Märän betonin syövyttävyys on noussut aikaisempaa polttavammaksi kysymykseksi. Ennen sementti kuljetettiin säkeissä, joissa on varoitukset. Tänään käytetään valmista massaa, jolloin varoitukset jäävät helposti huomiotta. Asiaa tutkineen lääkärin mukaan ammattilaiset osaavat suojautua, tavalliset kuluttajat eivät.
Työterveyslääkäri Katja Paakkola kertoo tapauksesta, jossa 45-vuotias mies teki valutöitä polvillaan. Kolmen tunnin kuluttua töiden loppumisesta hän hakeutui lääkäriin ja joutui lopulta kirurgin pöydälle. Kemiallinen palovamma oli syövyttänyt ihon kudoksia tuskallisen syvälle. Hänellä oli vielä onnea, sillä hänelle ei jäänyt liikkumista haittaavia arpia. Työkyvyttömyyttä kesti kolme ja puoli kuukautta.
Suomen lääkärilehti julkaisi aiheesta taannoin Paakkolan lisäksi kahden muun terveysalan ammattilaisen laatiman artikkelin, joka hätkähdytti. Paha sementtisyöpymä on toki erittäin harvinainen, mutta se korostaa oikean materiaalien käsittelyn tärkeyttä. Märkä betoni on äärimmäisen emäksistä, mikä tekee siitä kudoksille tuhoisan. Paakkolan mukaan seurauksena voi olla vuosia kestäviä kipuja ja syöpä.
Eriasteisesti sairastuneiden todellista määrää ei tiedä kukaan, sillä eniten vahinkoja sattuu tee-se-itse miehille, joiden vammat eivät työterveyteen kirjaudu. Yhtenä syynä tautiriskin kasvuun on valutekniikan kehittyminen. Säkkejä, joihin on painettu varoitukset, käytetään enää vain muutama prosentti kulutuksesta. Lähes kaikki betoni tuodaan valmiina työmaalle. Kuormakirjassa on mukana varoitus, tai sitten ei. Jos vielä pesun ja vaatteiden vaihdon jälkeen tulee ihokipua, on syytä lähteä lääkäriin ja mahdollisimman nopeasti. Vaurio etenee kudoksissa, kunnes hoito saadaan aloitettua.
Ihmiset ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi kuvanveistäjä Simo Helenius löi lapsena betonisia katto- ja seinätiiliä. Myöhemmin hän tienasi opiskelurahoja valimolla ja vielä työsti betonista patsaita. Kaikki tämä ilman käsineitä. Hän epäilee leikkisästi, että oikeanlainen juomavalio suojasi aikanaan taiteilijan elimistöä. Hapan nimittäin on ilmeisesti nöyrryttänyt emäksisen reaktion. Vakavissaan hän kertoo havainneensa, että jotkut saavat oireita hyvin vähäisestä betonin kanssa työskentelystä.
Lähes kaikki Suomen sementti tulee Paraisten louhoksesta ja Finnsementti Oy:n tehtaan kautta. Täältä löytyy myös Suomen ”mister sementti”, jolla on laaja tietämys tämän sinänsä hyvän materiaalin ominaisuuksista. Hänelle on tullut myös valitettavan selväksi se, miten vakavasti selvätkin käyttöohjeet otetaan. Kehitysjohtaja Jorma Virtanen kertoo, ettei sementtisäkeissäkään olevia tekstejä vaivauduta lukemaan. Tai ne luetaan sitten, kun ongelmia ilmenee.
Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 13.12.2001)
