Hyppää pääsisältöön

Liian hyväkuntoinen sydän-potilas tiputettiin jonosta

Pyhäjokinen Tapio Karjaluoto tiputettiin tietämättään potilasjonosta. Karjaluodon piti päästä sydänvaivojen vuoksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen Oulun yliopistosairaalaan, mutta toisin kävi.

- Asia selvisi vasta, kun itse rupesin aktiivisesti kyselemään, että kuinka kauan vielä pitää odottaa, Karjaluoto kertoo.


Karjaluodon tarina alkoi viime vuoden helmikuussa, kun hän oli hiihtolenkillä. Entinen olympiatason huippu-urheilija, ampujahiihtäjä, alkoi ihmetellä, mikä on, kun ei suksi enää kulje entiseen malliin.

- Kaksi-kolme kertaa kävin hiihtämässä ja ensimmäisellä kilometrillä alkoi ahdistaa ja kädet puutuivat, mies kertoo.

Raahen terveyskeskuksessa keväällä tehty rasituskoe osoitti, että tuolloin 53-vuotiaan Karjaluodon kunnon oli romahduttanut sepelvaltimotauti. Terveyskeskuslääkäri kirjoitti lähetteen sepelvaltimoiden varjoainekuvauksiin Oulun yliopistosairaalaan. Karjaluoto tiesi varautua pitkäänkin odotukseen, kun ”lääkäri sanoi, että sinne saattaa olla puolen vuoden jono”. Karjaluoto odotti kutsua kuvauksiin, mutta sitä ei tullut. Syyskuussa hän soitti Oys:aan kysyäkseen, mitä kuuluu.

- Sieltä sanottiin, että minun paperini on laitettu jo maaliskuussa takaisin Raahen terveyskeskukseen, Karjaluoto kertoo.

Paperit oli lähetetty Karjaluodon tutkineelle lääkärille, mutta tämä ei ollut muistanut kertoa tästä potilaalleen. Papereista kävi ilmi, että Oulun yliopistosairaalan kardiologi ei ollut kelpuuttanut Karjaluotoa potilasjonoon, koska hän lääkärin mielestä oli liian hyväkuntoinen.


”Lääkehoitoa ja palataan asiaan”

Kardiologin mielestä Karjaluodon suorituskyky rasituskokeessa oli ollut ”niin hyvä, että millään invasiivisella toimenpiteellä sitä ei pystytä parantamaan”. ”Näin ollen ehdotan lääkehoitoa, ja palataan asiaan, mikäli tilanne olennaisesti muuttuu”, kardiologi kirjoitti.

- Kun kuulin, että en ole ollut jonossakaan, olin niin hämmentynyt, että miten tämmöinen on voinut käydä. Jos olisin saanut tiedon silloin maaliskuussa, olisin puuttunut asiaan ja minut olisi laitettu uudelleen jonoon, Karjaluoto kertoo.

Kun julkinen terveydenhoito ei huolinut Karjaluotoa asiakkaakseen, hän kääntyi yksityisen lääkäriaseman puoleen. Siellä hänelle tehtiin varjoainekuvaus, jossa Karjaluodon sydämen yläpuolella todettiin paha tukkeuma.


- Lääkäri totesi, että sydämen alaosa ei ole saanut verta, Karjaluoto selvittää.

Hänelle tehtiin saman tien sepelvaltimon pallolaajennus.

”Infarktin vaara oli milloin vaan”

Karjaluodon potilasjonosta hylännyt Oulun yliopistosairaalan kardiologi, ylilääkäri Markku Ikäheimo piti keväällä tekemäänsä ratkaisua oikeana. Ikäheimon mukaan Karjaluodolla oli ns. yhden suonen tauti, jota pidetään ennusteellisesti kohtuullisen hyvänä. Karjaluodon perheessä asia nähdään toisin; Tapio ja Anja Karjaluoto luottavat sepelvaltimotaudeista väitelleen sukulaislääkärin lausuntoon, jonka tämä oli antanut nähtyään Tapio Karjaluodon varjoainekuvat.

- Hän sanoi, että tämä on ollut aiheellinen homma. Sydämen alaosa ei ole saanut verta, ja tässä on ollut aivan selvä infarktin ja rytmihäiriöiden vaara milloin vaan. Tilanne on ollut tosi vakava, Anja Karjaluoto sanoo.

Kardiologi Ikäheimo sanoo, että hoidon tarpeesta tehtävät arviot perustuvat suuriin lääketieteellisiin tutkimuksiin, joista tehdään johtopäätökset, mikä on lievä tauti ja mikä vaikea.

- Mutta tietysti yksityisen potilaan kohdalla ei sataprosenttisella varmuudella asiaa voida sanoa koskaan, Ikäheimo myöntää.

”Varjoainekuvaukset eivät
sataprosenttisen luotettavia”

Kardiologi Ikäheimo ei pidä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksiakaan sataprosenttisen luotettavina, sillä niiden perusteella ei pystytä varmuudella sanomaan, milloin ihmiselle tulee infarkti.

- Varjoainekuvaus näyttää ainoastaan varjoaineella täytetyn sepelvaltimon. Se näyttää siellä olevat ahtaumat, ja kun ahtauma on tiukka, se useimmiten aiheuttaa oireita.

- Sen sijaan, kun tulee sydäninfarkti eli sepelvaltimo menee tukkoon, suonen seinämässä olevan rasvapatin pinta repeää ja veri reagoi siihen kuin suonessa olisi reikä ja kasvattaa siihen tulpan, joka tukkii suonen. Usein tämmöiset tapahtumat sattuvat nimenomaan lieviin ahtaumiin, kardiologi Ikäheimo selvittää.

Vaikka sataprosenttista varmuutta ei varjoainekuvauksilla saadakaan, niitä kannattaa Ikäheimon mielestä silti tehdä. Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön FinOHTA:n mukaan varjoainekuvauksia ja sepelvaltimoiden pallolaajennuksia pitäisi Suomessa tehdä monin verroin enemmän kuin nykyään tehdään. Vuonna 2000 tehtiin noin 14 000 varjoainekuvausta ja noin 4 000 pallolaajennusta. Määrä ei vastaa tarvetta.

- Esimerkiksi meidän alueella (Oys) varjoainekuvauksia pitäisi tehdä kaksi kertaa niin paljon kuin nyt ja pallolaajennuksia kaksi kertaa enemmän. Tällä hetkellä Oys:ssa tehdään noin 1700 varjoainekuvausta ja viitisensataa pallolaajennusta vuodessa, kardiologi Markku Ikäheimo kertoo.

Toimittaja:SEPPO KORHONEN

Lisätietoja sydänasioista:
www.sydanliitto.fi

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 8.1.2016