Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Lahjoitusvaatteet ovat Afrikassa bisnestä

Suomalaiset ovat ahkeria vaatteiden kierrättäjiä. Lahjoitusvaatteita kertyy eri keräyksiin miljoonia kiloja vuosittain. Niistä saadut varat pyörivät myös miljoonissa euroissa. Ulkomaille vaatteita vie lähinnä kaksi suomalaista organisaatiota, toinen on UFF ja toinen on Fida eli entinen LKA Lähetystori.

Moni kuluttaja on siinä luulossa, että lahjoitetut vaatteet todella jaetaan kaikista köyhimmille ihmisille avustuskohteessa. Arkinen näky varsinkin monessa Afrikan maassa on kuitenkin tämä: kierrätysvaatteita myydään kaduilla ja toreilla suurista säkeistä paikallisille ihmisille. Hyväntekeväisyysjärjestöt länsimaissa keräävät vaatteita, lahjoittavat ne tukkumyyjille, jotka puolestaan myyvät vaatteet afrikkalaisille vähittäismyyjille.

Suurin osa keski- ja itäafrikkalaisista ihmisistä pukeutuukin kierrätysvaatteisiin. Vaihtoehtoja ei juuri edes ole. Kierrätysvaatteista on tullut Afrikassa suorastaan suurta bisnestä. - Kyllä näin on. Olen itse asunut monta vuotta Afrikassa ja nähnyt, miten käytettyjen vaatteiden bisnes kukoistaa siellä. Vaatetta tulee paljon Euroopasta ja Amerikasta, kertoo kehitysyhteistyöpäällikkö Harri Hakola Fida Internationalista (ent.LKA Lähetystori).

Ovatko vaatteiden alkuperäiset lahjoittajat tienneet, että heidän lahjansa muuttuukin Afrikassa liiketoiminnaksi, se onkin jo toinen kysymys. Paikalliset myyjät eivät siitä välitäkään, onhan kyseessä heidän leipänsä.


UFF keräsi ennätysmäärän vaatteita Suomessa

Suomen UFF kerää vuosittain miljoonia kiloja vaatetta anteliailta suomalaisilta. Vaatteiden keräysmäärä on jatkuvasti ollut nousussa. Viime vuoden keräystulos oli ennätykselliset reilut neljä miljoonaa kiloa. Keräyslaatikoista vaatteet kuljetetaan Nurmijärvelle lajittelukeskukseen. Parhaat lahjoitusvaatteista myydään Suomessa UFF-liikkeissä, suuri osa myydään tukkutavarana itään kuten Venäjälle, Baltiaan, Tunisiaan, Turkkiin, Ukrainaan ja vajaa 40 prosenttia vaatteista annetaan afrikkalaisille yhteistyöjärjestöille.

Yhteistyökumppanit puolestaan myyvät vaatteet torimyyjille, vaatteita ei siis jaeta missään ilmaiseksi. - Meidän kohdemaissa viranomaiset ovat toivoneet, että vaatteilla olisi aktivoiva vaikutus eli että niitä ei jaettaisi ilmaiseksi. Vaatteet myydään ja sitten näillä tuotoilla tuetaan kehitysyhteistyöhankkeita, selittää Suomen UFF:in toiminnanjohtaja Virve Kivi.

UFF:in vaatteista saaduilla rahoilla koulutetaan opettajia, opetetaan hygieniaa ja tehdään erilaisia kylähankkeita. Lahjoitusvaatteet merkitsevät toki myös työpaikkoja afrikkalaisille, mutta hyvä tarkoitus osaltaan ylläpitää afrikkalaisten riippuvuutta avusta. Oma vaatetuotanto pysyy kituliaana ja hinnat korkealla, kun länsimaista virtaa edullista kierrätysvaatetta. Ja juuri lahjoitusvaatteiden myynti tekee toiminnasta niin mittavaa. Juuri tästä syystä Fida, entinen LKA Lähetystori, on lähes kokonaan lopettanut vaateavun viennin Afrikkaan. - Vaatevienti tietysti heikentää paikallista vaatetusteollisuutta ja tavaran antaminen passivoittaa ihmisiä. Me mieluummin aktivoimme paikallisia itse tekemään ja toimimaan oman elämänsä hyväksi, sanoo Harri Hakola Fidasta.

Suomen UFF on teettänyt tutkimuksen, jonka tulokset eivät tue tätä passivoittamisteoriaa. - Esimerkiksi Mosambikissa on asiaa tutkittu vuonna 1999 ja tämän tutkimuksen mukaan avustuslähetyksillä ei ole negatiivista vaikutusta. Vaatteiden uustuonti on se, joka kilpailee paikallisen tuotannon kanssa, se on modernimpaa ja miellyttää kuluttajaa enemmän. Käytettyjä vaatteita ostaa Mosambikissa 90 prosenttia ihmisistä, kun heillä ei ole muuhun varaa, sanoo Virve Kivi.

UFF:in mainetta on viime aikoina loannut skandaali, joka liittyy Tanskan UFF:in perustajan Mogens Petersenin veropetoksiin ja keräysrahojen väärinkäyttöön. Ruotsin lehdet ovat kiinnostuneet tapauksesta erityisesti, koska Ruotsin UFF on osoittautunut olevan suurissa veloissa huolimatta hyvistä vaatekeräys- ja myyntituloista. Mihin Uffin rahat ovat huvenneet, siihen naapurissa yritetään saada nyt selvyyttä.

Suomen Uffia ei epäillä hämäryyksistä. -Meillä on normaali suomalainen tilintarkastus ja avunkohteissa tehdään tilintarkastuksia. Lisäksi tehdään kansainvälisiä ristiintarkistuksia ja näin varmistetaan, ettei meidän lahjoitusten kanssa ole mahdollista tapahtua mitään epäselvyyksiä, vakuuttaa toiminnanjohtaja Virve Kivi.


Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 14.3.2002)

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.