Hyppää pääsisältöön

Julkisen sektorin julkinen salaisuus: käsikirjoitus

Julkisen sektorin julkinen salaisuus. Miten poliisit, sairaanhoitajat ja opettajat pärjäävät kansainvälisessä palkkavertailussa?

MOT 25.3.2002. Toimittaja Jouni Tervo

Martikainen vastaa puhelimeen: Vantaan poliisi … mistä päin soitatte…

Päivystyspäivä Vantaan Tikkurilassa. Poliisille tulevia ilmoituksia ottaa vastaan 46-vuotias vanhempi konstaapeli Raimo Martikainen, yksi 8000 suomalaisesta poliisista ja yli puolesta miljoonasta julkisen sektorin työntekijästä. Virkauraa Martikaisella on takana 27 vuotta, pääasiassa järjestyspuolella ja kenttätehtävissä. Kollegoidensa tavoin hän tietää tarkasti alansa ongelmat.

Martikainen: Tällä hetkellä mä koen kyllä että se on se palkkaus. Ja kakkosena vois sitten tulla jos puhutaan tosta työpaikasta tuolla, niin tää resurssien vähyys.

Julkisen alan työntekijät ovat viime aikoina käärineet joukolla hihojaan ylös. Edessä näyttää vääjäämättömästi häämöttävän taisto palkkojen ja työolojen puolesta. Julkisen sektorin väki vanhenee, eikä nuoria ole jonossa ovien takana.

Lilja: Suurin osa nuorista haluaa tehdä yksityisellä sektorilla töitä että heidän osuutensa yksityisen sektorin palveluksessa olevista on paljon suurempi kuin sitten vanhemmissa ikäluokissa ja miten tämä julkinen puoli ja nää tyypilliset julkisen puolen ammatit miten houkuttelevia ne on niin siihenhän vaikuttaa sitten tää työn laatu, siitä maksettava palkka ja niin poispäin. Ja jos näitä ei pystytä pitämään kilpailukykyisinä muihin sektoreihin nähden niin ongelmia tulee

Martikaisella on pitkä kokemus poliisin arjesta. Tampereen poliisikoulun jälkeen vuosi meni Helsingissä suurlähetystöjen vartioinnissa. Sitten tie vei Vantaalle. Ensin järjestyspoliisiin ja lopulta hälytyskeskuspäivystykseen. Jo vuosia työvuorot ovat pyörineet 12-tunnin rytmissä päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen.

Martikainen: Pääsääntöisesti sinne kun mennään niin edellinen vuoro lähtee pois.

Tässä on partiovuoroon lähdössä saksalainen Britta Kunde, 30-vuotias kahden lapsen äiti ja vanhempi konstaapeli. Berliinin poliisilaitoksen palveluksessa hän on ollut vuodesta 1988.

Britta: Ich denke mal, als ich angefangen habe, war ein ganz grosser Fakt, die feste Anstellung, das Beamtentum und vielleicht das Geld. Dass man vielleicht auch dadurch mit anderen Menschen zu tun hat. Wenn man die ganze Zeit am Schreibtisch sitzt,dass man dann ständig für sich alleine da ist … Ein grosser Aspekt ist halt die Arbeitslosigkeit.Vier Millionen Arbeitslose sind es zur Zeit in Deutschland. Ich denke mal, ich bin unkündbar.Und das ist ein ganz grosses Glück für mich.

Raimo Martikainen ja Britta Kunde ovat ensimmäinen vertailuparimme julkisen sektorin palkkausta koskevassa selvityksessä. Tarkastelimme esimerkkeinä kolmea hyvinvointiyhteiskunnan keskeistä palveluammattia nähdäksemme, millainen ovat julkisilla aloilla työskentelevien ansiot euroaikana. Selvitimme suomalaisen ja saksalaisen poliisin, sairaanhoitajan ja luokanopettajan ansiotuloja, verotusta, ja sosiaalimaksuja euron tarkkuudella. Vaikka jälkeenjääneisyys oli etukäteen tiedossa, erot olivat yllättävän suuria.

Reija Lilja: Suomessa on selkeästi pienemmät palkat kuin esimerkiksi Saksassa ja muissa euromaissa ja se on tämmöinen pitkän ajan kehityksen summa että joka johtuu meidän tuottavuus eroista ja talouskasvun eroista ja sitten lähinnä myös siitä että miten tätä talouskasvu näkyy palkansaajan kukkarossa.

Suomalaisten palkkataso alkoi jäädä eurovauhdista toisen maailman sodan jälkeen. Kova hintojen nousu oli myrkkyä erityisesti julkisella sektorilla, jota ei hyvitetty yksityisen puolen inflaatiotarkistuksilla. Palkkatutkijan mukaan 70-luvulla siirtyminen perheverotuksesta erillisverotukseen houkutteli työmarkkinoille uutta väkeä ja piti palkkapaineet kurissa.

Lilja: Ei tarvinnut kilpailla muiden sektorien kanssa tästä työvoimasta koska se työvoimareservi tuli täältä kotitalouksista sellaisista henkilöistä jotka ei aiemmin osallistunut työvoimaan.

Martikainen: Tällä hetkellä tietysti jotenkin pärjää kun ei ole, on sillä tavalla että ei ole perhettä, tai on perhettä, mutta kun on eronnut ja muuta ni sillä tavalla pärjää, mutta kyllä se aika lailla kahta töitä täyty tehdä sillon kun perheellinen oli niin itse.

Palvelualat putosivat tuloloukkuun. Julkinen sektori ei enää sotien jälkeen kyennyt kilpailemaan yksityisten alojen kanssa. Vain ylimmissä palkkaluokissa yksityissektori ei ole päässyt kokonaan karkaamaan. Leveintä leipää nauttii erityisasemassa olevan Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala. Hänen lähes 18 000 euron kuukausituloilla pestaisi töihin Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan Alan Greenspanin ja varaa jäisi vielä poliisi Martikaisenkin palkkaan.

Martikainen tekee hälytyskeskuspäivystäjänä töitä kolmen viikon jaksoissa 114 tuntia ja 45 minuuttia. Kokonaan vapaa viikonloppu osuu kohdalle kerran kuudessa viikossa. Hälytyksiä tulee vuodessa 180 000 18 kunnan alueelta. Niistä 70 000 aiheuttaa poliisipartiolle töitä.

Martikainen: Ett kyl siinä jonkun kerran saa puhelimeen vastata.

Saksassa työ on joustavampaa. Jokainen saa ilmoittaa, mitä haluaa tehdä ja kuinka pitkiä vuoroja. Yleensä työvuoro kestää 7 tuntia, mutta halutessaan voi töitä tehdä kerralla 10 tuntia.

Kunde: Es gibt bei uns einen Dienstplan. Da kann man eintragen, was man machen möchte erst einmal. Das kann natürlich auch geändert werden. Das ist zum Einen der disponable Dienst, d.h. dass man die Vorgänge, die man vom Dienstgruppenführer bekommt, weiterbearbeiten muss. Dann gibt es die Regeldienste. Das beinhaltet, dass man den Funkwagen übernimmt und die Sorgen der Bürger entgegennimmt, die unaufschiebbar sind. Bei einem Verkehrsunfall muss man losfahren. Dann gibt es die Pflichtdienste.

Martikaisen vertailukelpoinen peruspalkka on kaikkien kuuden ikälisän jälkeen 2000 euroa, kun se Kundella on 2204 euroa – tosin tällä hetkellä saksalainen tekee perhesyistä puolta päivää ja nostaa sen takia juuri nyt jonkin aikaa vain puolta palkkaa.

Kunde:

Das sind etwa 800-900 EURO im Monat. Das kann man nicht so genau sagen, das variiert. Ich kriege Zuschläge, d.h. wenn man zu ungünstigen Zeiten arbeitet,dann kriegt man halt Zuschläge.Wenn ich mehr am Wochenende arbeite oder nachts arbeite, dann bekomme ich mehr Gehalt.

Martikaisen 2000 euron peruspalkan päälle tulevat ns. epämukavan työajan haittakorvaukset. Viimeisessä tilissä niitä maksettiin 268 euroa. Peruspalkka ja haittakorvaukset jättivät verojen ja maksujen jälkeen Martikaiselle 1400 euroa. Viime tilissä Kunde sai puolella työajalla lisien kanssa bruttona 1333 euroa, siitä käyttöön jäi hieman ääneen muistelemaansa enemmän eli 1040 euroa ja 87 senttiä. Kun hän siirtyy takaisin kokopäivätoimeen käteenjäävä kuukausiansio nousee kaikkien lisien kanssa noin 2100 euroon.

Kunde:

Zur Zeit können wir uns nicht beklagen, da ja mein Mann auch arbeitet, kommen wir gut zurecht mit dem Geld. Jeder möchte natürlich mehr haben, aber ich denke schon, dass meine Vergütung in Ordnung ist.

Martikainen: Jos peruspalkat sais sille tasolle suunnilleen kun on esim keskimäärin nää haittatyöt tekis jos se olis lähtötaso ni se olis semmonen aika lähellä sitä mun mielestä.

Suomalaisen ja saksalaisen poliisin palkkaero on suuri, vaikka suomalainen voi lukea haittakorvaukset hyväkseen. Vähemmällä kokemuksella saksalainen ansaitsee 700 euroa eli 34 prosenttia enemmän.

Seuraukset ovat jo nähtävissä. Heikko palkkataso on johtamassa tutkinnan tason romahdukseen. Poliisit hakeutuvat joukolla kenttätöihin, joissa juoksevat, yö-, viikonloppu- ja juhlapyhäkorvaukset. Töitä on mahdollista valita, koska Suomessa poliisit voivat nauttia harvinaisesta täystyöllisyydestä.

Martikainen: Ne ei yksinkertasesti tule, ne hakeutuu jos ei pääse sitten tuota esim meille, jos ei oo jp:n puolella paikkoja sit ne hakeutuu naapuripiiriin missä ne pääsee jp:n puolelle, Helsingissä on paljon paikkoja, espoossa ja näissä ns viherpiireissä tässä Helsingin ympärillä niin kyllä ne sinne hakeutuu.

Nuorten poliisien haluttomuus rikostutkijoiksi näkyy jo rikosten selvittämisessä. MTV3:n Kymmenen uutiset tutki viime talvena massarikosten eli tavallisten ihmisten arkielämässään kohtaamien rikosten selviämistä. Tulos oli ennakoituakin karumpi. Esimerkiksi varkauksista heikoimmillaan vain alle kymmenesosa saatiin tutkituiksi.

Salomaa: Joo sillä se varmaan pitää paikkaansa sillä lailla että meillähän on ongelmana tutkintatehtäviin rekrytointi ja varsinkin nuorten poliisimiesten saaminen sinne. Kyllä tällä palkkauksella ja haittatyökorvauksilla siinä on oma keskeinen osuutensa.

Poliisit neuvottelevat parasta aikaa palkkausjärjestelmänsä täysremontista. Esillä on malli, jossa poliisin palkat jyvitettäisiin tehtävien vastuullisuuden ja vaarallisuuden perusteella uudella tavalla.

Salomaa: Valtiovalta tulevia vuosia ajatellen suurten ikäluokkien poistumaa ajatellen haluaa huolehtia valtiotyönantajan kilpailukykyisyydestä ja kyllähän siihen on työnantajan silloin satsattava jos johdonmukaisesti tätä ajatusta toteutetaan.

Karihtala päivystyshuoneessa summeri soi. "Päivystys, mikä hätänä,, selvä, tullaan katsomaan

Karihtala: Mä oon ajautunut sillä tavalla suorastaan alalle että se oli vahinko, että mä olin lukiossa ekaluokalla ja lukio ei maistunu ja sitten mä ajattelin että kun mun äiti on hoito-alalla niin mä ajattelin että se on semmonen tuttu ja turvallinen ja mä hain sairaanhoitajakouluun ja mä pääsin eka yrittämällä ja mä olin sillon 17-vuotias, että mä olin tosi nuori.

Karihtala on ehtinyt olla työelämässä lähes kymmenen vuotta, sairaanhoitajien tilastollisten työvuosien verran. Kokemusta hänelle on karttunut neljästä työpaikasta. Viimeiset viisi vuotta hän on työskennellyt vakituisessa virassa Orimattilassa.

Karihtala: No sen mä tiesin että työ on raskasta 3-vuorotyötä, mutta en mä sitä niinkun osannu ajatella kuinka raskasta se vois olla ja olihan mun äiti varotteli että tiedät sitten että ala on huonosti palkattu , mutta mä olin niin jääräpäinen että mä halusin ammattin ja tavallaan niinku hypätä omaan elämään.

Hän puolestaan on Katja Karihtalan berliiniläinen kollega, 40-vuotias Petra Skorsky. Hän on yksi Saksan 500 000 hoitajasta. Puolet heistä työskentelee julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.

Petra: Ja, dass war ein Mädchenwunsch, ein Traum gewesen schon, mit Menschen zu arbeiten, Menschen zu pflegen. Das konnte ich mir schon sehr früh vorstellen. Ich hatte dann mit der zehnten Klasse meine Schulausbildung abgeschlossen und bin dann gleich in die Pflege hineingegangen.

Skorsky on työskennellyt lähes koko ajan samassa työpaikassa. Kolmen lapsen äitinä ei kuitenkaan ole käynyt yhtäjaksoisesti työssä. Virkavuosia on kertynyt tähän mennessä 19.

Karihtala tekee töitä kolmessa viikossa 114 tuntia 45 minuuttia. Sairaalassa töitä paiskitaan kolmessa vuorossa.

Karihtala: Ei oo semmosta säännöllistä rytmiä siinä elämässä että elimistö joutuu aika koville et ku joutuu valvomaan ja sitten päivällä nukkuun ja sitten saattaa olla pari toipumispäivää ja taas on ilta ja aamu, et se on niin epäsäännöllinen se työ.

Petra: Ich mache diesen Schichtdienst wieder mit. Ich mache Frühdienst, Spätdienst und Nachdienst. Jeder Tag ist anders, weil wir Unfallstation sind, wo eben Unfälle mal mehr oder weniger kommen.

Suomessa terveydenhoidon tuottavuutta on hankittu työntekijöiden selkänahasta. Iso osa hoitohenkilöstöstä joutuu elämään lyhytaikaisissa työsuhteissa ja merkittävä joukko on työnnetty kokonaan suomalaisen työelämän ulkopuolelle. Terveydenhoidon ammattilaisia oli vuodenvaiheessa ulkomailla noin 5000 ja työttömänä yli 6000, heistä kaksi kolmasosaa oli sairaanhoitajia.

Lilja: Julkinen puolihan ei ole lainkaan kasvanut samassa määrin kuin yksityinen puoli ja sitä kautta tietyllä tavalla vielä kun ajatellaan tämmöistä tehokasta työpanoista siihen palkkaan nähden niin tällä hetkellä niin varmasti se tilanne on se että tehokas työaika tuntipalkka on paljon pienempi kuin se oli 90-luvun alussa jolloin niitä tekijöitä oli paljon enemmän.

Kuntatyönantaja on pitänyt huolta vain ylimpien toimihenkilöiden palkkojen kilpailukyvystä. Tulokierroksen ohi ja yli on jo kahteen kertaan korotettu korkeimpia ansioita. Kuntapalkkojen ykkönen Suomessa on Helsingin ylipormestari Eva-Riitta Siitonen lähes 12 000 euron kuukausiansioilla. Pelkästään hänen tuloillaan palkattaisiin seitsemän hoitajaa.

Laitinen-Pesola: Se että suurin osa tehtyläisistä työskentelee julkiselle sektorilla ja nimenomaan kuntasektorilla niin tämä palkkaus on niin selvästi kytkettynä siihen kuntien maksukykyyn. Taas me tiedetään että nyt jo kuullaan siitä miten kuntataloudella menee huonosti.

Katja Karihtala ja Petra Skorsky taustat ovat ikäeroista huolimatta hyvin samanlaiset: heillä on yhtäläinen koulutus ja hyvin samantyyppinen toimenkuva. Vain palkassa on eroa.

Karihtala: Kuukaudessa mun bruttotulot on 1517 euroo ja 45 senttiä

Petra: Wenn wir Arbeitslosenversicherung und Rentenversicherung, was ich ja anteilmässig bezahle, abziehe, habe ich etwa 1600 EURO. Das ist ein Nettobetrag.

Petra: Gesamtbrutto, ohne diese anderen Sachen, sind 2700 EURO.

Karihtalan peruspalkkaa nostavat hänen kaksi ikälisäänsä sekä epäsäännöllisen työajan korvaukset. Yhteensä hänen bruttoansionsa olivat tammikuussa 1903 euroa. Näin bruttotulojen eroksi tuli 797 euroa saksalaisen hyväksi. Suomalainen sairaanhoitaja hävisi bruttoansioissa 30 prosenttia.

Laitinen-Pesola: Me olemme käyneet pari työtaistelua ja toisaalta olleet mukana myös näissä tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa ja olemme aina hetkellisesti saaneet korjauksia näitä asioita mutta tällaista niin kuin suurta läpimurtoa emme toistaiseksi ole pystyneet tekemään.

Käteenjääviä nettoansioita verrattaessa puntteja alkaa tasoittaa Saksassa verojen jälkeen palkasta perittävä pakollinen sosiaaliturvavakuutusmaksu. Mitä siis palkasta jäi pakollisten maksujen jälkeen lopulta käteen?

Karihtala: 1200-1300 euroa

Karihtalalle jäi käteen hiukan arvioimaansa enemmän - 1374 euroa, kun Skorsky sai hieman vähemmän eli1581 euroa. Näin ero nettopalkoissa on puolittuu 207 euroon mutta on silti vielä 15 prosenttia saksalaisen hyväksi.

Karihtala: Hieman katkeralta kuulostaa, että en mä usko että he tekevät siellä sen laadukkaampaa ja parempaa hoitotyötä kun täällä.

Karihtala: Mä olisin tyytyväinen siihen mun palkkaan jos mä saisin sen et se brutto olis netto

Petra: Wenn man das so vergleicht mit anderen Berufen, das vergleicht an Leistungen die man erbringt. (poista lause: Es gibt unangenehme Sachen, die wir machen müssen, die in jedem Beruf natürlich sind,) dann finde ich diese Bezahlung dem entsprechend nicht richtig.

Tutkijan mielestä Suomen kilpailukykyä kehuttaessa ei saa unohtaa hyvinvointipalvelujen merkitystä. Yhtäläisin ehdoin saatavat turva-, hoiva- ja koulutuspalvelut ovat olleet avain myös yksityisen sektorin menestykselle. Jos julkinen sektori rapautuu, kilpailukyvyn yksi keskeinen lenkki katkeaa.

Lilja: Meidän pitää pitää mielessä kun me näitä vertailuja tehdään suuriinkin maihin että me ollaan todella pienin maa jossa on hyvin tärkeää, että kaikki resurssit on mahdollisimman tehokkaassa käytössä ja tää meidän nykyjärjestelmä on tehnyt sen että se potentiaali se mahdollisuudet jotka siinä väestöpohjassa on esimerkiksi koulutuksen puolelle niin se on tullut otettua käyttöön.

Terveydenhoidon resurssit ovat laman jäljiltä kuitenkin pahasti retuperällä. Tehyn työttömyyskassa maksoi korvauksia viime vuonna 31 miljoonaa euroa. Summalla olisi palkannut 1200 sairaanhoitajaa vuodeksi työhön. Heidän maksamillaan veroilla olisi palkattu 300 hoitajaa lisää. Pelkästään tällä tavalla sairaanhoitajien työttömyysaste olisi pudonnut 54 prosenttia.

Pakkotytöttömyyttä pidetään pystyssä samaan aikaan, kun alalla olevat uupuvat työpaineisiin ja suurten ikäluokkien eläköityessä vaarana on hoitajapula. Sairaanhoitajien täystyöllisyys saataisiin aikaan kuitenkin vaivaisella 15 miljoonalla eurolla. Se on alle promille terveydenhuollon vuosikustannuksista. Sen rahan valtio pistää mieluummin nelinkertaisena Töölönlahden musiikkitaloon.

Kenttälä: o niin tänään me aloitamme ihmisen biologian…

27-vuotias Marjo Kenttälä suoritti opettajatutkinnon Tampereen yliopiston alaisessa Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa. Vuonna 1998 Kenttälä valmistui kasvatustieteen maisteriksi ja hakeutui Helsinkiin töihin. Nyt takana on neljä lukuvuotta.

Kenttälä: pettajantyö ei vastaa todellakaan sitä kuvaa minkä opettajankoulutuslaitoksessa sai, eli siellä painotettiin tosi paljon sitä opetustyötä, opetushommaa opeteltiin sitä ja tää on niin paljon muuta kun se opettaminen, että siitä mä oon yllättynyt.

Kenttälän työpaikalla Alamalmin peruskoulussa riittää haasteita. Siellä otetaan ensimmäisten joukossa askelia kohti yhtenäistä peruskoulua. Se tarkoittaa, että samalla pihalla pyörii ala-asteikäisiä viidesluokkalaisia ja lukioon tähtääviä ysiluokkalaisia. Menossa on myös uusi työaikakokeilu

Kenttälä: Sitä kutsutaan 1600 tunnin malliksi, ja se tarkoittaa sitä että se 1600 tuntia on jaettu näille viikoille mitä oppilaat on koulussa eli 38 viikolle, ja silloin opettajan viikkotuntimääräksi tulee 41 ja puoli tuntia.

Tästä luokanopettajan opetusvelvollisuus on 24 tuntia. Kenttälä opettaa yhden ylimääräisen tunnin ja puolikkaan erityisopetustunnin yläasteella. Viikossa palkanlaskuperusteena olevia oppitunteja kertyy 25,5.

Kenttälä: Se että tulee oppitunnille ei oo pelkästään sitä työtä vaan sitten on opettajankokouksia, on välituntikokouksia, on tiedotuksia, on yhteydenotot vanhempiin keskellä päivää, koulun jälkeen tai soitetaan psykologi soittaa, koulukuraattori soittaa, ja samanaikaisesti sun pitää monistaa jotain, viedä välineitä jonnekin luokkaan, teipata jonkun oppilaan polvi joka on kaatunut tai selvitellä riitoja tai vastata kyselyihin, tehdä kehittämistyötä, jotain projekteja elikkä jos jotain niin tää on tosi kiireistä tää työ nyt.

Tämä on berliiniläinen Uckermarkin ala-aste. Yksi sen opettajista on 35-vuotias Markus Renner. Hän on yliopistossa suorittanut suomalaista maisterintutkintoa vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon ja valmistunut ala-asteen opettajaksi.

Markus: Ich wollte schon immer mit Kindern arbeiten. Ich habe den Zugang über die Musik bekommen, ich bin Musiklehrer. Ich habe frührer Instrumente unterrichtet und habe dann festgestellt, dass ist das, was du machen willst.

Renner opettaa viikossa kaikkiaan 27,5 tuntia – siis kaksi tuntia enemmän kuin Kenttälä Ala-Malmilla.

Markus: Sicherlich ist es für einen Junglehrer, der gerade einsteigt, doch sehr anstrengend, weil man Vieles unterrichten muss, was man noch nie unterrichtet hat. Material erst einmal ansammeln, (poista virke: Erfahrung sammeln muss, die man im Studium so nicht sammel kann.) Deswegen ist die Arbeitsbelastung durchaus höher, weil man dann auch das erste Mal Klassenleiter wird und Elterngespräche führen muss.

Kenttälä: Oppilaiden kohtaaminen on kaikista palkitsevinta, se että kun oppilailta saa sen parhaimman palautteen tai välittömän palautteen. Näkee että jos oot epäonnistunut niin se näkyy tai jos oot onnistunut niin se näkyy oppilaissa.

Sama koulutus, lähes sama tuntimäärä, yhtäläinen vastuu, mutta silti palkkaero suurempi kuin missään muussa vertailuparissamme. Kenttälä ansaitsee puolentoista ylitunnin ja erikoistumislisiensä kanssa 1914 euroa, joista verojen jälkeen jää jäljelle 1199 euroa. Korkeinta opetuspuolen palkkaa nauttii opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala. Hän tienaa neljän luokanopettajan verran.

Kenttälä: Kyllähän sitä opiskeluaikana aina naurettiin että kun niin huonopalkkaisen alan valitsi että voi että oltiin hölmöjä.

Rennerin bruttopalkka on 3305 euroa. Eroa Kenttälän palkkaan 43 prosenttia. Kun Saksan valtio vielä maksaa virkamiesopettajien sosiaalivakuutusmaksun, Rennerille jää verojen jälkeen käteen 2737 euroa. Kenttälä joutuu tyytymään 56 prosenttia pienempään palkkaan. Näin saksalaisen opettajan nettopalkka on peräti 823 euroa enemmän kuin suomalaisen bruttopalkka.

Suomalainen julkinen sektori on tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna kurjasti palkattu ja aliresurssoitu. Poliisien, sairaanhoitajien ja opettajien tilanteessa elävät myös muut koulutetut naisvaltaiset julkiset alat kuten vaikkapa lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät ja kirjastohoitajat.

Kenttälä: Tällä hetkellä varmaan miettisin kaks kertaa että haluaisinko luokanopettajaksi. Että itse työ sinänsä on mukavaa, opettaminen on mukavaa, oppilaiden kanssa oleminen on mukavaa mutta asumiskustannukset muun muassa Helsingissä on niin kovat että palkasta jää niin vähän sitten käteen että kyllä aina välillä miettii että onko tää sen väärtti.

Huono palkka näkyy opettajakunnassa. Joka viides suuntaa suoraan yliopistosta muihin tehtäviin. Miehiä on yhä hankalampi houkutella kouluihin. Virta yksityissektorin parempiin ansioihin kasvaa, kun suurten ikäluokkien eläkevuodet ovat parin vuoden kuluttua edessä.

Kangasniemi: No tällä hetkellä ensinnäkin on jo nyt 14 prosenttia epäpäteviä opettajia, eräillä aloilla 30 prosenttia epäpäteviä opettajia ja yhä useampi opettaja siirtyy muihin tehtäviin. Ja aina kun lähtee pätevä, hyvä opettaja tilalle tulee useimmiten epäpätevä eli se ero lähtevän ja sinne jäävän välillä on tosi suuri eli se on yhteiskunnan kannalta erittäin kielteinen ilmiö.

Suomalaisen opettajan ammattitaito on kuitenkin yhä erittäin korkea. Vasta valmistuneessa kansainvälisessä ns. Pisa-tutkimuksessa suomalaiset lapset sijoittuivat oppimistuloksissa aivan kärkeen, paljon paremmin kuin saksalaiset.

Kangasniemi: Sehän oli aivan ainutlaatuinen tulos. Samanaikaisesti kun meillä on voimakkaat säästö toimenpiteet koululaitoksessa ja opettajille maksetaan hyvin pientä palkkaa ja sitten opettajat venyy tämän tyyppisiin suorituksiin. Mä olisin kyllä odottanut hiukan enemmän myöskin opettajille kiitosta ja mainetta niistä suorituksista poliittisilta päättäjiltä.

Markus:

Es ist interessant zu beobachten, dass die Deutschen von Bildungsausgaben sprechen. Dagegen sprechen andere Länder von Bildungsinvestitionen. Das ist also eine ganz andere Schwerpunktsetzung. Die Deutschen haben einfach im Bereich Bildung zu sehr gespart. Das zeigt sich jetzt in der Pisa-Studie.

Toimittajat: Jouni Tervo ja Boris Salomon
Haastatellut:
Raimo Martikainen
Vanhempi konstaapeli

Reija Lilja
Tutkimusjohtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

Britta Kunde
Vanhempi konstaapeli, Berliini

Pekka Salomaa
Puheenjohtaja, Suomen Poliisijärjestöjen liitto

Katja Karihtala
Sairaanhoitaja

Petra Skorsky
Sairaanhoitaja, Berliini

Jaana Laitinen-Pesola
Puheenjohtaja, TEHY

Marjo Kenttälä
Luokanopettaja, Helsinki

Markus Renner,
Luokanopettaja, Berliini

Erkki Kangasniemi
Puheenjohtaja, OAJ