Vuoden ekoauto tarjoilee säästökikkoja perinteisen tekniikan pohjalta. Motiva valitsi taannoin tämän vuoden Ekoautoksi pikku-Audin. Tuulilasi-lehden tekemässä vertailussa perinteiseen tekniikkaan pohjautuva auto lähes päihitti osin sähkömoottorilla kulkevan kilpailijan. Kokeilimme miten säästökikat tepsivät arkiliikenteessä.
Audi A2 1,2 TDI kuluttaa sadalla kilometrillä reilut kolme litraa dieselpolttoainetta. Osittain pieni kulutus selittyy ahdetulla kolmisylinterisellä moottorilla, jonka iskutilavuus on vain 1,2 litraa. Moottorin toimintaa kyttää tietokone, joka vahtii, että polttoaine palaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Näin nokea ei juuri synny ja tehoa irtoaa 61 hevosvoimaa. Lisäksi ilmanvastus on saatu alhaiseksi. Reippaalla ajolla saimme kulutuslukemat hieman virallisia korkeammiksi. 320 kilometrin matkalla polttoainetta kului 11,4 litraa.
Auto painaa vain 855 kiloa, sillä siinä on käytetty alumiinia ja tavallista versiota keveämpiä osia. Keveys tuo mukanaan myös vakausongelmia tiukoissa väistöissä ja tuulessa. Vastauksena on hinnakas, jatkuvasti päällä oleva vakausjärjestelmä, joka ei päästä autoa kallistumaan liiaksi. Vaihteisto on joko ralliautomainen eteen taakse -malli tai automaattinen. Automaatissa on energiansäästöasento. Vaihteisto pitää moottorin käynnin koko ajan mahdollisimman energiataloudellisena. Toisin sanoen se käyttää matalampia kierroksia kuin normaalisti.
Eco-toiminto tahtoo olla rivakampaa menoa odottavalle tuskastuttavan verkkainen. Käsivaihteella auto kiihtyy kivasti, mutta polttoaineen kulutus karkaa kiihdytyksissä hetkellisesti jopa 14 litraan.
Varsinainen yllätys tulee liikennevaloissa. Tämä ominaisuus on hyvä tietää ennen koeajoa, sillä auto sammuttaa itse itsensä, kun jarrupoljin on pohjassa neljä sekuntia ja auto liikkumatta. Samoin moottori käynnistyy itse, kun jarrupoljinta nostetaan.
Ilahduttavaa on, että alhainen kulutuslukema on saatu aikaan perinteiseen tekniikkaan pohjautuvilla ratkaisuilla. Näin käyttökelpoiset säästöominaisuudet tulevat ehkä helpommin mattimeikäläisten ulottuville. Eipä silti, Eko-Audi maksaa liki 32 tuhatta euroa. Eko-ominaisuudet nostavat hintaa kolmella ja puolella tuhannella eurolla.
Kun muualla sivistysmaissa auto viedään romuttamolle ja kierrätetään uudeksi autoksi, on se Suomessa keski-ikäinen. Tätä ei yhä monimutkaistuvampien autojen suunnittelussa tietystikään huomioida. Seuraavassa ei mollata koeajon Audia, vaan Suomen autoverotusta, jonka takia sopuhintainen auto on auttamatta vanha.
Voidaan ilkeilemättä epäillä, että yhä monimutkaisemmat autot tarjoavat yhä monimutkaisempia vikoja, kun tekniikka ikääntyy. Suunnittelussa ei olla ajateltu, että autoja olisi liikenteessä vielä kahden vuosikymmenen jälkeenkin. Mitenhän vanhojen autojen Suomessa näiden huipputeknisten vehkeiden tulevaisuudessa pärjätään?
Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 11.4.2002)
