Hyppää pääsisältöön

Surutyö

Läheisen ihmisen kuolema aiheuttaa syvän surun, johon ainoa lääke on sureminen. Psykologi Soili Poijula rohkaisee kirjassaan Surutyö surevia kohtaamaan menetyksensä. Kirjan sanoma on, että kuoleman hyväksyminen ei merkitse kuolleen unohtamista. Päinvastoin suremalla rakennetaan ja luodaan muisto menetetystä.

- Surutyön tarkoitus on muuttaa kiintymysside mahdollisuudesta olla joka päivä yhdessä, elää arkea yhdessä, mielikuvien tasolla olevaksi suhteeksi. Muistelemisen ja puhumisen kautta muistikuvat kuolleesta ihmisestä vahvistuvat ja oikeastaan se tuska vähitellen lievittyy. Enää ei olekaan kaipausta niin voimakkaasti toisen ihmisen läsnäoloon, koska se ihminen onkin mielessä mukana, Soili Poijula sanoo.

Psykologian asiantuntijoiden työskentelyä on ohjannut viimeisen sadan vuoden ajan surukäsitys, jonka mukaan surevan on katkaistava kiintymysside kuolleeseen, jotta hänen oma elämänsä voisi jatkua. Uuden ajattelutavan mukaan unohtamisen vaatimus aiheuttaa surevalle ristiriidan, koska hänellä on voimakas tarve muistaa kuollutta. Soili Poijulan mukaan vanha surukäsitys ohjaa yhä aika paljon ammattiauttajien ja kasvattajien työtä ja tämän vuoksi kirja uudesta surukäsityksestä on tarpeellinen.

Surun läpikäyminen on raskasta, mutta se kannattaa

Aikana ennen kuin kuoleminen siirtyi kodeista sairaaloihin kuolema kuului luonnollisena osana elämään ja yhteiset tavat tukivat ja auttoivat surevaa ihmistä. Oli olemassa esimerkiksi suruaika, jolloin surevaa kohdeltiin tietyllä tavalla. Nykyisin aikuisilta vaaditaan samanlaista tehokkuutta työelämässä kuin muiltakin eivätkä lapset ja nuoret saa kouluissa erityistä tukea surun kohdatessa.

Suru vaikuttaa merkittävästi ihmisen terveyteen. Se heikentää työkykyä ja aiheuttaa stressiä, joten sureva ihminen sairastaa tavallista enemmän. Tämän vuoksi surevien tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota. Olisi ymmärrettävä myös se, että suru ei kestä vain muutamia viikkoja, vaan se jatkuu yleensä vuosia.

Soili Poijulan kirja on tarkoitettu tavallisille lukijoille sekä ammattiauttajille. Kirjoittajalla on vuosien työkokemus surevien ja traumatisoituneiden kriisiauttajana sekä psykoterapeuttina toimimisesta. Asiantuntevan tiedon lisäksi kirjaan sisältyy itsehoito-osa surevia varten sekä ihmisten omakohtaisia kokemuksia.

Surun läpikäyminen on raskasta, mutta se kannattaa. Suremattoman surun voi hoitaa vielä vuosien ja vuosikymmenten kuluttua. Pitkällä aikavälillä surutyötä tehnyt voi kokea surun vahvistavana ja kasvaa henkisesti. - Suru ei riko ihmistä, vaan sillä tavalla tulee viisaita ihmisiä ja kärsimys kuuluu elämään, Soili Poijula sanoo.

Surun itsehoito-opas

Asiantuntija: SOILI POIJULA, psykologi, psykoterapeutti

Toimittaja: KIRSI SCHALI