Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kaikki talouspaperit eivät sovi käytettäväksi ruuanlaiton yhteydessä

Talouspaperit on varsinaisesti tarkoitettu pieneen pyyhkimiseen ja kuivaamiseen, mutta toki niitä tulee käytettyä keittiössä myös ruuanvalmistuksen yhteydessä. Pestyt vihannekset tai sienet on helppo jättää valumaan talouspaperin päälle ja jos kahvinsuodatinpussit pääsevät loppumaan, talouspaperista saa kietaistuksi hätävarasuodattimen.

Elintarvikeviraston mielestä kaikki talouspaperit eivät kuitenkaan sovellu tällaiseen käyttöön. Virasto testautti Tullilaboratoriolla viisitoista talouspaperi- ja käsipyyhemerkkiä. Papereita liotettiin öljyssä ja vedessä vuorokausi. Testissä kymmenestä eri paperista irtosi veteen fluoresoivia vaalenteita. Öljyyn vaalenteita ei irronnut.

Fluoresoivia vaalenteita eli toiselta nimeltään optisia kirkasteita käytetään paperin vaalentamiseen. Niitä on hyvin monenlaisia, ja niiden vaikutuksesta ihmisen terveyteen on erilaisia käsityksiä. Joidenkin fluoresoivien vaalenteiden on epäilty aiheuttavan jopa syöpää. Varsinaisista elintarvikepapereista kuten pakkausmateriaaleista ja kahvisuodatinpapereista vaalenteita ei saa lain mukaan irrota ollenkaan. Talouspapereita nämä määräykset eivät kuitenkaan koske, koska niiden ei ole arveltu joutuvan kovin pitkäksi aikaa tekemisiin ruuan kanssa.

Suomalaiset pehmopaperinvalmistajat vakuuttavat, että talouspapereihin ei erikseen lisätä vaalenteita. Ne tulevatkin todennäköisesti kierrätyskuidusta, jota monien talopuspaperien valmistamiseen käytetään. Kierrätyskuituun vaalenteet taas päätyvät esimerkiksi hyvin valkoisista toimistopapereista. Kokonaan uudesta kuidusta valmistetuista papereista ei Elintarvikeviraston teettämissä testeissä vaalenteita irronnut.

Elintarvikeviraston erikoistutkija Anja Hallikainen sanoo, että jos ruokatarvike joutuu lyhyeksi ajaksi kosketuksiin talouspaperin kanssa, sillä ei ole mitään merkitystä. Omenan siis voi talouspaperilla kuivata. Hän ei kuitenkaan jättäisi sieniä vuorokaudeksi valumaan kierrätyskuidusta valmistetun talouspaperin päälle eikä käyttäisi tällaista talouspaperia kahvin suodattamiseen.

Kaupassa eri raaka-aineista valmistettuja papereita on vaikea erotella, koska raaka-ainemerkinnät pakettien päällä ovat sekavia eikä niitä aina edes ole. Elintarvikevirasto esittääkin, että talouspaperipakkausten päälle alettaisiin merkitä selvästi, mikä paperi sopii yhteen ruuan kanssa ja mikä ei.

Talouspapereita valmistavan Metsä Tissuen toimitusjohtaja Hannu Anttila sanoo, että teollisuus neuvottelee parhaillaan Euroopan neuvoston kanssa talouspaperien merkinnöistä. Merkintöjen tarpeellisuus ratkaistaan Anttilan mukaan vuoden parin kuluessa. Toimitusjohtaja Anttila sanoo, että uusia soveltuvuusmerkintöjä ovat tähän mennessä vaatineet oikeastaan vain saksalaiset kuluttajat. Hän arvelee, että uusien merkintöjen tulo nopeutuu, jos kuluttajat yltyvät vaatimaan niitä muuallakin.


Elintarvikevirasto: tutkitut paperit

Fluoresoivia vaalenteita irtosi:

Serla Puoliarkki
Serla erittäin huokea suomalainen talouspyyhe
Serla Talous
Pirkka Tulppaani
Pirkka Green
Luonnonystävän talouspyyhe
Pamella talouspaperi
Pamella käsipyyhe
Lotus Professional käsipyyhe
Softline kotimainen kuviollinen talouspyyhe


Fluoresoivia vaalenteita ei irronnut:

New Edet Wipe & Clean Design
Lambi
Lotus Emilia
Lotus Maestro
Amica Carta Cucina


Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 16.5.2002)

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.