Hyppää pääsisältöön

Nainen ja hormonit, osa 2: naisen kypsyminen

Hormonit hyrräävät tasaisesti

Nainen elää kaksikymmentä vuotta elämästään hormonaalisesti varsin vakiintunutta aikaa. Tärkeimmät hormonit ovat munasarjojen erittämä estrogeeni ja progesteroni sekä aivolisäkkeen erittämä FSH (follikkeleita stimuloiva hormoni) ja LH (lutenisoiva hormoni). FSH:n ja LH:n erittymistä säätelee GnRH –hormoni ( Gonadotropiineja vapauttava hormoni).

Kolmas aivolisäkkeen erittämä hormoni on prolaktiini, joka vaikuttaa rintarauhasen kehittymiseen ja maidon erittymiseen sekä lisääntymistoimintoihin. Näiden lisäksi vielä aivolisäkkeen takalohkosta erittyvällä oksitosiinilla on merkitystä synnytyksen käynnistymisessä. Ja näiden kaikkien lisäksi naisen elimistössä jylläävät vielä monet muut erilaisten rauhasten erittämät hormonit, kuten kasvuhormoni, kilpirauhashormoni, adrenaliini jne. Ei siis ihme, ettei elämä tasaisestakaan hormonitoiminasta huolimatta tunnu aina niin tasaiselta.

Hormonit ja mieliala

20- ja 40 –ikävuosien välissä suurimmat hormonaaliset muutokset liittyvätkin raskauteen. Kun istukka muodostuu, alkavat sen solut tuottaa HCH-hormonia (istukka gonadotropiinia). Tämä aiheuttaa keltarauhashormonin surkastumisen ja on edellytys raskauden jatkumiselle.

Koko raskauden ajan estrogeenit ovat korkealla tasolla. Synnytyksen jälkeen ne romahtavat lähes nollaan. Tämä johtuu siitä, että estrogeenin muodostuksesta huolehtii silloin istukan estradioli, joka on hormonin esiaste. Istukan poistuessa myös hormonitoiminta muuttuu. Estrogeenitason äkillinen lasku aiheuttaa sen, että muutama päivä synnytyksen jälkeen nainen kokee mielialan laskun. Hormonitoiminnan palaaminen ennalleen kestää tavallisesti vuodesta puoleentoista vuoteen. Tässä saattaa olla yksi selitys synnytyksen jälkeiselle masennukselle.

Hormonitasojen muutokset liittyvät naisella elämänkaaren muutoksiin. Tällaisia ovat menarke eli kuukautisten alkaminen, raskaus ja vaihdevuodet. Esimerkiksi depressio on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehilllä. Mielialamuutokset liittyvät erityisesti niihin ajanjaksoihin, jolloin hormonitasot ovat erityisen matalia. Noin kolmasosa naisista kärsii premenstrumissa eli noin viikkoa ennen kuukautisten alkamista mielialaoireista kuten ärtyisyydestä, unettomuudesta ja eriasteisesta aggressiivisuudesta. Tämä voi päälle päin näkyä vaikkapa itse asiassa sangen hyödyllisenä siivousvimmana.

Synnytyksen jälkeinen masennus on edelleenkin alidiagnostisoitu tila. Jopa 10 % synnyttäneistä kärsii vakavasta masennuksesta. Oireet alkavat tavallisesti noin viikko synnytyksen jälkeen. Joskus tämä ajanjakso pitenee niin, että vielä vuosi synnytyksen jälkeen jopa neljäsosa äideistä on vielä masentuneita.

Hormonit ja lapsettomuus

Jotta raskaaksi tulo onnistuu, on munasolun irrottava normaalisti. Suurin syy lapsettomuuteen löytyy munasolun kypsymis- ja irtoamishäiriöistä. Tutkimusten mukaan noin 18-30% naisesta johtuvasta lapsettomuudesta selittyy ovulaatioon liittyvistä häiriöistä. Munasolun kypsymis – ja irtoamishäiriöt voivat johtua hormonituotanto-häiriöistä. Samoin se, että hedelmöittynyt munasolu ei kiinnitykään kohtuun kunnolla. Syy saattaa silloin löytyä keltarauhasen vajaatoiminnasta. Tilanne saattaa korjautua, kun nainen käyttää keltarauhashormonia kapseleina tai tabletteina.

Prolaktiinin häiriöt voivat myös aiheuttaa lapsettomuutta. Silloin naisen kuukautiset ovat epäsäännölliset tai puuttuvat kokonaan. Kyseessä olevaa prolaktiinihormonin liikaeritystä voidaan alentaa lääkkeellä.

Myös munasarjojen rakennehäiriöt voivat aiheuttaa lapsettomuutta. Puhutaan polykystisista munasarjoista (PCO). Ultraäänikuvassa nähdään silloin tavallista suuremmat munasarjat. Niiden sisällä näkyy helminauhamaisesti asettuneita munarakkuloita, jotka eivät kypsy eikä munasolu irtoa. Usein samanaikaisesti tämä hormonitoiminnan häiriö näkyy lisääntyneenä karvoituksena, aknena ja ylipainona. Oireet johtuvat lisääntyneestä miespuolisten sukuhormonien erityksestä.

Näiden lisäksi vielä kilpirauhasen ja lisämunuaisen toimintahäiriöt sekä vaikeat krooniset sairaudet voivat estää munasolun irtoamisen.

Apu hormonihoidoista lapsettomuuteen

Tällä hetkellä tilastot kertovat, että jopa 90%:lla pariskunnista alkaa vuoden sisällä raskaus, kun lasta aletaan hankkia. Lapsettomuuden syistä noin 30% johtuu naisesta, 30% miehestä ja 30% molemmista. 10% lapsettomuuden syistä ei koskaan selviä. Mahdollisuus saada lapsi koeputkihedelmöityksellä on noin 20-40 %.

Hormonihäiriöistä ja munasolun irtoamattomuudesta johtuvaa lapsettomuutta voidaan hoitaa ovulaatioinduktiolla.

Asiantuntija
Eija Tomás
erikoislääkäri
TAYS

www.lapsiperhe.net/napapiiri

Toimittaja
MAARIT VIRKKULA

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 16.11.2015