Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Heräteostos piristää mieltä?

Uusi tavara on kuin lupaus paremmasta olosta. Moni terapoikin itseään kuluttamisella, jos olo on ärtynyt, stressaantunut tai alakuloinen.

Kuluttamisesta voidaan myös hakea apua huonoon itsetuntoon. Sen avulla voidaan lohduttaa ja hemmotella itseään. Harri Luomala havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan, että erityisesti virikehakuisilla henkilöillä on taipumus kuluttaa suruunsa.

- Usein nämä tuotteet, jotka liittyvät tunnetilojen säätelyyn, ovat itseilmaisullisia tuotteita: koruja, kosmetiikkaa, vaatteita. Myös hedonistiset tuotteet kuten ruoka, karkit, leivokset ja jäätelö ovat sellaisia, joilla voidaan säädellä tunnetiloja. Jotkut liittävät tähän myös sosiaalisuuden ja menevät ravintolaan, toiset taas haluavat ehdottomasti olla yksin kuluttaessaan, sanoo kuluttajakäyttäytymisen tutkimusprofessori Harri Luomala Vaasan yliopistosta.

Toisaalta ei tarvitse olla suru puserossa, kun shoppailu maistuu. Luomalan tutkimuksissa on käynyt nimittäin ilmi, että impulssiostoksiin "sortuvat" vielä useammin ne, jotka ovat positiivisella mielellä. Joka tapauksessa ihminen ostaa tunteella ja vasta jälkikäteen järkeilee. Katumapäälle tultaessa tuote haluttaisiinkin palauttaa.

- Kuluttamiseen liittyy itsensä kontrollointi. "Järkevä" kuluttaja ei sorru heräteostoksiin. Kotona ihminen saattaa itsekin ihmetellä, "miten minä saatoin sortua tähän ostokseen". Moraalinen puoli herää ja tuotteesta halutaan jopa päästä eroon, varsinkin jos tuote palauttaa aina ihmisen mieleen sen negatiivisen tunnetilan, mikä sai hänet tekemään ko. ostoksen, sanoo tutkija Harri Luomala.

Tämän on huomannut myös Lappeenrannan kaupungin kuluttajaneuvoja Marja-Liisa Ahlqvist.

- Kuvitellaan, että saadaan jotain enemmän kuin mitä mainos tai myyjä ovat luvanneet. Sitten jälkikäteen tuleekin jonkinlainen pettymys, kun mikään ei elämässä tai olossa muuttunutkaan.

Tätä pettymystä puretaan sitten kuluttajaneuvojiin, eritoten jos asiakas ei ole onnistunut palauttamaan ostamaansa tavaraa kauppaan.

Kuluttajaneuvojien mukaan ihmisillä on nimittäin yleinen harhaluulo, että minkä tahansa tuotteen voi palauttaa koska tahansa. Palautusoikeushan koskee ainoastaan koti- ja etämyyntiä. Suurten tavaratalojen tai kauppaketjujen palautusoikeus on vain niiden tarjoama erikoisetu.

- Monta kertaa me saamme sitten korvat punaisina kuunnella, että eihän teistä mitään hyötyä ole ja että kuinka te kehtaatte edes palkkaanne nostaa, kun olette aina elinkeinoharjoittajan puolella, puuskahtaa Kuopion kaupungin kuluttajaneuvoja Eeva Lyyra.

Eeva Lyyran mukaan vikaostoksestaan kiukuttelevan ihmisen mieltä painaakin usein oikeasti jokin muu ahdistus.

- Hyvin useasti käy ilmi, kun tarkistamme valituksen kohteena olevalta elinkeinoharjoittajalta, että oliko asiakkaan ostamassa tuotteessa tai palvelussa jokin vika, että tämän asiakkaan mieltä painaa oikeasti aivan jokin muu mielipaha kuin pieleen mennyt ostos. Se voi olla riita kotona tai työpaikalla tai tyhjä olo sisällä ja tämä mielipaha sitten verhotaan tyytymättömyydeksi viimeisimpään ostokseen, Eeva Lyyra kertoo.

- Saamme olla kuluttajaneuvonnassa monesti vallan vaikka millaisina sielunhoitajina, mutta lopuksi asiakas sanoo, että "kyllähän minä tiesin, ettei teistä ole apua, mutta kiitos kun kuuntelitte”, Lyyra jatkaa.

Mutta tutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä saa helpotusta kuluttamisesta.

- Kysyin tätä asiaa ihmisiltä väitöskirjassani ja vastauksista voi päätellä, että jonkinlaista helpotusta negatiiviseen oloon he saavat kuluttamalla. Shoppailulla ei kuitenkaan voida kääntää negatiivista olotilaa positiiviseksi, mutta kyllä se voi auttaa, tutkija Harri Luomala Vaasan yliopistosta toteaa.

Lappeenrannan kuluttajaneuvoja Marja-Liisa Ahlqvist kertoo omasta kokemuksestaan:

- Muistan itse, kun perheeseemme tuli ikävä tapaus, että kulutin silloin enemmän kuin koskaan elämäni aikana. Ehkä sitä sitten mennään siihen kuluttamiseen, niin pahat asiat eivät tule mieleen.


Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 29.8.2002)

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.