Hyppää pääsisältöön

Lapsuuden maatilaympäristö vähentää riskiä sairastua astmaan ja allergiseen nuhaan

Lapsilla, jotka ovat asuneet maatilalla alle seitsemänvuotiaina, on todettu vähemmän astmaa ja astmaoireita, kuten hengitysteiden vinkumista. Heillä on myös vähemmän allergista nuhaa tai allergista silmätulehdusta. Tämä käy ilmi LT Maritta Kilpeläisen Turun yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa.

Allergian ja astman riskit

Tutkimuksen mukaan riski sairastua astmaan ja allergiaan ei eronnut kaupungissa ja pelkästään maaseudulla lapsuudessa asuneilla. Riskin vähenemiseen tarvittiin nimenomaan maatilaympäristö eläimineen. Kotieläimet suojasivat allergiselta nuhalta vain maatilaympäristössä, ei kaupungissa. Allergiselta nuhalta suojasi myös suuri perhekoko.

Tulokset tukevat nk. hygienia-hypoteesia, jonka mukaan altistuminen tietyille viruksille ja bakteereille johtaa puolustusmekanismien suuntautumiseen ei-allergiseen suuntaan. Maatilaympäristössä altistutaan tavanomaista enemmän mikrobeille, kuten bakteereille. Eläinaltistuksen allergialta suojaava vaikutus näyttääkin selittyvän sillä, että eläinten kantama lika, eikä niinkään eläinallergeenit, muovaa puolustusmekanismeja ei-allergiseen suuntaan.

Miten tutkimus tehtiin?

Noin 11 000 Suomen korkeakouluissa vuosina 1995-96 opintonsa aloittanutta 18-24 –vuotiasta opiskelijaa vastasi astman, allergisen nuhan ja allergisen silmätulehduksen riskitekijöitä selvittävään kyselyyn. Kyselylomakkeen luotettavuus astman ja allergian toteamisessa testattiin siten, että noin 300 tutkittavaa Turun korkeakouluista osallistui lääkärin tarkastukseen, allergiatesteihin ja keuhkojen toimintakokeisiin.

Mielenkiintoista on, että kliinisen tutkimuksen perusteella erityisesti astma osoittautui alihoidetuksi ja alidiagnostisoiduksi. Kyselyn perusteella 5 % sairasti lääkärin varmistamaa astmaa, astmadiagnoosi voitiin asettaa kuitenkin 10 %:lle tutkituista potilaista.

Astma ja allergiat – modernin yhteiskunnan kansantaudit
Astmaa sairastavien, astman kaltaisesti oireilevien ja atoopikkojen määrät lisääntyvät Suomessa. Astma on lasten yleisin erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus.

Miksi sairastumme astmaan ja allergiaan?

  1. perimä keskeinen
  2. ympäristötekijät suojaavat / laukaisevat
  3. varhaislapsuuden tekijät – kehittyvä immuniteetti
  4. myöhemmät tekijät

Astma

  1. OIREENA hengitysteiden vinkuminen, yskä, limaisuus, hengenahdistus
  2. eosinofiilinen tulehdus keuhkoputkien limakalvolla
  3. keuhkoputkia ympäröivän sileän lihaksen supistumistaipumus
  4. provosoivia tekijöitä: virustulehdukset, allergeenialtistus, rasitus

Allerginen nuha ja silmätulehdus

  1. oireena aivastelu, vesinuha, silmien kutina, punotus, allergeenialtistus laukaisee
  2. hay fever –heinänuha
  3. kausittainen/jaksottainen nuha, jota allergeenit pahentavat
  4. allerginen silmätulehdus usein samanaikaisesti
  5. eroaa ympärivuotisesta nuhasta

Atopia

  1. taipumus muodostaa IgE –vasta-aineita allergeeneja kohtaan
  2. mitataan ihopistokokein ja mittaamalla spesifisiä IgE –vasta-aineita verestä
  3. puolet aikuisastmaatikoista on atooppisia
  4. allergisessa nuhassa ja silmätulehduksessa yleensä aina atopiatausta

Astma Suomessa

  1. 0.3 % 1966 (kutsuntatarkastuksessa)
  2. 1.8 % 1989 (kutsuntatarkastuksessa)
  3. 2.1 % 1975 (18-45 –vuotiaat kaksoset)
  4. 3.0 % 1990 (18-45 –vuotiaat kaksoset)
  5. 6.0 % 1996 (helsinkiläiset 20-44 –vuotiaat)

Allerginen nuha Suomessa

Kyselytutkimus 18-45 –vuotiailla kaksosilla

  1. miehet 6.8 % / naiset 9.8 % 1975
  2. miehet 11.8 % / naiset 15.3 % 1990

Toimittaja:
LEA FROLOFF

Asiantuntija:
MARITTA KILPELÄINEN
erikoislääkäri, LT, Turun yliopisto, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 17.12.2015