Hyppää pääsisältöön

Sinun lapsesi eivät ole sinun: käsikirjoitus

Sinun lapsesi eivät ole sinun

Tarina siitä, miten lapsikaappaus onnistuu Suomen viranomaisten avustuksella

MOT 9.12.2002, Toim. Matti Virtanen

---

Eric Comet: Olen joskus verrannut oikeudenkäyntiä Suomessa jalkapallo-otteluun Bosnia-Serbia, jossa tuomarina on Milosevic.

Ritva Santavuori: Se on oikeusmurha.

Tapio Räty: Virheet täytyy myöntää ja niistä täytyy ottaa opikseen.

Eric Comet: Ja tietysti, minä olin Bosnia.

Ohjelman alkutunnus

Suomen lain mukaan lapsen vanhemmilla on ensisijainen oikeus huoltaa ja tavata omia lapsiaan. Mutta tähän on olemassa poikkeus: jos yksinhuoltaja kuolee, huoltajuuden voi saada kuka tahansa lapselle läheinen henkilö.

Korkein oikeus antoi asiassa ennakkopäätöksen viime syksynä: lasten oma tahto ratkaisee – 12 vuotta täytettyään he saavat asua missä itse haluavat, eikä heidän tarvitse edes tavata elossa olevaa vanhempaansa, isovanhemmista puhumattakaan.

Päätöksen kohteena olivat Eric Cometin lapset. Comet on 47-vuotias geneveläinen opettaja, jolla on äidin puolelta suomenruotsalaiset juuret. Hän on syntynyt Lontoossa ja asunut Sveitsissä lapsesta asti.

Eric Comet: "On ollut kiinnostavaa lukea suomalaisia lehtiä korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen. Minut on kuvattu niissä "biologiseksi isäksi", ei muuksi. Yhtään suomalaista tiedotusvälinettä ei ole kiinnostanut soittaa minulle ja kysyä mitä mieltä minä olen ratkaisusta." - ("Det har varit intressant att läsa i finska tidningar när beslutet kom från högsta domstulen att jag beskrivs överallt som "biologiska fadern" – "biologinen isä", och ingenting annat. Det har inte intresserat ett enda finsk media att ringa fadern efter beslutet och fråga vad tycker du om det här beslutet.")

Päätös koski myös Helsingissä asuvaa Peggy-mummua, lasten äidinäitiä. Korkeimman oikeuden tuomion jälkeen lasten isällä ja isovanhemmilla ei ole ollut mahdollisuutta tavata lapsia lainkaan.

Peggy-mummu: "En tiedä heistä mitään; tuskin tunnistan heidät jos kohtaamme kaupungilla. En tiedä missä he käyvät koulua; en tiedä heistä mitään." - ("Jag vet ingenting om dom, jag känner knapp igen dom när jag träffar dom ute på stan. Jag vet inte hurudana skolor dom går i, jag vet ingenting om dem.")

Miksi tehdä ohjelma yhden perheen kohtaloista, kun päähenkilöt eivät ole julkisuuden henkilöitä, osa oikeuden päätöksistä on salaisia, eikä toinen osapuoli suostu keskusteluun?

Syitä on ainakin kaksi. Tapaus on pitkittyessään politisoitunut: siitä on kirjoitettu kansainvälisessä lehdistössä ja puhuttu Euroopan parlamentissa. Prosessi on myös paljastanut puutteita suomalaisessa perheoikeudessa.

Tapio Räty: "Ottamatta nyt kantaa tähän tapaukseen, niin näyttää siltä että varsinkin näissä huoltoriidoissa niin tuomioistuimen päätöksillä ei oo sellasta merkitystä tai ihmiset ei niitä sillä tavoin kunnioita että niitä ehdottomasti noudatettais ja jos tuomioistuimen päätökssiä ei noudateta niin sillä voi olla ikään kuin tälle noudattamatta jättäjälle positiivista merkitystä ja se on epäkohta, se ei voi olla vaikuttamatta yleiseen lain kunnioitukseen ja siihen pitäis lainsäädäntötasolla ehkä puuttua."

Astrid Thors: "Tässä on tapahtunut onnettomia yhteensattumia sekä jonkin verran harhaanjohtamista, minkä lisäksi lainsäädännössä on aukkoja. Uskon, että nämä ovat syyt, joiden vuoksi Eric Comet lopulta hävisi huoltajuuskiistan." - ("Jag tror att det finns både olyckliga sammanträffanden och en del vilseledande, plus att det finns luckor i lagstiftningen. Jag tror att det är slutligen orsaken till att Eric förlorade slutligen vårdnadstvisten.")

Euroopan parlamentissa asiaa on koettanut selvitellä irlantilainen Mary Banotti, jonka parlamentin puhemies on nimittänyt raportoimaan kansainvälisistä lapsikaappauksista. Banottin mukaan Cometin tapaus on yksi räikeimpiä koko Euroopassa.

Mary Banotti: "Hänen yrityksiään pitää yllä kontaktia lapsiinsa on vaikeutettu kaikilla tasoilla, sekä aikana ennen lasten äidin kuolemaa että tietysti myös sen jälkeen, mitä kamalimmalla tavalla." - ("His attempts to maintain contact with his children have been frustrated at all levels, both before the time the mother died, and then, of course subsequently in a really horrendous way.")

Frankfurt am Main. Euroopan rahavallan keskukseen on kokoontunut kolmesataa ihmistä keskustelemaan aiheesta, joka on herättänyt runsaasti huomiota perheoikeuksissa eri puolilla maailmaa.

Läsnäolijoita yhdistää kiinnostus ilmiöön, jota kutsutaan PAS:ksi. Parental alienation syndrome tarkoittaa vanhemman vieraannuttamisen oireyhtymää. Käsite saa tässä kokouksessa kasvot: paikalla on vanhempia, jotka ovat avioeron jälkeen joutuneet perusteettoman vihakampanjan kohteeksi ja menettäneet yhteyden lapsiinsa.

PAS-oireyhtymän keksijänä pidetään yhdysvaltalaista psykiatria Richard Gardneria. Hän selittää ideaansa saksalaiselle lehdistölle.

Richard Gardner: "Vanhemman vieraannuttamisen oireyhtymä on psykiatrinen häiriö, joka esiintyy lähes yksinomaan hyvin riitaisten ja käräjöityjen huoltajuuskiistojen yhteydessä. Se on sairaus, jossa toinen vanhemmista järjestelmällisesti ohjelmoi tai aivopesee lapset mukaan panettelukampanjaan hyvää, rakastavaa vanhempaa vastaan." – ("The parental alienation syndrome is a psychiatric disturbance that arises almost exclusively in the context of highly litigated, vicious child custody disputes. It is a disorder in which one parent systematically programs or brainwashes the child into a campaign of denigration against a good, loving parent.")

PAS ei vielä ole lääketieteessä tunnustettu diagnoosi, koska siitä ei ole julkaistu riittävästi tieteellisiä tutkimuksia. Mutta ilmiö on olemassa. Frankfurtin kokouksen vieraana on yhdysvaltalainen psykologian tohtori ja asianajaja, joka on voittanut useita hoitovirhejuttuja epäpäteviä terapeutteja vastaan.

R. Christopher Barden: "Uskoakseni kaikki perheoikeuksissa työskentelevät ymmärtävät, että jotkut vanhemmat yrittävät pakolla vaikuttaa, tai muokata lapsensa hyvin kielteisiksi muita sukulaisia vastaan. Tämä on hyvin vahingollista. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että lasten kääntäminen omia perheenjäseniään vastaan on yksi henkisen pahoinpitelyn muoto." –

("I think everyone that works in family courts understands that, some parents will coercively influence or indoctrinate their children to be very negative toward the other parts of their family. This is a very harmful process. Everyone agrees that it is a form of child abuse to do that to children, to turn children against their own family members.")

Eric Comet ja hänen vaimonsa tutustuivat jo nuorina Suomenlahden saaristossa, jossa heidän suvuillaan oli kesämökit. Vuonna 1976 tyttö kirjoitti ylioppilaaksi ja lähti Geneveen opiskelemaan kieliä. Asuinpaikka löytyi luontevasti kesänaapuri Ericin luota.

Peggy: "Ymmärsin, että hän oli hyvin onnellinen. Hän opiskeli, eivätkä he menneet heti naimisiin vaan oppivat tuntemaan toisensa oikein hyvin ennen avioliittoa. Mielestäni he olivat hyvin onnellisia. Häät pidettiin sitten täällä Suomessa, ja kaikki oli oikein hyvin." -

("Jag förstod att hon var mycket lycklig. Hon studerade, och dom gifte sig inte genast, dom lärde känna varandra mycket väl innan dom gifte sig. Och jag förstår att dom var mycket lyckliga. Dom gifte sig här i Finland och allt var mycket bra.")

Avioliitto solmittiin 1983. Vuonna 1987 Comet perusti oman rakennusyrityksen, ja samana vuonna perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi.

Peggy: "Ensimmäinen lapsi syntyi keväällä. Matkustin paikan päälle, kun tyttäreni odotti vauvaansa, ja se oli oikein jännittävää. Isoisäkin oli mukana, ja Eric oli hyvin ylpeä pojastaan. - - Ja kaksi vuotta myöhemmin tuli tyttö. Ja hän oli tietysti perheen prinsessa." – ("Det första barnet föddes på våren och jag for dit, jag var nere där när hon väntade sin baby och det var spännande. Farfarn var med och Eric var väldigt stolt över sin son. - - Och sen, två år senare kom dottern, och hon var naturligtvis familjens prinsessa.")

Eric Comet: "He olivat toivottuja lapsia, avioliitossa syntyneitä lapsia. Olin mukana molemmissa synnytyksissä." – ("De var önskade barn, de var barn som var födda inom äktenskapet; jag var med till båda barnens födsel.")

Perheen onni alkoi kuitenkin säröillä lasten ollessa pieniä. Rouva Comet sairastui masennukseen ja alkoi juoda. Eric Comet puolestaan teki paljon töitä: hänellä oli firman lisäksi opetusvirka toisella paikkakunnalla, minkä vuoksi hän joutui olemaan kolme päivää viikosta pois kotoa.

Rouva Comet joi itsensä useita kertoja jopa hengenvaaralliseen humalaan. Itsetuhoisen käytöksen vuoksi häntä hoitaneet geneveläisen sairaalan psykiatrit käynnistivät pakkohoitomenettelyn.

Peggy: "Yksi asia, jossa isä oli suurenmoinen oli se, että kun tyttäreni oli huonona eikä voinut hoitaa lapsia aamulla, isä ajoi ympäri Geneveä ja etsi ystäviltään apua lastenhoitoon siksi päiväksi. Ja tätä tapahtui viikosta toiseen." – ("En sak som pappan var storartad i var det att när hon var dålig och inte kunde sköta om barnen följande morgon, så for han runt i Geneve och sökte bland sina vänner om vem som skulle ta hand om barnen den dagen. Och det hände vecka ut och vecka in.")

3. marraskuuta 1993 Comet palasi töistä kotiin. Talo oli tyhjä. Pöydällä oli kirje. Siinä rouva Comet kertoi lähteneensä ystävänsä kyydissä Suomeen hakemaan hoitoa alkoholismiinsa. Hän vakuutti palaavansa heti kun on päässyt kuiville.

Eric Comet uskoi vaimonsa vakuutteluun ja päätti odottaa. Hän ei ollut itse onnistunut lopettamaan vaimonsa juomista, joten ehkä hoito Suomessa onnistuisi paremmin. Jäähyväiskirje oli kuitenkin harhaanjohtava. Rouva Cometin uudella kumppanilla oli muita suunnitelmia.

Peggy: "Kumppani kertoi, kun hän oli ajanut Sveitsiin hakemaan lapsia ja tytärtäni Suomeen, että hänellä on kaveri joka on asianajaja, joka on luvannut hoitaa avioeron." -

("Partnern berättade, att när hon for ned till Schweiz för att söka barnen och min dotter, då sa hon att jag har en kaveri som är advokat och han skal sköta, han har lovat sköta om skilsmässan.")

Kumppanin asianajaja on varatuomari Ulf Månsson. Hänet tunnetaan aktiivisena homoseksuaalien oikeuksien puolustajana. Hän kannatti seksuaalisten vähemmistöjen adoptio-oikeutta jo oikeustieteellisessä diplomityössään vuonna 1983.

Rouva Comet ja tuolloin neljä- ja kuusivuotiaat lapset asuivat aluksi kuukauden Järvenpään sosiaalisairaalassa. Sen jälkeen äiti ja lapset saivat vuokra-asunnon Helsingistä, läheltä uuden kumppanin asuntoa.

Heidät merkittiin kirjoille Helsinkiin ilman että lasten isältä olisi kysytty lupaa. Kallion virastotalossa oli avulias sosiaalityöntekijä, joka järjesti vuokrarahat.

Eric Comet: "Kun äiti tuli Suomeen, hänen täytyi antaa jonkinlainen selitys sille, miksi hän oli tullut ja miksi hän haki (yhteiskunnan) tukea. Niinpä hän kehitti perinteisen kuvan väkivaltaisesta keskieurooppalaisesta miehestä, machosta." -

("När modern kom till Finland måste hon ge någon förklaring till varför hon kom till Finland och varför hon sökte stöd. Och hon konstruerade den klasiska bilden av den mellaneuropeiska våldsmma mannen, macho, eller nånting sådant.")

Äidin kertomukset isän väkivaltaisuudesta uskottiin sosiaalivirastossa isää kuulematta. Vastaava sosiaalityöntekijä ei myöskään pyytänyt virka-apua kollegoiltaan Sveitsistä. Cometin perhe oli tuttu Geneven sosiaali- ja terveysviranomaisille, mutta ei isän väkivaltaisuuden vaan äidin alkoholismin vuoksi.

Eric Comet: "Sveitsiläisiin viranomaisiin saa ottaa yhteyttä; olisi ollut helppoa tarkistaa vähäisimmätkin väitteet. Mitään todisteita väkivaltaisuudesta ei olisi löytynyt, ei entistä vaimoani eikä lapsia kohtaan." – ("Man kan kontakta schweitziska myndigheter, det hade varit lätt att kolla den minsta anklagelsen, och man har aldrig kunnat komma med det minsta beviset om våld mot varken min före detta fru eller mot barnen."

Sosiaalivirasto puolusti toimintaansa myöhemmin selittämällä, ettei isään haluttu olla yhteydessä, koska virasto halusi pysyä erossa vanhempien välisestä huoltoriidasta.

Eric Comet: "Kun tulin sosiaalivirastoon ja pyysin saada tavata henkilön joka hoitaa tapausta, joka tietää perheestäni, siellä vastattiin ettei kukaan hoida sitä. Ja tämä oli lähes vuosi sen jälkeen kun he olivat alkaneet jakaa rahaa ja kirjoitella eri puolille minua mustamaalaavia kirjeitä." – ("När jag kom till socialverket och bad om att få träffa manniskan som hade hand om fallet, som visste om familien, så sade man åt mig att ingen gör det. Och det var nästan ett år efter att man hade börjat dela ut pengar och efter att man hade åt olika håll börjat skriva brev som svartmålade mig.")

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio antoi myöhemmin sosiaalivirastolle nuhteet: viranomaisten asiakirjoissa olisi pitänyt mainita, että tieto isän väkivaltaisuudesta perustuu yksinomaan äidin väitteisiin.

Pääsiäisenä 1994 Comet lopulta tajusi, ettei hänen perheensä aio palata kotiin, vaan hänen lapsensa on kaapattu. Hän etsi itselleen lakimiehen. Sen jälkeen osapuolten välillä on käyty jo toistakymmentä oikeudenkäyntiä. Eric Comet on voittanut niistä kolme, mutta niitä päätöksiä ei pantu toimeen.

Lasten ja isän tapaamisissa oli alusta asti ongelmia. Ensimmäisen vuoden aikana Comet sai tavata lapsia vain neljä kertaa. Äiti selitti ystävilleen ja koulun rehtorille, että väkivaltainen isä aikoo viedä lapset takaisin Sveitsiin. Isän puolelle asettunut isoäiti sai oman osansa parjauskampanjasta:

Eric Comet: "Muistan poikani tekemän piirustuksen, jota vastapuoli esitteli oikeudessa todisteeksi siitä, miten huonot välit lapsillani on äidinäitiinsä. Piirustuksessa luki, että ’mummu on varastanut minulta 4 000 markkaa’. Poika oli tuolloin noin seitsenvuotias. - - Ja tällaista on jatkunut koko ajan. Kyseessä on järjestelmällinen vihakampanja kaikkia niitä vastaan, jotka voidaan yhdistää isään." – ("Jag kommer ihåg en teckning som visades i rätten av motparten, som ville bevisa hur dåliga förhållanden min son hade till sin mormor. Och det stod på min sons teckning, att "min mormor har stulit 4000 mark av mig". På den tiden var han kanske 7 år gammal. - - Och sån här har pågått hela tiden. Det vill säga en systematisk hatkampanj mot alla som hör till, som kan kopplas till fadern.")

Isän ja lasten tapaamisista piti sopia kirjallisesti. 10. lokakuuta 1994 äidin asianaja Ulf Månsson tarjosi Cometille paperia, jossa viikonlopputapaamisten ehtona oli, että lapset asuvat äitinsä luona toistaiseksi – kunnes toisin määrätään tai sovitaan.

Comet ei halunnut allekirjoittaa, mutta suostui sosiaalityöntekijöiden kehotuksesta. Muuten hän ei olisi saanut nähdä lapsia lainkaan, ja matka Sveitsistä Suomeen olisi ollut turha.

Seuraavana päivänä isä sai tavata lapsensa valvotusti. Tapaamisen aikana Cometin pojalla oli tärkeää asiaa:

Lapsen ääni: "Isä, et saa riidellä Månssonin kanssa. Hän on vahvempi." - ("Pappa, du ska inte bråka med Månsson. Han är starkare.")

Viikkoa myöhemmin Comet sai tietää, että Suomi oli juuri liittynyt lapsikaappausten vastaiseen Haagin sopimukseen. Hänellä olikin oikeus saada lapsensa takaisin, vieläpä valtion kustannuksella. Hän vei asian saman tien hovioikeuteen.

Siellä Månsson todisteli, että allekirjoittamalla viikonlopputapaamista varten tehdyn paperin Comet oli hyväksynyt lasten muuton Suomeen. Comet kiisti, ja korosti allekirjoittaneensa painostuksen alla. Myös hänen asianajajansa vannoi painostusta tapahtuneen. Lisäksi Comet vetosi siihen, ettei allekirjoitusta suositellut sosiaalityöntekijä kertonut hänelle Haagin sopimuksen voimaantulosta.

Hovioikeus kuitenkin uskoi Månssonia, jonka mukaan painostusta ei ollut. Comet olikin siis vapaaehtoisesti hyväksynyt perheensä muuton Suomeen, ja tilanne oli laillinen. Korkein oikeus vahvisti päätöksen kesällä 1995. Sen mukaan asianajajien pitäisi tuntea kansainväliset sopimukset. Cometin avustaja ei tuntenut.

Korkeimman oikeuden päätöstä on arvosteltu tiukasti. Oikeusministeriön vanhempi lainsäädäntöneuvos Matti Savolainen kirjoitti lapsikaappaussopimuksen voimaantulosta artikkelin 1997 (Nordic Journal of International Law). Hän toteaa, että Cometin tapaus on yksi esimerkki siitä, miten huonosti Suomen oikeuslaitos tunsi ja ymmärsi Haagin sopimusta.

Lainaus Savolaisen artikkelista: "Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö isä olisi kieltäytynyt allekirjoittamasta, jos hänelle olisi selostettu hänen oikeutensa anoa lasten palauttamista Sveitsiin kiireellisessä ja menettelyssä Suomen valtion kustannuksella." - ("There is no doubt that if the father had been asked whether he will sign the agreement although he is entitled to apply for the return of the children in expeditious and cost-free proceedings, the answer had certainly been negative.")

Helsingin sosiaalivirasto sai myöhemmin työntekijänsä toiminnasta nuhteet eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä. Viranomaisten on kerrottava asiakkaille heidän laillisista oikeuksistaan. Tämä tavalliselle ihmiselle itsestään selvä asia on nyt otettu huomioon myös sosiaalivirastossa.

Tapio Räty: "Selvää on, että tässähän on tullut ilmi, että laillisuusvalvojat on huomauttanut sosiaalivirastoa, jolloin on ihan selvä et virheitä on tehty, ei kovin hyvää arvosanaa voi sillon tietysti antaa että, ne virheet täytyy myöntää ja niistä täytyy ottaa opikseen."

Cometin epäonni Suomen oikeuslaitoksessa jatkui. Käräjäoikeus päätti lasten huoltajuudesta: äidistä tehtiin yksinhuoltaja. Käräjätuomari, nuori nainen, perusteli päätöstään sillä, että lasten eronneet vanhemmat eivät tulleet keskenään toimeen.

Eric Comet: Menetin lasteni huoltajuuden elokuussa 1996, ja ensimmäinen toimenpide johon äiti ryhtyi oli nimenmuutos. He anoivat paitsi sukunimen, myös yhden etunimen muuttamista. - - Muutamia kuukausia myöhemmin olimme hovioikeudessa, kun sovittuja tapaamisia Sveitsissä oli jätetty noudattamatta. Asianajajani halusi tietää, onko lapsilla passeja, jotta he voisivat matkustaa Sveitsiin – minulta oli erikseen vaadittu rahat passien maksuun. Silloin vastapuolen edustaja antoi passeista valokopiot, joista kävi ilmi että lasten nimet oli muutettu, ja etunimet myös. Sain tietää siitä oikeussalissa. – Miltä se tuntui? – Barbaariselta."

("I augusti 1996 förlorade jag vårdnaden av mina barn och den första åtgärd som modern tog var att ansokä om ändring av inte bara familjenamn men också att ett av mina barns förnamn skulle bytas. - - Några månader senare var vi i hovrätten i Helsingfors, och umgängesrätten i Schweitz hade brutits och mitt ombud bad om att veta om barnen hade pass, om de kunde resa till Schweiz för att man hade begärt pengar av mig för att betala barnens pass extra. Och motpartens ombud räckte fram kopior, passkopior, som visade att mina barns namn hade ändrats. Och förnamn också. Det var i rättsalen jag upptäckte det. - Hur kändes det? - Barbariskt.")

Käräjäoikeus oli myöntänyt Cometille oikeuden tavata lapsiaan yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Sen lisäksi hän sai tavata lapsiaan lomilla. Tapaamiset onnistuivat Suomessa kesällä 95 ja 96. Sen lisäksi lapset olivat isän luona Sveitsissä pääsiäisenä ja kesällä 97.

Useimmat tapaamiset jäivät toteutumatta: lapset eivät lähteneet sovituille Sveitsin-matkoille jouluna 97, hiihtolomalla ja kesälomalla 98, eivätkä uutenavuotena, pääsiäisenä ja kesällä 99, vaikka isä oli maksanut matkat etukäteen.

Tytär jäi viikonlopputapaamisista pois ensimmäisen kerran keväällä 1999. Poikansa kanssa Comet kävi tuolloin espoolaisessa vesipuistossa.

Eric Comet: "Muistan erittäin hyvin viimeisen yhteisen viikonloppumme, jonka vietimme vapaasti Serenassa. Muistan kun kävelimme vesipuistosta kohti Korpilapmi-hotellia. Sillä ehkä sadan metrin mittaisella polulla rinnallani oli 11-vuotias poika. Hän tarttui käteeni. Laskin leikkiä, sanoin hänelle: ’11-vuotias poika pitää isää kädestä. Pelkäätkö jotakin?’ Ja hän vastasi: "Täällä ei ole salakuvaajia." – ("Jag kommer mycket väl ihåg senaste veckoslutet som vi tillbringade tillsammans fritt på Serena. Och jag kommer ihåg när vi promenerade från Serena vattenparken till Korpilampi-hotellet. På den där stigen, 100 meter, hade jag brevid mig en 11-årig son. Han tog min hand. Jag skämtade, jag sa åt honom att en elvaårig pojke tar pappas hand, fruktar du någonting? Så sa han, så svarade han: här finns det inga paparazzi.")

Huoltajuuden menetys ja tapaamisten peruuntuminen saivat Cometin epätoivoiseksi. Hän laati korkeimman oikeudelle kirjelmän, jossa hän purki katkeruuttaan vastapuolta ja koko oikeuslaitosta kohtaan. Vastapuoli veti asian oikeuteen, Comet sai sakkoja julkisesti tehdystä herjauksesta ja solvauksesta. Hänet määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia entiselle vaimolleen, tämän kumppanille sekä asianajaja Ulf Månssonille. Comet on anonut korkeimmalta oikeudelta valituslupaa.

Kirjelmä on julistettu salaiseksi 20 vuodeksi, joten Comet ei saa kertoa mistä hänet tuomittiin. Lainaamatta kirjettä suoraan voi kuitenkin kertoa, että Comet nimitti entistä vaimoaan alkoholistiksi ja väitti joutuneensa jonkinlaisen homoseksuaalien salaliiton uhriksi.

Miten kokenut syyttäjä arvioi Cometin kirjelmää?

Ritva Santavuori: "Ei olis pitäny provosoitua, mutta kyllä mä sen tavallaan, vaikka mä en hyväksy sitä ja ymmärrän ne sakot tai sen tuomion minkä hän siitä kunnianloukkauksesta sai niin samalla mä myös ymmärrän sen että hänelle kävi niin, koska sehän on tunteita koskettava asia kun sä huomaat että sä menetät omat lapsesi, joku vie ne, suunnilleen varastaa ne. Ja tässä jutussa sinänsä on vähän joka puolella näitä seksuaalisia vähemmistöjä, ja siitä äkkiä kyllä tavalliselle heteroseksuaaliselle ihmiselle tulee semmonen ikään kuin pakkomielle, ja hän on varmasti saanut kuulla että asianajaja on, ja hänen vaimonsa uusi puoliso oli nainen, ja että tuomioistuimen piirissä on vähemmistöön kuuluvia ja poliisin piirissä on ja niin edelleen. Ja kun tämmöistä kuulee, niin kyllä se varmasti häiritsee ihmistä, uskon näin, ja ymmärrän sen."

Viisi viikkoa solvaustuomion jälkeen, 30. elokuuta 1999 ex-vaimo kuoli kotonaan alkoholimyrkytykseen. Vainajan kumppani kertoi poliisiraportin mukaan seuraavaa:

Ote poliisiraportista: "Perjantaista 27.8.99 lähtien hän oli juonut kaksi Leijona-viinapulloa päivässä. - -Ystävätär oli käynyt tapahtuma-asunnossa päivällä kello 12 aikaan. Silloin äiti oli ollut "kännisä kuin käki", mutta oli kuitenkin pystynyt kävelemään. Kello 15 ja 17 aikoihin ystävätär oli soittanut asuntoon ja puhunut lasten kanssa. Lapset olivat kertoneet, että äiti nukkuu. Kun ystävätär oli tullut kello 20.30 paikalle, oli makuuhuoneen ovi ollut kiinni. Ystävätär oli löytänyt vainajan makuuhuoneen lattialta sikiöasennosta. - - Hän oli näyttänyt elottomalta…"

Missä ystävätär oli kello 15:n ja 20.30:n välillä, kun hänen itsetuhoiseksi tiedetty avopuolisonsa kävi kuolinkamppailua? Tähän ei suostu vastaamaan ystävätär itse, eikä asianajaja Månsson, joka tuli asunnolle pian ambulanssin jälkeen, ennen kuin lääkäri soitti poliisin paikalle.

Eric Cometille hänen ex-vaimonsa kuolema ei ollut yllätys. Kaksi vuotta aiemmin hän oli ennustanut, että lasten äiti juo itsensä hengiltä sen jälkeen kun kumppani voi saada lasten huoltajuuden itselleen. Kuolema tulikin vain kolme kuukautta sen jälkeen kun vanhempi lapsista oli täyttänyt 12.

Ruumiin siunauksen toimitti Kauniaisten kirkkoherra Lars-Henrik Höglund, joka oli myös siunannut lasten nimenmuutokset. Hautajaiset pidettiin lasten isältä ja isoäidiltä salassa. Peggy-mummu löysi hautapaikan vasta viikkojen etsiskelyn jälkeen. Hänen tyttärensä oli haudattu kumppanin sukuhautaan. Höglund ei suostu selittämään, miksi vainajan äitiä ei päästetty hautajaisiin.

Peggy: "Hän vain sanoi, että nyt pitäisi olla tyytyväinen, kun tyttärelläni oli sellainen kumppani, joka haluaa ottaa lapset. Minä vastasin, että miksi siihen pitäisi olla tyytyväinen – nythän isän pitäisi vihdoin saada lapsensa takaisin, kun äidille kävi näin surullisesti." – ("Han tyckte bara att man skall vara nöjd nu att min dotter hade en sådan partner som vill ta hand om barnen. Så sade jag att varför skall man vara glad över det – man väntar ju sig att pappa skall få sina barn äntligen när det hände så här tragiskt med mamma.")

Eric Comet: "Mielestäni Höglundin käyttäytyminen tässä tapauksessa on häpeäksi koko Suomen kirkolle." – ("Jag tycker att Höglunds beteende i det här fallet är ett skam för hela kyrkan i Finland."

Mummu valitti Höglundin toiminnasta piispa Erik Vikströmille. Piispa vastasi, ettei tunne asiaa riittävän hyvin ottaakseen kantaa. Vastaus päättyi iltarukouksen sanoihin: "Den Gud älskar lyckan får" – Onnen saa se, jota jumala rakastaa.

Peggy: "Suloisia lapsia… ja minulla on niin ikävä heitä". – ("Ljuvliga barn… och jag saknar dom väldigt mycket.")

Äidin kuoleman jälkeen käräjäoikeuteen jätettiin kaksi hakemusta. Lasten yksinhuoltajuutta anoivat heidän isänsä, sekä äidin kumppani, jonka huostassa lapset olivat.

Käräjäoikeus ja hovioikeus myönsivät huoltajuuden isälle. Tuomioistuimet myönsivät, että lapset haluavat asua äidin kumppanin luona, mutta heidän tahtonsa ei ole aito.

Muun muassa lasten kirjeet osoittavat, että heidän suhtautumisensa isään on kaksijakoista:

"Hei, Kiitos että olet lopettanut soittamisen. On hyvä, että vihdoinkin kuuntelet meitä ja kunnioitat tahtoamme. Kesällä saan mennä kolmelle eri leirille. Sitten käymme ystävien luona eri puolilla Suomea. - - Koska tulet Suomeen? Voitko tuoda meidän Segamme, meillä on nyt sopiva televisio…"

"Hei isä! Kiitos että olet kuunnellut minua ja lopettanut soittamisen. Siitä olen hirveän iloinen. Täällä Suomessa on ollut aika lämmintä. Jotkut meidän koulussa kulkevat jo shortseissa. Lämpötila on 15-20 astetta… "

Äidin kuoleman jälkeisellä viikolla Comet sai tavata lapsiaan kolme kertaa. Äidin kumppani lähetti tapaamisiin vartijaksi luottomiehensä, kirkkoherra Höglundin. Kauniaisten pitseriassa isä ehdotti, että tyttärelle voisi ostaa uudet kengät. Tytär ihastui tarjoukseen ja piirsi lautasliinaan jalkansa äärivivat. Seuraavana päivänä lapset eivät kuitenkaan suostuneet lähtemään kenkäostoksille.

Samoihin aikoihin äidin kumppani osti lapsille mäyräkoiran, johon he kiintyivät syvästi. Isälle oli yhä vähemmän aikaa. Viimeisessä tapaamisessa, kuukausi äidin kuoleman jälkeen, lapset syyttivät isää siitä, että tämä aikoo sijoittaa heidät sveitsiläiseen lastenkotiin.

Eric Comet: "Kysyin, kuka sellaista on puhunut? He mainitsivat naisen, jonka luona he asuivat. Minä sanoin, ettei minulla koskaan ole ollut sellaisia suunnitelmia, ettei moinen asia ole edes tullut mieleeni, panna nyt omia lapsiani lastenkotiin. Minä haluan elää teidän kanssanne, haluan kasvattaa teidät, haluan, että meillä on hauskaa niin kuin ennen. Enkä aio panna teitä mihinkään lastenkotiin. Lapseni sanoivat: ’Isä, sinä valehtelet’." -

("Jag sade: vem har sagt någonting sådant? Dom nämnde kvinnan som barnen var hos. Jag sade, jag har aldrig haft planer att, det har inte fallit i mina tankar, att sätta mina barn på barnhem. Jag vill leva med er, jag vill uppfostra er, jag vill ha roligt som vi haft tidigare, men inte sätta er på barnhem. Mina barn sade: ’du ljuger, pappa’")

Eric Comet sai siis huoltajuuden, mutta lapsia hän ei saanut takaisin. Prosessi kesti valituksineen ja toimeenpanokieltoineen yli kaksi vuotta. Korkein oikeus kumosi aiemmat päätökset kolme viikkoa sen jälkeen kun nuorempikin lapsi oli täyttänyt 12. Nyt molemmat lapset olivatkin jo niin vanhoja, että heidän mielipiteensä ratkaisi. Äidin kumppani määrättiin yksinhuoltajaksi. Isä ei saanut edes tapaamisoikeutta.

Korkein oikeus hylkäsi myös käräjien ja hovin perustelut, joiden mukaan lasten vieraantuminen ei ollut isän syytä. Lasten tahto olikin nyt sama kuin lasten etu, kun hovioikeuden mukaan lasten mielipide oli ristiriidassa heidän etunsa kanssa. Perusteluja muuttamalla oikeus pesi omantuntonsa: muutenhan ratkaisu olisi merkinnyt sitä, että alioikeuksien päätösten noudattamatta jättäminen palkitaan korkeimmassa oikeudessa.

Eric Comet: "Lapsilla ei ole mitään valinnanvaraa. Heidän on vain elettävä, sopeuduttava vahvemman osapuolen tahtoon." – ("Barnen har inget val. Inget val. De måste bara leva med, anpassa sig till den starkaste parten.")

Ritva Santavuori: "Näin se on nyt sitten päättynyt ja mielestäni se on kyllä, mun mielestä se on oikeusmurha."

Vastaamatta on vielä yksi kysymys: suosiiko suomalainen perheoikeus naisia. Mitä jos äidin kumppani olisikin ollut mies?

Astrid Thors: "Hyvä kysymys. Tai mitä jos äiti tai isä olisi asunut Suomessa ja lapset olisivat asuneet ulkomailla…" - ("Det är en bra fråga. Eller om modern hade bott i Finland och barnen hade bott utomlands…")

Ritva Santavuori: "Mä en voi siitä sanoo kun sen oman mielipiteeni, ja epäilen että uusi kumppani, jos olis ollut mies, niin ei olis saanu vaan sillon olis sitten omaa isää suosittu ensisijaisesti."

Eric Comet on valittanut tuomioistaan myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasbourgiin. MOT palaa aiheeseen ensi vuoden puolella.

Toimittaja: Matti Virtanen
Haastatellut:

Eric Comet-Codina
Opettaja, Geneve
Lärare, Geneve
Teacher, Geneva

"Peggy S."
eläkeläinen, Helsinki
pensionär, Helsingfors
pensioner, Helsinki

Tapio Räty
Lakimies, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto
Jurist, Helsingfors socialverk
Lawyer, Helsinki city social office

Astrid Thors
Euroopan parlamentin jäsen
Medlem i Europaparlamentet
Member of the European parliament

Mary Banotti
Euroopan parlamentin jäsen
Medlem i Europaparlamentet
Member of the European parliament

Richard A. Gardner, M.D.
Lääketieteen tohtori, psykiatri
Psykiater
Psychiatrist

Dr. R. Christopher Barden
Asianajaja, psykologian tohtori
Advokat, doktor i psykologi
Attorney at law, Psychologist

Ritva Santavuori
Helsingin kaupunginviskaali, eläkkeellä
Helsingfors stadsfiskal, pensionerad
Helsinki city prosecutor, retired