Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Ostajan vastuu, esisopimus ja kuntokartoitus asuntokaupassa

"Kysykää asuntokaupasta" -teemalähetys: Ostajan vastuu, esisopimus, kuntokartoitus

Tapaus 1.
Voiko ottaa vakuutuksen, jolla voi suojata itseään ostajan mahdollisilta korvausvaatimuksilta?

Vastaus:
Kuluttajaliiton lakimies Tero Leino kertoo juuri tiedustelleensa asiaa vakuutusyhtiöiltä, joilta sai kuulla, että tällaiset vakuutukset ovat hyvin harvinaisia. Kyseessä ei ole kovin kannattava liiketoiminta, sillä vakuutuksenottajia on niin vähän, että vastuu ei ole jakautunut suurelle joukolle. Vakuutus tulisi siis hyvin kalliiksi. Leino myös arvelee, että suomalaiset luottavat siihen, että asuntokaupasta ei ikäviä jälkiseuraamuksia tule. Sen sijaan joissakin muissa maissa vakuutusta jopa edellytetään kaupan yhteydessä.


Tapaus 2.
Tatu Korhonen oli ostanut Askolasta kiinteistön, jonka piti olla rasitteeton rasitustodistuksen mukaan ja kauppakirjassa mainitaan, ettei maksamattomia laskuja ole. Kävi kuitenkin ilmi, että edellinen omistaja oli jättänyt 1000 euron sähkölaskun maksamatta. Korhonen maksoi laskun itse.
Kenelle lasku kuuluu? Mikä on kiinteistövälittäjän vastuu asiassa?

Vastaus:
Kiinteistövälittäjäliiton puheenjohtaja Saara Murtovaara vastaa, että jos kauppakirjassa on todettu, että myyjä vastaa maksamattomista laskuista hallintaoikeuden siirtymiseen saakka, niin silloin hän todella on vastuussa niistä. Kiinteistölakimies Tapio Nevala toteaa, että on selvää, että edellinen omistaja on vastuussa laskusta. Mutta ongelma on siinä, että uuden sähköliittymän avaaminen maksaisi Korhoselle enemmän kuin vanhan liittymän siirtäminen hänen nimiinsä, vaikka siihen liittyykin edellisten laskujen eli tämän 1000 euron maksaminen ensin pois. Tämä ei kuitenkaan poista myyjän vastuuta asiasta.


Tapaus 3.
Miten huoneiston pinta-alan voi tarkistaa jälkikäteen, jos epäilee, että se ei todellisuudessa ole sitä, mitä myydessä on ilmoitettu?

Vastaus:
Murtovaara vastaa, että pinta-ala on ilmoitettu yhtiöjärjestyksessä ja isännöitsijäntodistuksessa. Pinta-ala voidaan mittauttaa jälkikäteenkin. Eklund neuvoo, että ohjeet pinta-alan mittaamiseen voi tilata Helsingistä Rakennustiedosta. Nevala huomauttaa, että ehkä paras olisi kuitenkin käyttää rakennusalan asiantuntijaa, jotta taloyhtiö uskoisi tulosta paremmin, mikäli se poikkeaa talon papereiden luvuista. Mikäli luku poikkeaa ilmoitetusta, pitää ottaa huomioon, mikä on asunnon koko suhteessa pinta-alavirheeseen, ennen kuin voidaan miettiä, onko kyseessä hinnanalennusperuste.


Tapaus 4.
Pariskunta oli tehnyt esisopimuksen talosta ja maksanut käsirahan. Kuitenkin myyjä myi talon pojalleen esisopimuksesta huolimatta. Eikö esisopimus sido myyjää? Onko ostajalla mahdollisuutta saada korvausta rikotusta sopimuksesta?

Vastaus:
Nevala vastaa, että esisopimus on sitova, mutta se ei estä myyjää myymästä kohdetta kolmannelle osapuolelle. Yleensä esisopimuksessa mainitaan, mikä on vahingonkorvaus kaupan purkaantuessa. Jos tästä ei ole erikseen sovittu, niin kyllä siltikin myyjä on vahingonkorvausvelvollinen ostajaa kohtaan, jos tälle on tullut todellisia vahinkoja asiasta, esim. kuluja väliaikaisen asunnon etsimisessä. Pelkkä mielipaha ei ole korvattava vahinko. Murtovaara huomauttaa, että välittäjän pitäisi aina selvittää ostajalle, että mikä on esisopimuksen sitovuus.


Tapaus 5.
Pekka Matilainen Jyväskylästä soitti ja kertoi ostaneensa viime keväänä omakotitalon, johon oli tehty 2001 kuntokartoitus. Siinä oli maininta, että yhdessä huoneessa lattian ja seinän liittymän kohdalla on viileä kohta. Nyt kuitenkin nurkat todella jäätyvät kolmessa huoneessa. Kuka on vastuussa?

Vastaus:
Tavarantarkastaja Matti Eklund toteaa, että koska myyjä oli asiasta maininnut ostajalle kuntotarkastuksen yhteydessä, niin myyjä on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. Mutta koska virhe on nyt mittavampi kuin myyntihetkellä on oletettu, niin myyjän todennäköisesti pitää osallistua korjauskustannuksiin, mikäli kustannukset ovat merkittäviä. Mikäli kustannukset alittavat noin 1000 euroa, niin merkittävyyskynnys ei ylity. Kustannukset pitää nyt ensin selvittää. Tero Leino huomauttaa, että myyjän ei kannata rynnätä korvaamaan kaikkea, vaan ensin pitää selvittää, mikä on todellinen virhe.


Tapaus 6.
Heikki Kovanen Saarijärveltä soitti ja kertoi ostaneensa 1986 osakehuoneiston, johon teki kylpyhuoneremontin. Hän myi osakkeen vuonna 1998. Nyt taloyhtiöltä on tullut kirje, jossa vaaditaan korvauksia, koska kylpyhuoneessa on todettu vesivahinko. Taloyhtiön mukaan Kovasen olisi pitänyt ilmoittaa remontin tekemisestä yhtiölle. Voiko taloyhtiö 16 vuoden jälkeen esittää tuhansien eurojen korvausvaatimuksia remontista?

Vastaus:
Tapio Nevala vastaa, että taloyhtiö ei voi vaatia korvauksia sillä perusteella, että remontista ei ole sille aikoinaan ilmoitettu. Eri asia on, jos remontti olisi tehty väärin. Nevala kehottaa soittajaa ottamaan rauhallisesti ja ilmoittamaan perintätoimistolle, että sen vaatima lasku on aiheeton. Kyllä periaatteessa osakas voi olla vastuussa remontista, jos se on tehty huolimattomasti, mutta pelkästään se, että remontista ei ole ilmoitettu yhtiölle, ei riitä korvausvaatimukseksi. Aina kyllä pitää ilmoittaa remonteista taloyhtiölle, varsinkin jos vesieristeisiin puututaan. Nevala lisää, että ellei sovintoa synny, niin soittajan pitää kääntyä lakimiehen puoleen, joka sitten alkaa neuvotella taloyhtiön kanssa asiasta.


Tapaus 7.
Pariskunta oli tehnyt varauksen uudiskohteesta ylimmästä kerroksesta. Kiinteistövälittäjä vakuutti, että asia on kunnossa. Kuitenkin pariskunta joutui tyytymään kerrosta alempaan huoneistoon. Eikö ennakkovarauksella ole mitään merkitystä?

Vastaus:
Saara Murtovaara vastaa, että uudiskohteen ennakkomarkkinointivaiheessa ei edes saisi tarjota kuluttajalle sitovasti, vaan pitäisi kertoa, että ennakkovaraus ei vielä ole lupaus asunnosta. Nevala huomauttaa, että ennakkovaraus on laissa täysin säätelemätön menettelytapa. Joissakin varaussopimuksissa todetaan, että myyjä saa perua varauksen. Välittäjä on tässä tapauksessa väärä puu haukuttavaksi, jatkaa Nevala. Ei välittäjä varauksia ota vastaan, vaan ainoastaan toimittaa ne myyjälle, joka päättää, kenelle myy. Mutta varauksen mitätöiminen tuolla tavalla on toki moraalitonta ja siitä voi seurata vahingonkorvaus, mutta tässä tapauksessa varaus on ilmeisesti tehty suullisesti, joten mitään näyttöä varauksesta ei ole, Nevala sanoo.


Tapaus 8.
Kirsti Sainio Halikosta soitti ja kertoi, että heillä oli ollut myynnissä 70 vuotta talo. Ostajaehdokas oli teettänyt talossa kuntotarkastuksen omaan laskuunsa. Tarkastaja oli todennut Sainiolle, että talo on kunnossa. Mutta ostajalle tämä oli kuitenkin laatinut kymmenen kohdan puutelistan talosta. Mikä on kuntotarkastajan vastuu?

Vastaus:
Tapio Nevala toteaa, että tällaista sattuu aina joskus. Se johtunee siitä, että suullisesti asioista kertoessaan kuntokartoittaja käyttää enemmän maalaisjärkeään, mutta kun tämä alkaa kirjoittaa raporttia kohteesta, iskee ylivarovaisuus ja vikoja ehkä liioitellaankin, jotta vastuulta vältyttäisiin. Leino toteaa, että kuntokartoitus pitää tehdä huolellisesti ja ammattitaitoisesti ja jos näin ei tapahdu, niin voi seurata hinnanalennusvaatimus tai vahingonkorvaus, koska kartoitukseen pätee normaali kuluttajansuojalaki. Tosin vahingonkorvausvaatimus pätee vain sopimuskumppaniin, eli siihen osapuoleen, joka on tehnyt kuntokartoittajan kanssa sopimuksen.


Tapaus 9.
Heli Kannisto Helsingistä soitti ja kertoi törmänneensä kerrostalokaksiossa muurahaisongelmaan. Myyjä ei ollut kertonut muurahaisista. Niistä on vaikea päästä eroon. Kannisto on yrittänyt myrkyttää niitä jo kolmen kuukauden ajan. Onko muurahaisongelma hinnanalennusperuste?

Vastaus:
Matti Eklund toteaa, ettei muurahaisten myrkyttäminen yhdessä asunnossa auta asiaa, vaan koko taloyhtiössä pitäisi tehdä toimenpiteitä. Kyseessä on muutenkin taloyhtiön vastuulla oleva asia. Ja kyllä myyjän olisi pitänyt asiasta kertoa, lisää Eklund. Tero Leino huomauttaa, että ensin pitää selvittää, kuinka kalliiksi muurahaisten hävittäminen talosta maksaa. Jos se tulee huomattavan kalliiksi, niin myyjä on korvausvelvollinen. Huomioon otetaan myös epämukavuustekijä. Jos voidaan todeksi näyttää, että myyjä on vilpillisesti pimittänyt muurahaisongelman, niin silloin tämä ilman muuta on korvausvelvollinen, vaikka virhettä ei katsottaisikaan merkittäväksi.
Joka tapauksessa myyjän kannattaisi tällaisetkin asiat rehellisesti kertoa ostajalle.


Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 13.2.2003)

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.