Hyppää pääsisältöön

Lääketutkimuksen riskit ja hyödyt

Tälläkin hetkellä kymmeniätuhansia suomalaisia on koehenkilöinä erilaisissa lääketutkimuksissa. Innokuutta lisää se, että suomalaiset luottavat enemmän tieteellisiin instituutioihin kuin oikeuslaitokseen tai kirkkoon. Tutkimus on kuitenkin aina uutta ja siihen liittyy aina myös riskejä. Lääketutkimuksia valvoo Suomessa Lääkelaitos sekä Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE.

Syytä tarkkaavaisuuteen on, sillä Rinteen ja Riekkisen tapaukset paljastivat taloudellisten väärinkäytösten lisäksi potilaan kohteluun ja oikeuksiin liittyviä epäkohtia lääketutkimuksissa. Riekkisen tapauksessa potilaat eivät muun muassa tienneet olevansa mukana tutkimuksessa.
Lääketutkimuksia säätelee Suomessa laki lääketieteellisestä tutkimuksesta ja nämä esiin tulleet rikkomukset ovat nostaneet sen arvoa entisestään. ETENEN pääsihteeri Ritva Halila sanoo, että tänä päivänä lakia noudatetaan suurimmassa osassa lääketutkimuksia hyvin. Siitä kertoo sekin, että valituksia ja kanteluja on tullut erittäin vähän.

Koehenkilön kannattaa olla tarkkana ennen suostumistaan lääketutkimukseen. Tutkivan lääkärin pitäisi selvittää hänelle lääketutkimuksen aiheuttamat mahdolliset haitat ja hyödyt. Samoin kuin mahdollisuus, että tutkittava lääke ei olekaan tehokas. Koehenkilön pitää saada kaikki hänen päätökseensä vaikuttavat tiedot myös kirjallisena. Hänellä on myös oikeus vetäytyä tutkimuksesta koska tahansa. Tutkimus on laillinen, jos Lääkelaitos ja eettinen toimikunta ovat sen hyväksyneet.

Koehenkilön kannattaa myös varmistaa, että lääketutkimuksen tekijä on pätevä. Hänen pitää olla joko lääkäri tai hammaslääkäri. Professori Pertti Neuvonen on tehnyt satoja lääketutkimuksia, pääosin terveillä koehenkilöillä. Lisäksi hän toimii HUS:in koordinoivan eettisen toimikunnan puheenjohtajana. Hän tietää myös, että lääkkeiden käyttöön liittyy aina riskejä. Niiden laatu ja määrä riippuu suuresti tutkimuttavasta lääkkeestä ja koehenkilön sairaudesta. Lääketutkimuksessa voi tulla periaatteessa kahdenlaisia haittavaikutuksia. Ensiksi, että lääkkeellä ei olekaan tehoa ja toiseksi, että siitä tulee vakavia haittavaikutuksia. Haittavaikutuksia pyritään minimoimaan huolellisella ennakkosuunnittelulla.

Esimerkiksi syöpälääkkeistä voi tulla todella vakavia, jopa kohtalokkaita, haittavaikutuksia. Jos sairauteen ei kuitenkaan ole tehokasta lääkettä, täytyy myös nämä kohtalokkaat riskit hyväksyä. Mutta esimerkiksi koehenkilönä olevaa syöpäpotilasta ei jätetä missään tilanteessa pelkän placebon varaan tutkimuksen ajaksi. Mikäli sairauteen on olemassa tehokas lääke, niin koehenkilöille on aina annettava parasta mahdollista hoitoa. Potilaalle mahdollisesti aiheutuvista vakavista haittavaikutuksista vastaa lain mukaan tutkimuksesta vastaava henkilö. Lisäksi tutkimuksen tilaaja on vastuussa. Heillä on vakuutukset näitä tilanteita varten.

Lääketutkimukseen liittyvät tiedotteet kannattaa lukea tarkasti ennen päätöksen tekoa. Suomessa ei saa maksaa koehenkilölle palkkiota eettisistä syistä, mutta tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset korvataan. Sen lisäksi koehenkilö saa ilmaiset tutkimukset ja lääkärin vastaanotot lääketutkimuksen ajaksi.

Jokainen lääketutkimukseen osallistunut koehenkilö auttaa osaltaan kehittämään parempia ja turvallisempia lääkkeitä. Kun tutkimus hoidetaan asianmukaisesti, niin se palvelee meitä kaikkia, sillä ilman lääketutkimuksia meillä ei olisi lääkkeitä sairauksiin.

toimittaja: NINA KUJANSIVU