Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kuulosi voi olla vaarassa kuntosaleilla

Koneiden äänet työpaikoilla, liikenteen melu, taustamusiikki kaupoissa, jytke jumppasaleissa - puhumattakaan elokuvien tehosteista, konserteista rassaavat korviamme jatkuvasti. Melua totisesti riittää mutta hiljaisuuden puutteesta kärsii yhä useampi. Kun äänen voimakkuus nousee yli 85 desibelin - kuulo alkaa olla jo vaarassa.

Suomen Tinnitusyhdistys ry:n Kauko Saaren mukaan, varsinkin kuntosalit ovat ongelmallisia paikkoja. -Olen käynyt mittaamassa yhden firman kahdellatoista eri salilla. Kaikissa niissä arvot ovat jääneet alle 85 dB:n, mutta kun kuntoilijoiden kanssa juttelee, niin he kertoivat äänentason olleen huomattavasti hiljaisemmalla kuin aikaisemmin. Pitäisi varmaan mitata salaa, hän arvelee.

Me teimme pistokokeita 2 eri kuntosaliketjun saleilla Helsingissä. Mittaustuloksemme helsinkiläisillä saleilla: keskimääräinen äänenpaineen taso 83,6 - 87,9 dB

Useilla saleilla ihmiset mainitsivat kuitenkin mitattujen tuntien jälkeen, että musiikki on usein paljon kovemmallakin.

Kauko Saaren mukaan kuntoilupaikkojen ääntä voimistaa reilusti niiden rakenne, -paikkoja ei ole tehty musiikille ollenkaan, vaan salit ovat kovia kaikuisia paikkoja, peili ja betonipintoineen.
-Vaikka melutaso ei yli 85 dB:n nousisikaan, tuottaa se noissa olosuhteissa jo monelle ongelmia, lisää Saari.

Ongelmallista jumppasaleissa on myös se, ettei äänen voimakkuuksia mitata juuri ollenkaan. Ja se että meluun tottuu. Osaavatko vetäjät itse arvioida millä tasolla desibelit saleissa ovat?

Leena Tanninen, vastaava liikunnanohjaaja, Motivus Centeristä vastaa, ettei tiedä, eikä edes osaa edes arvata, miten kovalla tasot ovat. -Itse pidän kuitenkin musiikin tasot, kohtuullisina. -Olen itse ollut jumpassa jossa tasot olivat todella korkeat ja korvat humisivat kauan tunnin jälkeenkin. Riski kuulovaurioon on hänen mukaansa mahdollinen, jos tasojen kanssa ei olla tarkkana.

Erikoistutkija Esko Toppila Työterveyslaitokselta antaa näppärän nyrkkisäännön melun arvioimiseen; - Tämä 85 dB on aika helppo. Jos metrin päähän ei kuulu kuin huutamalla, melua on liikaa. Jos kuntoilun jälkeen ilmenee oireita kuten kipua ja korvien sointia niin silloin ollaan kyllä jo riskirajoilla, hän varoittaa.

Toppilan mukaan ongelmia tuottavat myös kuntosaliohjaajien käyttämät mikrofonit. -Jos kuntosalin äänenvoimakkuuden taso on 85 dB, niin ohjaajan täytyy mittauksien mukaan huutaa mikrofoniin 16 desibeliä suuremmalla voimalla, - tällöin yksinkertaisen laskutoimituksen mukaan noustaan jo 101 desibeliin, joka on jo kuulolle vaarallinen noin 15 minuutin altistuksen aikana.

Leena Tanninen huomauttaa kuitenkin, että jos edes yksi tunnilla olijoista haluaa musiikkia pienemmälle, näin toki tehdään.

Tässä esimerkkejä äänenvoimakkuuksista eri tilanteissa:

Äänet desibeleinä:

0 nuoren kuulokynnys

10 - 30 lehtien havina

30 - 50 tietokone

50 - 70 keskustelu

70- 85 liikenne

85-90 moottoripyöräkilpailut

100- 120 rock-konsertti, disco

130 - 135 suihkukone

125 kipukynnys


Turvallisuusrajat:

Aikaraja jonka jälkeen riski kuulovauriosta on todennäköinen
toistuvassa melualtistuksessa.

85 dB 8 h

88 dB 4 h

91 dB 2 h

94 dB 1 h

97 dB 30 min

100 dB 15 min

103 dB 7 min

106 dB 3 min

109 dB 1,5 min


Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 3.4.2003)


Lisätietoa:
Kuulonhuoltoliitto www.kuulonhuoltoliitto.fi
Tietoa kuulovaurioista ja niiltä suojautumisesta www.korva.net

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.