Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Ekoauto ei ole taloudellisesti järkevä

1000 kilometriä 32 eurolla, siinä tämän vuoden Ekoauton polttoainekustannukset. Halvasta kyydistä huolimatta ostajat vieroksuvat ekoautoja, mikä tuntuu nurinkuriselta.

Voidaan siis kysyä, että miksi vähän kuluttava auto ei ole kannattava ostos?

Motivan kokoama asiantuntijaraati valitsi vuoden ekoautoksi Toyotan Yaris D4D:n, jossa on 1,4 litran dieselmoottori ja viisi ovea. Auto on maantiellä aivan kelvollinen: moottorissa on yllättävästi puhtia, kulku on kokoon nähden vakaata, hallintalaitteet ovat selkeät ja kulutus pientä: 4,2 litraa dieseliä sadalla kilometrillä.

Ei muuta kuin ajetaan Turusta itäiseen kalastajakylään hakemaan vastauksia: mikä näissä ekovalituissa oikein tökkii.
Ekoautoja on valittu vuodesta 1996. Soitimme maahantuojat läpi ja jokainen totesi, ettei valinta ja julkisuus ole tuonut kyseiselle automallille merkittävää kaupallista menestystä. Ekoversiota on myyty parhaimmillaan muutamia satoja ja huonoimmillaan vain kymmenen kappaletta valintavuoden aikana. Kaikkiaan uusia autoja myydään vuodessa pitkälti yli 100 000. Ekovalinnan tarkoitus on muistuttaa ostajia hankinnan ympäristövaikutuksista.

Pysäköimme Helsingissä Kallion rinteeseen, jossa tapaamme kuluttajatutkijan. Löytääkö hän syytä vaatimattomaan myyntiin. Tutkimuspäällikkö Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksesta toteaa, että ensi silmäyksellä auto näyttää selkeältä.
-Kuka tahansa, joka autoa ajaa, voi lähteä suoraan ajamaan.

Esimerkiksi ranskalaisissa autoissa tarvitsee melkein kurssin, jotta oppii käyttämään ajotietokoneita sun muita. Tämä on hyvin pelkistetty.
-Jos tämä olisi halpa auto, niin tämä olisi kaupunkiin oikein hyvä. Itse ajaisin mieluummin tällaisella kuin isommalla.
Valitettavasti auto vain on koko perheen hankinta, jolloin sen täytyy täyttää monta tehtävää. Siksi esimerkiksi farmariauto on kannattavampi, vaikka se kuluttaa enemmän. Sillä voidaan hoitaa monia tehtäviä: tavaran kuljetusta mökeille, urheiluharrastuksia ja niin edelleen. Kovan verotuksen takia ruokakunnalla on yleensä varaa vain yhteen autoon.
Verotus siis ohjaa isompiin autoihin. Muuten kauppa-ajot voisi ajaa pienellä autolla ja loma-ajot isommalla autolla. Tosin autojen valmistaminenkin kuluttaa luontoa.

Sitten tankkaamaan. Kyllä, kulutuslukemat ovat lähes samat: 503 km. On aika palauttaa auto Vantaan Korsoon. Eko-mallit ovat kalliimpia kuin tavalliset. Tämän vuoden voittaja maksaa liki 19 000 euroa. Vastaavan bensamallin saa kolme tuhatta euroa halvemmalla.
Osaako automyyjä selittää, että miksi?
Markkinointipäällikkö Heikki Freund Toyota Auto Finland Oy:stä toteaa, että dieseltekniikka on kalliimpaa myös valmistajan näkökulmasta.
-Ostokriteereissä pieni kulutus on kärjessä. Ekologisuus otetaan mielellään ikään kuin siinä sivussa, mutta siitä ei olla vielä valmiita erikseen maksamaan. Hyvällä hyötysuhteella käyvät dieselit ovat viime vuosina vallanneet ekoautojen kärkipaikat.

Arvatkaapa, mitä polttoainemuotoa verottaja muistaa oikein erillisellä verolapulla. Kyllä, ympäristöystävälliseksi kruunattua dieseliä (myös sähköautot maksavat dieselveroa).
-Tällä autolla pitäisi ajaa 35 000 kilometriä vuodessa, jotta diesel olisi bensaa kannattavampi valinta. Jos dieselvero poistettaisiin, niin lukema tippuisi 20 000 kilometriin, mikä sekin on vielä enemmän, mitä autoilija keskimäärin vuodessa ajaa.

Dieselverolla on suuri merkitys ostopäätöksessä. Ekoautojen huono menestys johtuu siis pitkälti verotuksesta. Korkea autovero pakottaa ostamaan ainokaiseksi ison auton. Lisäksi keskivertoautoilijan kilometrimäärällä on taloudellisempaa ottaa isoon autoon saastuttavampi bensamoottori.
Hyvä Suomi!


Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 15.5.2003)

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.