Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Mitä lukio maksaa?

Pitkä koulumatka muodostaa suuren osan savonlinnalaisen Henna Kemppisen opiskelumenoista.

Henna matkustaa päivittäin Savonlinnan ja Punkaharjun väliä linja-autolla. Aikaa matkoihin menee pari tuntia päivässä.

Kela korvaa osan Hennan bussimatkoista. Lukiolainen saa matkatukea, mikäli kuukausittaiset matkakustannukset ylittävät 50 euroa. Silti Hennan maksettavaksi jää omavastuuosuutena reilut 42 euroa kuussa.

Punkaharjun kunta poisti pari vuotta sitten koulumatkatuen, kun lukiolaiset tulivat Kelan matkatukijärjestelmän pariin. Lukio on Punkaharjun kaltaiselle pienelle kunnalle niin merkittävä laitos, että vs. kunnanjohtaja Terttu Karttunen lupaa ottaa koulumatkatuen esille syksyn talousarvioneuvotteluissa.

- Summahan ei sinänsä ole iso, vain 12 000 - 13 000 euroa vuodessa, Karttunen toteaa.

Matkakulujen ohella opiskelutarvikkeet tekevät melkoisen rahareiän vanhempiensa kukkarolla ja kesätöillä opiskelunsa rahoittavalle lukiolaiselle. Varsinkin kirjoihin uppoaa vuosittain suuria summia, Suomen lukiolaisten liiton laskelmien mukaan jopa 1 000 - 1 500 euroa kolmen lukuvuoden aikana. Ensimmäinen vuosi on kallein, kun lukiolainen joutuu hankkimaan koko lukio-opiskelun aikana käytettäviä käsikirjoja ja perusteoksia.

Johanna Kosonen ja Petja Pelli pohtivat, että kirjoihin uppoava rahamäärä riippuu siitä, kuinka paljon jaksaa kouluvuosien aikana tehdä töitä ja kuinka monta kurssia käy läpi opiskeluaikana.

- Kaikki vihkot, kynät, kumit ja reput niihin kuluu myös rahaa, Johanna laskeskelee.

He pyrkivät monien koulutovereidensa tavoin hankkimaan kirjansa käytettyinä. Petjalla on myös isosiskolta jääneitä kirjoja, jotka ovat edelleen käyttökelpoisia. Monet myös lainaavat ja ostavat kirjoja kavereiltaan.

- Joskus harmittaa se, että kirjasarjat uudistuvat vain vähän. Joitakin sivunumeroja tai lyhyitä tekstipätkiä on saatettu muuttaa, mutta muuten ne ovat samanlaisia kuin edellisinä vuosina. Sitten pitää hankkia tuorein painos, Petja arvostelee kustantajia.

Punkaharjun lukiossa opettajat valitsevat, mitä kirjoja opetuksessa käytetään. Rehtori Asko Linnaranta kertoo, että kirjoja tai kirjasarjoja vaihdetaan aika harvakseltaan.

- Oppikirja ei vanhene ihan hetkessä, koska opettajat joka tapauksessa käyttävät oheismateriaalia tänä päivänä enemmän kuin joskus vuosia takaperin, Linnaranta toteaa.

Erillisiä tarvike- tai kurssimaksuja lukio ei peri. Joillakin kuvaamataidon syventävillä ja soveltavilla kursseilla oppilaat joutuvat maksamaan muutaman euron materiaalimaksun.

- Esimerkiksi monisteet ja muut oppimateriaalit kuuluvat lukiolaiselle ihan kaupan päälliseksi, Linnaranta lupaa.

Kirjojen hintojen vertaileminen kannattaa. Punkaharjun lukiossa oppilaskunta tilaa kirjat yhteistilauksena, jolloin ne tulevat kertaostoksia edullisemmiksi. Vertailimme kahden oppikirjan hintoja eri kirjakaupoissa.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: KÄSIKIRJA (WSOY)
ISBN: 9510223107

Lukiolaisten kirjakauppa 32,50
Jamera Networks 33,50
BookPlus 34,00
Akateeminen kirjakauppa (Helsinki) 34,90
Info Knut Posse (Savonlinna) 35,75
Suomalainen kirjakauppa (Savonlinna) 36,80

Historia: MUUTOSTEN MAAILMA 1-2 (WSOY)
ISBN: 9510263745

Info Knut Posse (Savonlinna) 26,60
Lukiolaisten kirjakauppa 28,00
Jamera Networks 28,80
BookPlus 29,20
Akateeminen kirjakauppa (Helsinki) 30,00
Suomalainen kirjakauppa (Savonlinna) 31,70


Esimerkkikirjakaupoissamme samalle kirjalle syntyy hintaeroa jopa yli viisi euroa. Lukiolaisten kirjakauppa, Jamera Networks sekä internetissä toimiva Oppis kirjakauppa välittävät käytettyjä oppikirjoja, jotka ovat tuntuvasti uusia kirjoja edullisempia.

Kannattaa muistaa, että kolmannelle vuodelle ajoittuvat lisäksi myös ylioppilastutkintomaksut, jotka viime keväänä olivat 18,50 euroa per ylioppilaskoe. Kalliit tutkintomaksut kannattaa laskea budjettiin jo hyvissä ajoin, sillä monille ne tulevat yllätyksenä yo-kirjoituksiin valmistauduttaessa.


Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 28.8.2003)

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.