Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Keravan palvelut asukkaiden arvioitavina

Keravan kaupunki on harvinainen esimerkki siitä, miten kaupunki ainakin yrittää selvittää asukkaidensa tyytyväisyyttä palveluihin.

Keravan kaupunki lähettää joka vuosi kaupunkilaisille kyselylomakkeen, jossa nämä saavat arvioida julkisten palvelujen laatua. Tulosten perusteella tehdään jopa määrärahapäätöksiä.

Näinä päivinä 700 keravalaisen postiluukusta tipahtaa lomake, jossa kysellään mielipiteitä kaupungin tarjoamista palveluista.
Kaavakkeessa pyydetään kuntalaista miettimään asteikolla yhdestä viiteen, mitä hän on mieltä muun muassa terveyskeskuksen toiminnasta, vanhusten huollosta tai kaupungin liikuntatiloista. Toki muissakin kaupungeissa mielipidetiedusteluja tehdään säännöllisesti, mutta Keravalla jopa vuosittain. Lisäksi poikkeuksellista on se, että kyselyn tuloksia pyritään oikeasti ottamaan päätöksenteossa huomioon.

- Kun valtuusto miettii määrärahojen suuntaamista, yhtenä kriteerinä se pitää tätä mielipidekyselyä, kertoo Keravan kehitysjohtaja Petri Härkönen.

Jos siis vaikkapa terveyskeskus saa kyselyissä toistuvasti huonot arvosanat, antaako valtuusto sille lisää rahaa?

- Se voi saada lisää resursseja tai henkilökuntaa, mutta voimme tehdä myös niin, että katsomme palvelun sisällä, miten työt voitaisiin järjestää toisin paremman palvelun turvaamiseksi, Härkönen vastaa.


Mitä konkreettista vaikutusta edellisellä tyytyväisyysmittauksella on ollut?

- Esimerkiksi pari vuotta sitten kun Keravalla oli ikäviä murhatapauksia, ne vaikuttivat heti turvallisuudentunteeseen, mikä näkyi tässä mittauksessa. Ryhdyimme heti toimenpiteisiin, jolloin mittaus osoitti, että turvallisuudessa oli tapahtunut huima parannus.

Tällaisen mielipidekyselyn ongelma on se, että se kertoo vain, millainen mielikuva kuntalaisilla on palveluista. Kysely voi kertoa, että jotain vikaa on, mutta ei sitä, mikä on vialla? Voiko näin yleisen tiedon varassa tehdä budjettipäätöksiä?

Ongelmia tulosten tulkinnassa aiheuttaa muun muassa se, että esimerkiksi museopalveluista kysytään lomakkeessa vain kuntalaisten yleistä tyytyväisyyttä. Kuitenkin Keravalla on kaksi museota, mutta niitä ei lomakkeessa eritellä mitenkään. Ei siis voida tietää, kumpaa museota vastaaja on ajatellut, jos hän antaa vaikkapa huonon arvosanan. Lisäksi keravalaisten vastausaktiivisuus on jäänyt nippanappa 50 prosenttiin, mikä vaarantaa jo kyselyn luotettavuuden.

Keravan kaupunki on ratkaissut ongelman sillä, että se teettää myös niin sanottuja asiakastyytyväisyysmittauksia.
Ihmiset vastaavat nimittäin innokkaammin ja tarkemmin tyytyväisyyskyselyyn, jos ovat itse kyseisen palvelun käyttäjiä. Tarkempaa tyytyväisyysmittausta Keravan kaupunki tekeekin mm. koulujen, päiväkotien ja terveyskeskuksen käyttäjille. Oppilaatkin ovat saaneet suunvuoron.

- On tosi hyvä, että opettajatkin saava tietää, mitä me oppilaat olemme mieltä asioista, toteaa viidesluokkalainen Eliel Kilkki Keravan keskuskoulusta.
- Ja ei opettajalle viitsi mennä suoraan valittamaan, että nyt pitäisi korjata tämä ja tämä, vaan tämän lomakkeen kautta asiat voi sanoa helpommin. Kun kaikki täyttävät sen, niin siinä voi sitten sanoa oman mielipiteensä, lisää luokkatoveri Marja Kokko.

Keravalla oltiin vanhan kirjaston aikana keskitasoa tyytymättömämpiä kirjastopalveluihin. Nyt on saatu vuosikymmenien odotuksen jälkeen uusi kirjastotalo.

- Henkilökohtaisesti toivon, että vaikka kirjastoon ollaan aina suhteellisen tyytyväisiä, niin kuin huonoissakin olosuhteissa yleensä ollaan, ettei se kuitenkaan tarkoittaisi sitä, ettei kirjaston resursseihin enää satsattaisi. Ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että kun kuntalaiset ovat tyytyväisiä, niin eipä enää annetakaan kirjastolla rahaa, sanoo kirjastotoimenjohtaja Hannu Kurki.

Päiväkodeissa vanhemmat ovat tyytyväisiä siihen, että heidän mielipiteistään ollaan kiinnostuneita.

- Tällainen kysely on hyvä juttu, koska päivittäiset keskustelut hoitajien kanssa jäävät niin lyhyiksi, ettei siinä tilanteessa tule kaikesta puhuttua. Lomakkeen kysymyksiä voi sitten rauhassa kotona miettiä, kiittelevät Karita ja Jarmo Räisänen, jonka lapset ovat Sompion päiväkodissa hoidossa.

Sompion päiväkodin johtaja Leena Komulainen toteaa, että mielipidemittauksista on todella hyötyä palvelun kehittämisen kannalta.

- Viimeksi tuli esille tässä kyselyssä, että vanhemmat eivät oikein tiedä, mitä me täällä päiväkodissa päivittäin teemme. Niinpä halusimme parantaa tiedotusta. Aloimme pitää enemmän vanhempien iltoja, käytämme ilmoitustaulua ja käymme päivittäin jokaisen vanhemman kanssa pienen keskustelun.

Keravan kehitysjohtaja Petri Härkönen toteaa, että pyrkimys selvittää kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin, on välttämätöntä.

- Se, mikä on jatkon kannalta olennaista, on se, että kun ennen mietittiin vain määrärahoja, niin nyt mietintään otetaan myös palveluiden laadullinen aspekti. Kunnan on tarjottava sitä mitä sen asukkaat haluavat. Sitähän yksityinen puoli jo tekee ja julkiset palvelut putoavat kyydistä, jos laatuun ja asiakaspalautteeseen ei kiinnitetä mitään huomiota.


Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 11.9.2003)

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.