Hyppää pääsisältöön

Äyriäisistä saatava kitosaani tuo apua moniin ongelmiin

Syksyisten rapujuhlien ja illanistujaisten suuri herkku kiinnostaa nyt myös tutkijoita. Rapujen kuorimateriaalille kitiiniille ja siitä valmistetulle kitosaanille löydetään jatkuvasti uusia käyttökohteita. Kitosaania käytetään muun muassa jäteveden puhdistuksessa, elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa sekä yhä enemmän lääketeollisuudessa, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston biomateriaalitekniikan laitoksen johtaja Pertti Törmälä

- Kitosaani on kudossopeutuva eli se ei aiheuta juuri reaktioita ihmisen tai eläinten elimistössä. Se on biohajoava eli se katoaa elimistöstä hiljalleen. Kitosaanilla on bakteereja tappava vaikutus ja bakteerien kasvua estäviä vaikutuksia. Kitosaania voidaan käyttää myös lääkeaineiden annostelussa.

Ravun kuorista saatava kitiini jalostetaan kitosaaniksi kemiallisen prosessoinnin avulla ja siitä edelleen esimerkiksi geeliksi, hiutaleiksi tai kalvoiksi käyttökohteesta riippuen.Kitosaani keksittiin jo 1800-luvulla, mutta polymeerin tutkimus on lisääntynyt Suomessa huomattavasti vasta viime vuosina, lähinnä aineen lääketieteellisten sovellusten ansiosta. Kitosaania tutkitaan ja käytetään paitsi lääkkeissä myös haavasiteissä, leikkausompeleissa, silmäsairauksien ja palovammojen hoidossa sekä kudosteknologiassa.

- On esimerkiksi kehitelty kalvoja, joilla voidaan ohjata paranevien kudosten kasvua. Esimerkiksi syöpäkasvaimen leikkaushoidossa, kun kasvain on poistettu, leikkausalueelle voidaan kohdentaa kitosaanivalmiste, jossa on kemoterapeuttisia aineita.

Monelle laihduttajalle kitosaani on jo tuttu aine luontaistuotekaupan hyllyltä. Kitosaanituotteita markkinoidaan tehokkaina suuren määrän rasvaa sitovina valmisteina.

- Laboratorio-olosuhteissa on voitu osoittaa, että tietynlaiset kitosaaniyhdisteet sitovat itseensä rasvoja. Laihdutuslääkkeenä näissä sovelluksissa ei ole mielestäni saatu yksikäsitteisen tieteellistä näyttöä.Tulokset ovat olleet ristiriitaisia, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston biomateriaalitekniikan laitoksen johtaja Pertti Törmälä.

Tulevaisuudessa rapujen, katkarapujen, simpukoiden, ostereiden ja mureenojen kuoret ovat nykyistäkin tehokkaammassa käytössä. Suomessa on käynnistetty useita uusia kitosaaniin pohjautuvia tutkimushankkeita niin biolääketieteen, kemian kuin kuitumateriaalitekniikankin saralla.

- Kyllä kitosaanilla on nähtävissä oma paikkansa uusien biomateriaalien joukossa myöskin kombinoituna synteettisten biomateriaalien kanssa. Monenlaisia mielenkiintoisia käyttökohteita on odotettavissa, lupaa Pertti Törmälä.


toimittaja: RIIKKA HEIKKILÄ