Hyppää pääsisältöön

Lentävä lepakko suunnistaa äänen avulla

Pohjanlepakko
Pohjanlepakko. Kuva: Risto Salovaara/Yle Pohjanlepakko Kuva: Yle/ Risto Salovaara Pohjanlepakko,lepakot,nisäkkäät

Lepakot ovat yöaktiivisia nisäkkäitä. Niin on toki suuri osa muistakin nisäkkäistä, mutta lentotaitoa ei muilla nisäkäsryhmillä ole. Ja kun lentää pimeässä, täytyy suuntimiseenkin olla oma keinonsa.

Tiesitkö?

  • Lepakot ovat ainoita nisäkkäitä, jotka osaavat lentää
  • Suomessa 13 lajia
  • talvehtivat horroksessa
  • Voivat elää 15–20 vuoden ikäisiksi
  • pohjanlepakko ja vesisiippa yleisiä

Suomessa tavattu 13 lajia

Maailman noin 1200 lepakkolajista Euroopassa ja lähialueilla esiintyy 52 lajia. Suomen ilmasto rajoittaa meillä esiintyvien lepakkolajien määrää, vain 13 lajia on tavattu. Ne ovat kaikki rauhoitettuja.

Hyönteissyöjinä lepakoiden on mahdotonta olla liikkeellä läpi pitkän, kylmän talven. Ilmassa lentäviä hyönteisiä ei yksinkertaisesti ole, joten lepakot vaipuvat horrokseen. Kuusi lajia pystyy kuitenkin lisääntymään Suomessa ( runsaslukuiset ja yleiset pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa, korvayökkö sekä harvalukuinen pikkulepakko ).

Muut lajit, joita on tavattu harvalukuisina tai vain satunnaisesti, muuttavat talveksi lauhemmille alueille horrostamaan ( myös pikkulepakko ).

Pimeässäkin pystyy lentämään

Kun katselee lepakoiden lentoa, ei voi olla ihailematta niiden äkkinäistä mutkittelua esteiden edessä tai syöksähtelyjä lentävien hyönteisten perään. Näköaistilla se ei pimeässä ole mitenkään mahdollista.

Lepakot suuntivatkin lähettämiensä korkeiden ultraäänien avulla. Esteestä ääni heijastuu tutkasignaalin tavoin takaisin lepakon suuriin korviin, jolloin lepakko pystyy arvioimaan kohteen etäisyyden ja suunnan.

Ihmisen kuulo rajoittuu yläpäässä noin 20 kilohertsiin. Lepakkojen ultraäänet ovat yleensä 20-100 kilohertsin taajuuksilla ihmiskorvan ulottumattomissa.

Lepakkohavainnoinnissa käytetään usein välineenä detektoria, laitetta joka muuntaa lepakoiden korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvalle kuuluviksi. Toimittaja Risto Salovaara äänitti syksyllä 2011 pohjanlepakon ja vesisiipan ääntelyä detektorilla.

Elinympäristöjä ei tunneta vielä hyvin

Hyönteisiä ravintonaan käyttävinä lepakot välttävät laajoja aukeita paikkoja. Moni laji viihtyy metsäisillä ja puistomaisilla alueilla, mutta myös rakennetut ympäristöt kelpaavat. Vesistöjen peitteiset rannat ovat varsinkin vesisiippojen suosiossa.

Suomen yleisin laji on pohjanlepakko. Se on myös kaikkein sopeutuvin ja karaistunein, sillä sen levinneisyysalue ulottuu pohjoisimpaan Lappiin saakka.

Eri lepakkolajien elinympäristövaatimuksia, levinneisyyttä ja runsautta ei vielä tunneta kovin hyvin. Tutkimuksissa käytettävin rengastuksin, kartoituksin ja maastohavainnoin tilanne paranee vähitellen.

Tutkimustuloksia voidaan käyttää mm. lajien suojelutarpeen määrittämisessä ja kaavoituksessa, sillä lepakot ovat rauhoitettuja. Säännökset kieltävät myös niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen.

Merkittävä osuus lepakkoselvityksissä on viime vuosina suosiotaan kasvattaneella lepakkoharrastuksella. Moni harrastaja on hankkinut itselleen lepakkodetektorin, jolla lepakkojen ultraäänet saadaan ihmiskorvan kuuluville. Näin pystytään lisäämään tietoa oman elinpiirin lepakkolajistosta.

Viivästynyt hedelmöitys

Juhannuksen tienoilla lepakot synnyttävät tavallisesti vain yhden poikasen. Samaan paikkaan, esimerkiksi suureen puun onkaloon tai rakennuksen vintille kerääntyy useita naaraita synnyttämään. Hedelmöitys on tapahtunut jo edellisenä syksynä ennen horrokseen vetäytymistä. Lepakot saatavat paritella myös keskellä talvea herättyään hetkeksi horroksesta. Itse hedelmöitys tapahtuu kuitenkin vasta horroksen päätyttyä keväällä.

Naaraiden saalistaessa poikaset jätetään keskenään odottamaan seuraavaa imetystä. Valokuvista on pystytty toteamaan, että joskus naaraat ottavat poikasen mukaansa saalistuslennollekin, jolloin poikanen riippuu emon vatsapuolella nisien tuntumassa.

Muutaman viikon iässä poikaset ovat lentokykyisiä ja itsenäistyvät syksyyn mennessä ennen horrokseen laskeutumista. Sitä ennen niiden on kerättävä riittävä rasvavaranto talven taittamiseksi.

Talvi taittuu horroksessa

Lepakon elämän kriittisin aika on talvi. Silloin lepakot horrostavat. Talvehtimispaikaksi kelpaavat kallionkolot, luolat, kellarit ym. Tärkeintä on, että paikan lämpötila pysyy läpi talven tasaisena muutaman asteen plussan puolella ja siellä on riittävästi kosteutta.

Lämpötilan noustessa lepakko herää horroksesta ja elintoiminnat vilkastuvat, mikä kuluttaa loppukesällä kerättyä varastoenergiaa. Tunnetut talvehtimispaikat tulisikin jättää rauhaan, sillä lyhytaikainenkin häirintä saattaa turhaan nostaa lämpötilaa ja vaikeuttaa lepakon selviytymistä.

Lepakot kantavat rabiesvirusta

Jos joskus joutuu koskettamaan lepakoita, niitä ei koskaan saa käsitellä paljain käsin. Lepakot kantavat bakteereja ja viruksia, joiden aiheuttamat sairaudet saattavat tarttua myös ihmiseen. Vaarallisin näistä on rabies- eli raivotautivirus. Toistaiseksi ainoa lepakkorabieslöytö Suomessa on vuodelta 2009.

Kesällä mökin ullakolla rapistelevasta lepakkoyhdyskunnasta ei sen sijaan ole haittaa, vaan se kannattaa ottaa mielenkiintoisena esimerkkinä luonnon monimuotoisuudesta. Yhdyskunnan touhuja seuraamalla taittuu moni kesäilta rattoisasti.

Lepakkohavainnointi on usein hankalaa

Lepakot ovat yöllisten elintapojensa vuoksi vaikeasti tutkittava eläinryhmä. Luonto lähellä -ohjelma tutustui asiaan tarkemmin.

Pohjanlepakko seinällä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Pohjanlepakko. Kuva: Risto Salovaara/YlePohjanlepakko seinällä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Pohjanlepakko. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Pohjanlepakko. Kuva: Risto Salovaara/YlePohjanlepakko. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Pohjanlepakolla on pitkät kynnet. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Pohjanlepakolla on pitkät kynnet. Kuva: Risto Salovaara/YlePohjanlepakolla on pitkät kynnet. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmiin: Riston luontokoulu ja Luonto lähellä (Procam oy)

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.