Hyppää pääsisältöön

Opettajalle

Merikotka pelastettiin talviruokinnalla

Nuori merikotka talvisella haaskalla.

Nuori merikotka talvisella haaskalla. Kuva: Risto Salovaara Nuori merikotka talvisella haaskalla. Kuva: Risto Salovaara Merikotkat,kotkat (petolinnut),petolinnut,petoeläimet,linnut

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 08.07.2004 - 00:00. Päivitetty 04.05.2016 - 11:55

1970-luvun linnustoselvityksissä merikotka oli uhanalainen pesimälintu. Ympäristömyrkyt ja vaino tekivät tehtävänsä - poikastuotto oli olematonta. Tehokkaalla talviruokinnalla kanta saatiin elpymään.

Merikotka on Ahvenanmaan maakuntalintu. Se on Suomen suurin petolintu. Koiras painaa 3-5 ja naaras 4-7 kiloa. Siipien kärkiväli voi olla jopa 2,4 metriä. Lentokuvio on merikotkalle tyypillinen - hyvin leveät ja pitkät siivet, lyhyehkö, kolmiomainen, vanhalla linnulla valkoinen pyrstö ja kotkaksi pitkälle eteen työntyvä pää. Koska pyrstö on lyhyt, lentävä lintu näyttää etupainoiselta.

Kanta elpyi talviruokinnalla

1970-luvun linnustoselvityksissä merikotka oli todella harvinainen, uhanalainen pesimälintu. Ympäristömyrkyt ja vaino tekivät tehtävänsä - poikastuotto oli olematonta. Tehokkaalla talviruokinnalla kanta saatiin elpymään.

Pääosa merikotkakannasta pesii Ahvenanmaalla ja Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikoilla Hangosta Vaasaan ulottuvalla kaistalla. Vuosien mittaan merikotkia on asettunut pesimään myös pohjoisen suurille järville ja Kollismaalle. Jopa etelämpää sisämaan vesistöiltä on jo yksittäisiä pesähavaintoja.

Merikotkan ääninäyte on vuodelta 1958.

Nuori merikotka haaskalla. Kuva: Risto Salovaara

Nuori merikotka haaskalla. Kuva: Risto SalovaaraNuori merikotka haaskalla. Kuva: Risto Salovaara

4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.
Työsuhdeasiat askarruttavat – tässä vastauksia yleisimpiin kysymyksiin

Työelämän usein kysyttyjä kysymyksiä.

Mistä työsopimuksessa sovitaan? Mitä työntekijältä voidaan vaatia? Mitä palkkaan kuuluu? Mitä työtodistuksessa kerrotaan? Näihin artikkeleihin on koottu vastauksia uudessa työssä aloittavan kysymyksiin.
Vihdoinkin mä oon mä

Joonatan on 28-vuotias transmies.

Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä
Mediataitoja kouluun

Mediataitoja kouluun

Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Stressi vei näkökyvyn poliisin erikoistehtävässä, mutta Harri Gustafsberg vaikeni, koska stressistä ei saanut puhua

Harri Gustafsberg on entinen valmiusyksikkö Karhun poliisi. Hän näki, mitä stressi äärimmillään aiheuttaa. Nykyään hän kouluttaa ihmisiä ymmärtämään, että stressiä voi hallita ja että ihminen on hämmästyttävä selviytyjä.

Kommentteja 17
Miten hallitset hermosi tiukoissa tilanteissa? Harri Gustafsberg näyttää, miten stressaantunut keho ja mieli rauhoitetaan

Hirveä kiire, ärsyttävä puoliso, kiukutteleva lapsi. Arki käy hermoille monin tavoin. Harri Gustafsberg neuvoo, miten taltutat stressaavan tilanteen neljällä askeleella.
Trollibunkkeri

Pääsetkö pakenemaan trollin bunkkerista? Astu sisään!

Pääsetkö pakenemaan trollin bunkkerista? Astu sisään, jos uskallat!
Tiedätkö enemmän kuin muut? Kevään jättivisan 100+ kysymystä paljastavat, miten fiksu olet verrattuna muihin vastaajiin

Testaa itsesi Ylen 100+ kysymyksen Jättivisassa.

Oletko yleistietäjä vai yhden teeman asiantuntija? Testaa tietosi jättivisassa, jossa selvität, missä asioissa olet ajan hermolla ja missä muut kiilaavat ohi.

Kommentteja 46

2022

Vihellyksiä, sirinää ja sulavia sovituksia – tunnistatko kesäyön ääntelijät?

Testaa, tunnetko kesäyön lintuja.

Juuri nyt on paras aika lähteä yölaulajaretkelle. Kesäkuun alkupuolella linnut laulavat aktiivisesti, mutta jo juhannuksen tienoilla alkaa paras konsertti olla loppupuolellaan, kun pesinnät ovat käynnissä ja poikasia ruokitaan. Testaa, tunnetko kesäyön lintuja.

2021

Oletko sinä Ylen uusi luontoääni?

Nyt etsitään Suomen taitavinta luontokuiskaajaa.

Osaatko imitoida eläimiä? Ilmoittaudu Suomen luontokuiskaaja-kisaan!

2019

Tekoäly tunnistaa sademetsän äänimassasta linnut lajilleen - uudet tekniikat mullistivat lajitunnistuksen

Tekoälylle opetetaan maapallon kaikki linnut.

Tekoäly tunnistaa sademetsän äänimassasta linnut lajilleen - uudet tekniikat mullistivat lajitunnistuksen.

2006

Merikotka - Ahvenanmaan maakuntalintu

Merikotka on suurin petolintumme. Koiras painaa 3-5 ja naaras 4-7 kiloa. Siipien kärkiväli voi olla jopa 2,4 metriä.

2023

Två havsörnar hittade döda i Rimito, har troligen skjutits

Havsörnarna hittades bredvid varandra vid Majsor gästhamn.

I Nådendal har två döda havsörnar hittats, båda verkar ha skador som orsakats av skjutvapen. Det är ett brott att skjuta fridlysta djur.

Kommentteja 17

2022

Havsörnen har utrotat flera skarvkolonier – tiotals örnar kan samtidigt festa på ägg och ungar

Sex större kolonier har helt försvunnit.

Det verkar som om havsörnen spelar en allt viktigare roll för att begränsa storskarvsbeståndet. I Finland finns flera exempel på att 10-30 havsörnar har anfallit skarvkolonier samtidigt.
Havsörnen har etablerat sig i huvudstadsregionen – Esbo har sin första lyckade häckning i år

Flera lyckade häckningar för havsörnen i Helsingfors.

För en tid sedan rapporterade ornitologerna om en lyckad havsörnshäckning i Sandhamn i Helsingfors. Två ungar, en hane och en hona har nu ringmärkts för kommande studier. Även Esbo har fått se sin första lyckade häckning.

2021

Havsörnarna trivs på Borgåisar där pimpelfiskare lämnar fiskrester – flera havsörnspar häckar i trakten

Havsörnarna är en vanlig syn.

Nordens vackraste och största rovfågel - det brukar havsörnen kallas. Med två och en halv meter mellan vingspetsarna seglar den majestätiskt fram ovanför havsytan. I Östnyland blir fågeln en allt vanligare syn.

Kommentteja 2

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

Kommentteja 5
Trollibunkkeri-pakohuonepelissä ollaan huijarin jäljillä

Nokkeluus ja mediataidot auttavat ulos trollin talosta.

Astut sisään ja ovi sulkeutuu takanasi. Tajuat joutuneesi valeuutisia tehtailevan trollin ansaan. Tarvitset nokkeluutta ja mediataitoja päästäksesi ulos talosta.
Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.
Tunnista luotettava uutinen - kysy nämä 7 kysymystä

Aloita kysymällä mitä, miten, miksi ja milloin.

Luotettavan uutisen tunnistaminen on yhä vaikeampaa ja vaatii lukijalta yhä enemmän medialukutaitoa. Tässä on seitsemän kysymystä, joiden avulla voit tarkastaa voiko uutiseen luottaa.

Kommentteja 1

Juhlapäivät

Juhlapäivät.

Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.
Avaruus

Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.
Elinympäristöt

Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.
Hyönteiset ja muita selkärangattomia

Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.
Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

Suomessa elää kolme sammakkolajia

Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.
Linnut

Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.
Luonnontieteet

Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.
Luontoa harrastamaan

Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Maantiede

Maantiede.

Maantiede.
Nisäkkäät

Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.
Solubiologia

Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Sää ja ilmasto

Ilmaston ja sään havainnointi

Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Yhteinen ympäristö

Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.