Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Pesuaineet voivat rikkoa pesukoneesi

Kun pesukoneen lokeroihin alkaa kertyä pesuainetta, voi vain arvailla miltä koneen sisällä ja putkissa näyttää!

Moni pyykkäri kun annostelee pesuainetta hieman reilummin kuin olisi tarpeen. Ja silloin varsinkin zeoliittia sisältävät pesuaineet voivat aiheuttaa paljon päänvaivaa. Pesukoneet säästävät vettä yhä tehokkaammin, ja vedenpehmentimenä käytettävä zeoliitti vaatii kunnolla vettä huuhtoutuakseen kunnolla pois pyykistä ja koneesta.

Zeoliitti on savimainen, luonnossakin siintyvä aine jota käytetään pulverimaisissa pesuaineissa vedenpehmentimenä. Pehmentimen rooli on parantaa pesutulosta. Mitä kovempi vesi, sitä enemmän pehmentimiä tarvitaan. Suomen vedet ovat yleensä pehmeitä tai keskikovia.

Pesuaineessa zeoliittia saattaa olla jopa kolmasosa!

- Varsinkin alhaisissa lämpötiloissa zeoliitti alkaa kerääntyä koneisiin ja letkuihin. Sakka-kohtiin jää likaa ja muuta töhkää, joka alkaa vähitellen haista melko pahalle, kertoo Riku Murtoaro Helsingin Huoltopisteestä.

Huoltokorjaamot törmäävätkin zeoliitin ja pesuaineen aiheuttamiin ongelmiin lähes päivittäin. Pahimmassa tapauksessa zeoliitti kasautuu vähitellen vettä lämmittävän vastuksen ympärille. Seurauksena saattaa olla vastuksen rikkoutuminen.

Zeoliitti tuli pulveri- ja tiivistepesuaineisiin 80-luvulla, kun vesistöjä rehevöittävälle fosfaatille haluttiin löytää vaihtoehtoja. Zeoliittia käyttävät kaikki suuret valmistajat ja sitä on yli puolessa myytävistä pesuaineista.

Valmistajiin otetaan yhteyttä, kun vaate pesusta tullessaan onkin laikukkaan harmaa tai pölisee reilusti. Siihen zeoliitti on syyllinen.

Zeoliittipöly näkyy erityisesti tummissa vaatteissa:
- Sitten kun annostellaan pikkuisen liikaa pesuainetta tai kone on liian täynnä tai jotain muuta tällaista, niin silloin sitä pesuainetta sinne helposti myös jää. Zeoliitti itsessään ei ole vesiliukoinen joten se vaatii aika paljon vettä huuhtoutuakseen pois, sanoo Henkel Nordenin tuotekehityspäällikkö Kari Lahtinen.

- Zeoliittijäämä vaatteessa kielii myös siitä, että vaatteessa saattaa olla myös likaa, joka ei ole huuhtoutunut pois, Lahtinen lisää.

Zeoliitin sakkautuminen koneeseen johtuukin osittain juuri veden vähyydestä. Uudet pesukoneet ovat energiaa ja vettä säästäviä, joten liika pesu-aine ei pääse huuhtoutumaan pois. Sama ilmiö toistuu, kun kone täytetään liian täyteen. Pesuaineet myös sallivat pyykkien pesun matalissa lämpötiloissa, jolloin zeoliitti kasautuu helpommin.

Sekä Kari Lahtinen Henkel Nordenilta sekä Huoltopisteen Riku Murtoaro kehottavatkin puhdistamaan konetta säännöllisesti ja pesemään se välillä tyhjänä 90 asteen ohjelmalla, ilman pesuainetta. Myös apteekista saatava sitruunahappo on hyvä keino irrottaa kerääntynyttä ja haisevaksi äitynyttä zeoliittia koneen uumenista.

- Koneen luukkuja kannattaa myös pitää auki pesun jälkeen, jolloin kone tuulettuu ja pääsee kuivamaan, Murtoaro muistuttaa.

Zeoliittia ei käytetä nestemäisissä pesuaineissa. Niissä vedenpehmentäjänä on usein sitraatti. Sitraatti on kuitenkin huomattavasti kalliimpaa kuin fosfaatti tai zeoliitti. Fosfaattia on alettukin käyttämään yhä uudelleen, koska nykyiset jätevedenpuhdistamot saavat poistettua noin 90 prosenttia veden fosfaatista. Viemäriverkoston ulkopuolella haja-asutusalueella suositellaan kuitenkin käytettävän zeoliittia sisältäviä pesuaineita. Kunhan muistaa pitää huolta oikeasta annostuksesta!


Niina Jokiaho / Kuningaskuluttaja (TV1 9.9.2004)


Lisätietoja:

Teknokemian Yhdistyksen ja Kuluttajaviraston pyykinpesun tietopaketti

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.