Sieniä pidettiin ennen jonkinlaisina eriskummallisina kasveina, mutta nykyään niiden tiedetään olevan oma eliöryhmänsä.
Kun sienistä puhutaan, tarkoitetaan tavallisesti vain maasta kesän suotuisalla, kostealla ja lämpimällä säällä esiin putkahtavaa itiöemää. Suurin osa sienistä elää kuitenkin maaperässä ja karikkeessa laajoina sienirihmastoina.
Symbioosi puiden kanssa
Sienillä on merkittävä asema luonnon ekosysteemissä, sillä ne ovat hajottajia, jotka palauttavat eliöihin sitoutuneen aineen luonnon kiertoon. Suuri osa sienistä elää myös yhteistyössä puiden kanssa. Kummatkin hyötyvät, kun puun vedensaanti paranee ja sieni puolestaan saa puulta ravinteita.
Sienet ovat myös monen eläimen ravintoa. Parhaiten sen huomaa sieniretkellä, kun yllättävän moni toukkainen sieni jääkin poimimatta. Mutta toki metsä tarjoaa aina joukon herkullisia ruokasieniä meidän ihmistenkin ravinnoksi. Lajinmäärityksessä kannattaa tosin olla erityisen tarkka.
Sienen rakenne
Sienen perusrakennetta voidaan kuvata punakärpässienen avulla. Kärpässienessä, kuten muissakin helttasienissä, on kaksi osaa: lakki ja jalka.
Perustuu ohjelmaan: Ekolokero Toimittajat: Risto Salovaara ja Juha Laaksonen
