Hyppää pääsisältöön

Sieni on omituinen eliö

Punakärpässieniä metsässä
Myrkyllisiä punakärpässieniä heinikossa. Kuva:Pentti Kallinen/Yle. Punakärpässieniä metsässä Kuva: Yle/ Pentti Kallinen Punakärpässieni,kärpässienet,metsät,myrkkysienet,sieni

Sieniä pidettiin ennen jonkinlaisina eriskummallisina kasveina, mutta nykyään niiden tiedetään olevan oma eliöryhmänsä.

Kun sienistä puhutaan, tarkoitetaan tavallisesti vain maasta kesän suotuisalla, kostealla ja lämpimällä säällä esiin putkahtavaa itiöemää. Suurin osa sienistä elää kuitenkin maaperässä ja karikkeessa laajoina sienirihmastoina.

Symbioosi puiden kanssa

Sienillä on merkittävä asema luonnon ekosysteemissä, sillä ne ovat hajottajia, jotka palauttavat eliöihin sitoutuneen aineen luonnon kiertoon. Suuri osa sienistä elää myös yhteistyössä puiden kanssa. Kummatkin hyötyvät, kun puun vedensaanti paranee ja sieni puolestaan saa puulta ravinteita.
Sienet ovat myös monen eläimen ravintoa. Parhaiten sen huomaa sieniretkellä, kun yllättävän moni toukkainen sieni jääkin poimimatta. Mutta toki metsä tarjoaa aina joukon herkullisia ruokasieniä meidän ihmistenkin ravinnoksi. Lajinmäärityksessä kannattaa tosin olla erityisen tarkka.

Sienen rakenne

Sienen perusrakennetta voidaan kuvata punakärpässienen avulla. Kärpässienessä, kuten muissakin helttasienissä, on kaksi osaa: lakki ja jalka. 

Kärpässieniä. Tyvellä tuppi, jalassa rengas. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kärpässieniä. Tyvellä tuppi, jalassa rengas. Kuva: Risto Salovaara/YleKärpässieniä. Tyvellä tuppi, jalassa rengas. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Punakärpässieni nousee maasta. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Punakärpässieni nousee maasta. Kuva: Risto Salovaara/YlePunakärpässieni nousee maasta. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Myrkyllinen valkokärpässieni. Kuva: Pekka Kauranen/Yle.

Myrkyllinen valkokärpässieni. Kuva: Pekka Kauranen/Yle.Myrkyllinen valkokärpässieni. Kuva: Pekka Kauranen/Yle.

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero Toimittajat: Risto Salovaara ja Juha Laaksonen

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.