Hyppää pääsisältöön

Siili on piikikäs yöeläjä

Siili
Siili. Kuva: Risto Salovaara/Yle Siili Kuva: Yle/ Risto Salovaara siili,nisäkkäät

Siili syö pääasiassa hyönteisiä ja muita selkärangattomia pikkueläimiä, joita se etsii öisillä retkillään. Talven siilit viettävät talvihorroksessa, jolloin niiden ruumiinlämpö laskee neljään asteeseen ja sydän lyö vain pari kertaa minuutissa.

Siili (Erinaceus europaeus) on hyönteissyöjä

  • Yksin viihtyvä yöeläin
  • Pesiä päivä-, poikas-, syys- ja talvipesä
  • Käpertyy kerälle, kun kokee olonsa uhatuksi
  • Älä anna maitoa, vältä viljapitoisia ruokia. Siili saa niistä vatsanpuruja

Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat Ahvenanmaalta ja lounaissaaristosta 1800-luvulta. Huonona uimarina siili tuskin on levinnyt maahamme luonnonvaraisesti. Aluksi piikkinen uudisasukas ei herättänyt ihastusta, vaan pikemminkin pelkoa. Myöhemmin siiliä alettiin arvostaa sympaattisen olemuksen vuoksi. Samalla levisi myytti tehokkaasta rotan- ja käärmeentappajasta.

Siili on hyönteissyöjä

Siili syö pääasiassa selkärangattomia eläimiä, esimerkiksi matoja, etanoita ja kovakuoriaisia. Terävillä hampailla kovakuoriaisten kitiinikuorikin murtuu helposti. Sopivan tilaisuuden tullen siili syö myös vaikkapa sammakoita ja pikkunisäkkäitä, jopa käärmeitä.

Siili elää suurimman osan ajastaan yksin. Vain kevään kiima-aikana uros ja naaras ovat yhdessä. Urokset liikkuvat suuremmalla alueella kuin naaraat.  Lajikumppanin kohdatessaan siilit usein tuhisevat toisilleen.

Poikaset syntyvät juhannuksen tienoilla. Syntyessään ne ovat vaaleanpunaisia ja pehmeäpiikkisiä. Naaras imettää ja huolehtii niistä kuukauden päivät, jonka jälkeen poikaset saavat tulla toimeen omillaan. 

Monenlaisia pesiä

Päivänsä siili nukkuu päiväpesässä, joita voi olla useita pitkin reviiriä. Poikasille naaras rakentaa hieman isomman poikaspesän. Syksyn lähestyessä siilit viettävät aikaansa myös ns. syyspesässä ennen varsinaiseen talvipesään siirtymistään. Siili viettää elämästään noin 85% pesässä.

Siili horrostaa talven

Talvihorros vietetään talvipesässä, joka voi olla kaukanakin kesän tutusta pihapiiristä. Talvipesä tehdään usein metsään vaikkapa pehmeän mättään sisään tai puun juurakon alle. Talvihorroksessa niiden ruumiinlämpö laskee neljään asteeseen ja sydän lyö vain pari kertaa minuutissa. Urokset liikkuvat suuremmalla alueella kuin naaraat. 

Moni ruokkii siilejä

Siili on tuttu kesäillan ja -yön vieras monen pihapiirissä. Jos tarjolla on siilille sopivaa ruokaa, paikalle kerääntyy nopeasti useampikin siili, ja ne tottuvat käymään "tarjottimella" varsin nopeasti. Koska siilit voivat sotkea ruokapaikkansa ulosteillaan, astiat täytyy puhdistaa säännöllisesti ja muutenkin huolehtia ruokintapaikan hygieniasta.

Siilejä ruokitaan usein kalalla. Loisten tuhoamiseksi kalat tulee keittää. Myös teollisesti valmistettu kissanruoka kelpaa siilille, mutta niiden suhteen kannattaa välttää viljaa sisältäviä tuotteita. Siilit ovat omalla tavallaan keliaakikkoja ja saavat viljasta vatsavaivoja. Myöskään maitoa ei saa antaa, sillä sekin aiheuttaa ripulointia ja vatsanpuruja.

Ruokinnasta on eniten apua siileille heti niiden herättyä talvihorroksesta ja loppukesällä, kun ne keräävät vararavintoa seuraavaa talvihorrosta varten. Keskikesällä siilit kyllä löytävät riittävästi ruokaa luonnosta.

Siilin maailma on hajujen maailma. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Siilin maailma on hajujen maailma. Kuva: Risto Salovaara/YleSiilin maailma on hajujen maailma. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Siili päiväunilla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Siili päiväunilla. Kuva: Risto Salovaara/YleSiili päiväunilla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Siili heräilee päiväuniltaan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Siili heräilee päiväuniltaan. Kuva: Risto Salovaara/YleSiili heräilee päiväuniltaan. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Siilejä ruokinnalla. Huolehdi hygieniasta. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Siilejä ruokinnalla. Huolehdi hygieniasta. Kuva: Risto Salovaara/YleSiilejä ruokinnalla. Huolehdi hygieniasta. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Siili nurmikolla. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.

Siili nurmikolla. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.Siili nurmikolla. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.
Eurooppalainen siili, kansankielellä pihasiili, on rauhoitettu eläin. Kuva: Maarit Lappalainen/Yle.

Eurooppalainen siili, kansankielellä pihasiili, on rauhoitettu eläin. Kuva: Maarit Lappalainen/Yle.Eurooppalainen siili, kansankielellä pihasiili, on rauhoitettu eläin. Kuva: Maarit Lappalainen/Yle.
Afrikkalainen valkovatsainen nelivarvassiili on yleistynyt lemmikkieläimenä. Kuva: Mika Kanerva/Yle.

Afrikkalainen valkovatsainen nelivarvassiili on yleistynyt lemmikkieläimenä. Kuva: Mika Kanerva/Yle.Afrikkalainen valkovatsainen nelivarvassiili on yleistynyt lemmikkieläimenä. Kuva: Mika Kanerva/Yle.

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.