Hyppää pääsisältöön

Jääkauden jälkiä

Jääkautinen Pirunpelto
Pirunpellot ovat jääkauden jäänteitä. Kuva: Pekka Sipilä/Yle. Jääkautinen Pirunpelto Kuva: Yle/ Pekka Sipilä Pirunpelto,kivikko,kivi,geologia,jääkaudet

Viimeisen jääkauden kylmin vaihe oli noin 18 000 vuotta sitten, jolloin jäätikkö ulottui Pohjois-Saksaan ja Englannin pohjoisrajoille saakka. Tuolloin jopa kolmen kilometrin paksuinen jäätikkö peitti Skandinavian ja Suomen alueet.

Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Noina aikoina Pohjolassa on ollut vain lunta ja jäätä. Viimeisen jääkauden kylmin vaihe oli noin 18 000 vuotta sitten, jolloin jäätikkö ulottui Pohjois-Saksaan saakka. Näitä pitkiä, kylmiä jaksoja kutsutaan jääkausiksi.

Jääkauden jälkiä

Suomen luonnossa on paljon jääkauden jäänteitä. Jäämassat liikkuivat ja repivät liikkuessaan kalliosta suuria kivilohkareita, ns. siirtolohkareita. Monin paikoin kallioiden pinnat tasoittuivat valtavien jäämassojen alla. Näin syntyivät silokalliot. Kalliossa olevat syvänteet eli hiidenkirnut puolestaan syntyivät, kun virtaava sulamisvesi pyöritti kiviä kallioita vasten.

Jäämassan sulaessa syntyivät myös hiekkaa ja soraa sisältävät harju- ja reunamuodostelmat. Reunamuodostumat ovat rinnakkain jäätikön reunaan syntyneitä tasanteita tai selänteitä. Niiden aines on sulamisvesistä kerrostunutta hiekkaa ja soraa, osaksi myös moreenia. Salpausselät ovat Suomen merkittävimmät reunamuodostelmat.

Sulamisen yhteydessä osa jäälohkareista hautautui maaperään. Kun ne lopulta sulivat, muodostui paikalle jyrkkärinteisiä kuoppia, joita kutsutaan nimellä suppa. Jääkauden jäänteitä ovat myös ns. pirunpellot, kivikkoiset alueet, joita esiintyy erityisesti Pohjois-Suomessa.

Viimeisen jääkauden vaiheet

Aikaisempien jääkausien vallitessa lähes koko Eurooppa oli jään peitossa. Animaatiossa havainnollistetaan, mihin Suomea peittänyt jääpeite milloinkin ulottui.

Jääkauden vaikutukset Saaristomerellä

Aikoinaan saaristonkin kohdalla on ollut mahtavia vuoristoja, joista pääosa kuului svekofennialaiseen vuorijonovyöhykkeeseen. Näistä vain osa on enää jäljellä. Jääkauden vaikutukset näkyvät vielä selkeästi etenkin saariston kallioissa.

 

Testaa tietosi jääkauden jäljistä

Jääkauden termistöä

Totta vai tarua jääkaudesta?

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.