Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Huijaavatko autojen rengasvalmistajat testaajia?

Rengashotelli.
Rengashotelli. Kuva: YLE kuningaskuluttaja

Rengaskaupan kulisseissa kuohuu. Yhden valmistajan väitetään toimittaneen viime syksyn talvirengastesteihin peukaloituja renkaita, joilla irtosi testivoitto. Valmistaja kiistää väärinkäytöksen.

Ruotsalainen Aftonbladet julkaisi ennen joulua jutun, jossa väitettiin rengasvalmistaja Continentalin toimittaneen testeihin eri renkaat kuin kauppoihin. Talvirengastesti julkaistiin myös Suomessa. Pyysimme maahantuojalta haastattelua, mutta maahantuoja halusi vastata kysymyksiin kirjallisesti. (koko vastaus lopussa)

"Testeihin toimitetut renkaat ovat aivan normaaleja sarjatuotantorenkaita, siis tarkalleen samanlaisia, joita myydään kuluttajille kaupoissa."

Aftonbladetin mukaan testeihin on toimitettu tavallisia jäykempiä ja pehmeämpiä VikingContact 3-renkaita, joilla irtosi voitto kitkarenkaiden sarjassa. Maahantuoja myöntää erot, mutta...

"Todetut erot ovat linjassa tuotannon toleranssien kanssa eikä niillä ole vaikutusta renkaan suorituskykyyn. Renkaiden materiaalina käytetään elastista kumia, jota ei pystytä työstämään kymmenesosamillimetrien tarkkuudella."

Continental ei ole ryhtynyt oikeustoimiin Aftonbladetia vastaan.

Miksi Ruotsista?

Tekniikan Maailma julkaisi kyseisen testin viime vuoden numerossa 16. Päätoimittajan mukaan juuri Tekniikan Maailmassa alettiin epäillä asiaa. Miksi kohu sitten alkoi Ruotsista?

- Meille heräsi epäilys, kun tarkastelimme kauppoihin tulleita renkaita. Ilmoitimme epäilyksistä yhteistyökumppaneille ja ruotsalainen yhteistyökumppani lähti tekemään omia selvityksiä tältä pohjalta, kertoo päätoimittaja Martti Merilinna.

Tekniikan Maailman omat tarkastustestit ovat nyt valmiit. Päätoimittaja ei kerro tulosta, sillä muutoinhan tuleva numero ei olisi niin kiinnostava.

- En halua asiaa kommentoida, sillä tässä on kyse lehden tekemisestä. Lukekaa sitten seuraavasta lehdestä, Merilinna toteaa.

Rengasmyyjä käyttää tuloksia yleisesti markkinoinnissa. Muillakin kuin lehden lukijoilla olisi siis ensi tilassa oikeus tietää tosiasiat.

Testaustoiminnassa on joka tapauksessa suuri periaatteellinen ongelma. Uutuusrenkaita ei nimittäin poimita satunnaisesti kaupan hyllyltä, vaan ne valitsee ja toimittaa maahantuoja tai tehdas, kuten nyt epäillyssä tapauksessa.

- Renkaat tulevat valmistajilta, koska niitä ei testien tekemisen aikoihin ole vielä markkinoilla. Nämäkin talvirengastestit tehtiin puoli vuotta aikaisemmin. Kun renkaat tulevat kauppoihin, me otamme menestyneet uudelleen tsekattaviksi, kertoo päätoimittaja Merilinna.

Aikaisemmin kärähdetty

Mitenkään ennen kuulumattomia epäilyt eivät ole.

- Meille on näiden 30 vuoden aikana muutamaan kertaan käynyt niin, etteivät kaupoissa myytävät renkaat ole vastanneet testeihin lähetettyjä. Yleensä saamme varmistustulokset ennen kuin lehti julkaistaan. Olemme jättäneet kyseisten renkaiden tulokset pois, kertoo päätoimittaja Merilinna.

Lukijoille ei tapauksista ole Merilinnan mukaan kerrottu. Testimenestys on suoraan miljoonien eurojen arvoinen pelkästään Pohjoismaissa. Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Henrikki Tikkanen kiinnittää huomion euroja laajempaan periaatteelliseen kysymykseen.

- Tämä on törkeää bisnesetiikan kannalta! Testien manipuloiminen heikentää kuluttajien luottamusta koko alaa kohtaan ja väärin toimivat yritykset huonontavat kaikkien toimintamahdollisuuksia, hän toteaa.

Continental Rengas Oy:n vastaukset Kuningaskuluttajalle:

1. Miten testaajille toimitettiin viime syksynä julkaistun testin renkaat?

V: Renkaat toimitettiin keskusvarastoltammme Gislavedistä, koska testiin toimitettujen ovaalinastoitettujen WinterViking1 renkaiden (viime syksyn uutuus) nastoitus ei ollut vielä käynnistynyt Saksan Korbachin tehtaillamme. Nastoitusrobotit saatiin toimintaan 2004 toukokuusta lähtien, jolloin renkaiden sarjatuotanto alkoi. Collinin "testaamat" ContiVikingContact3 kitkarenkaat lähetettiin samassa kuormassa suoraan Test Worldille Ivaloon.

2. Oletteko toimittaneet viime syksyn talvirengastesteihin ominaisuuksiltaan eri renkaat kuin mitä kuluttajille myydään?

V: Emme ole. Testeihin toimitetut renkaat ovat aivan normaaleja sarjatuotantorenkaita, siis aivan tarkalleen samanlaisia, joita myydään kuluttajille kaupoissa.

3. Miten perustelette edellisen vastauksenne? -Jos eroa, niin millaisista eroista kyse?

V: Collinin (Aftonbladetin toimittaja) "todisteissa" todetut erot ovat linjassa tuotannon toleranssien kanssa eikä niillä ole vaikutusta renkaan suorituskykyyn. Renkaiden materiaalina käytetään elastista kumia, jota ei pystytä työstämään kymmenysosamillimetrien tarkkuudella kuten esimerkiksi terästä.

4. Aftonbladet väittää, että kyse on ollut tahallisesta huijaamisesta. Miten vastaatte väitteeseen?

V: Continental ei huijaa rengastesteissä

5. Jos kyse on erehdyksestä, niin miten varmistetaan, että kaupoissa myytävät tuotemerkkinne renkaat vastaavat olosuhteidemme vaatimuksia?

V: Meillä on erittäin pitkä kokemus renkaiden valmistajana. Renkaamme täyttävät autoteollisuuden tiukat vaatimukset ja toimitammekin renkaita kaikille tärkeimmille autonvalmistajille ympäri maailman, myös Pohjoismaihin. Renkaamme ovat turvallisia. Yllämainituilla toleransseilla ei ole vaikutusta renkaiden suorituskykyyn.

6. Onko Continentalin testituloksia aikaisemmin hylätty testeissä?

V: Ei, mutta joskus on käynyt niin, että renkaastamme tehtyä testiä ei ole julkaistu, koska ko. rengasta ei ole vielä ollut kaupoista saatavissa silloin, kun ko. lehti on julkaistu.

Jari Vaara / Kuningaskuluttaja (TV1 27.1.2005)

Continentalin lehdistötiedote:

Continental emphatically denies claims of manipulation in tyre tests: Claims are completely unfounded - Market success confirms high product quality

Hanover, January 19th, 2005. Continental AG in Hanover emphatically denies claims made by the Swedish daily Aftonbladet alleging that the company provided journalists with manipulated tyres to ensure they emerged as winners in comparative tests. We don't botch things here. And we also don't have a secret department that fixes special tyres to be used in tests stressed corporate spokesman Rainer Strang on Wednesday. He also pointed out that the high quality of the tyres and the level of customer acceptance was confirmed not just by the consistently outstanding test results published by reputed and independent motoring magazines, but also by market success. In 2004 the company sold around 100 million tyres worldwide.

Aftonbladet had based its claims on a comparison between two ContiVikingContact 3 winter tyres, which the Finnish magazine Testworld had tested against competitive products some while ago. Allegedly, in this context differences of 3.5 millimetres had been discovered in the height of the ply turn-ups. Even if this had been the case, the variations would have been well within the tolerances and would not have had any effect on the quality of the tyre stated Rainer Strang. So the claims are completely unfounded.

The Continental Group is a leading supplier of braking systems, suspension components, vehicle electronics, tyres and technical elastomers. In 2003 the company achieved a turnover of 11.5 billion euros and currently employs some 73,000 staff.

The tyre business unit is an Official Partner of the 2006 FIFA World Cup GermanyTM. For further information visit the websites www.conti-online.com and www.ContiFanWorld.com.

Rainer Strang

Head of Tyre PR
Continental AG

Muokattu 1.3. 2016: Ulkoasukorjauksia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.