Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kuka korvaa, kun vuokra-asunnon katto vuotaa

Vuokralainen asuu talon ylimmässä kerroksessa. Hän herää yöllä siihen, että olohuoneen lattialle tippuu katosta vettä.

Aamulla kiinteistöhuollon miehet tulevat paikalle ja käyvät tarkistamassa asunnon yläpuolella olevan ullakon. Käy ilmi, että talon peltikaton saumoissa on useita vuotokohtia. Vesi on valunut ullakon palopermannon ja eristeiden läpi asuntoon saakka. Vuokralainen ottaa heti yhteyttä asunnon omistajaan sekä isännöitsijään. Asunnossa alkaa olla kylmä, koska kastunut turve ei enää eristä lämpöä. Huoltoliikkeestä tuodaan hänelle lisäpatterit ja luvataan sähkön menevän taloyhtiön piikkiin. Sekä vuokralainen että omistaja patistavat taloyhtiötä nopeasti korjaamaan kastuneet eristeet. Viikot kuluvat ja vuokralainen tuntee olevansa jatkuvasti kylmettynyt ja nuhainen. Häntä alkaa kiinnostaa, mitä laki oikeastaan sanoo vuokralaisen asemasta.


Kysyimme asiasta lakimies Ulla-Maija Moisiolta.

1. Onko tässä tilanteessa, jossa vettä tulee asuntoon katon läpi, taloyhtiön velvollisuus puuttua tilanteeseen/korjata vauriot erilainen silloin kun asunnossa asuu vuokralainen eikä osakkeenomistaja? Nyt varsinaisena asumishaittana on ollut asunnon kylmyys ja kosteudentunne.

- Yhtiön ja osakkeenomistajan välistä suhdetta sääntelee asunto-osakeyhtiölaki, kun taas vuokranantajan ja vuokralaisen välistä suhdetta säätelee huoneenvuokralaki. Vuokralaisen ja asunto-osakeyhtiön välillä ei ole sellaista suhdetta, että vuokralaisella olisi lakiin perustuva oikeus esittää taloyhtiölle suoraan vaatimuksia. Sen takia asia pitää viedä taloyhtiössä eteenpäin vuokranantajan välityksin, joka osakkeenomistajana voi esittää taloyhtiötä kohtaan korjausvaatimuksia, mikäli korjausten tekeminen on taloyhtiön vastuulla. Vaikka vuokranantajalla olisikin oikeus vaatia taloyhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin vaurion korjaamiseksi, se ei poista vuokranantajan vastuuta vuokralaista kohtaan.

Ellei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu, vuokranantaja vastaa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta. Huoneenvuokralain mukaan jos huoneisto ei ole vuokrasuhteen aikana sellaisessa kunnossa, jota vuokralaisella on oikeus kohtuudella vaatia, vuokranantaja on vastuussa puutteellisuuden korjaamisesta. Sen lisäksi vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa.

- Huoneenvuokralain 23 §:n 3 momentin mukaan vuokralaisella on oikeus saada korvaus vuokranantajan huoneiston kunnon ylläpitämisen laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta. Oikeutta korvaukseen ei ole, mikäli vuokranantaja pystyy osoittamaan, että huoneiston puutteellinen kunto ei johdu vuokranantajasta eli esim. ei ole itse laiminlyönyt valvoa, että taloyhtiö korjaa vian välittömästi.

- Jos tapahtuu ”puhdas vahinko”, taloyhtiö on ensisijaisesti vastuussa katon korjauksista, rakenteiden kuivatuksesta ja pintamateriaalien uusimisesta.

- Ilman, että kukaan olisi toiminut asiassa huolimattomasti, ei vastuuta puhtaassa vahingossa voida siirtää kenenkään vastattavaksi


2. Pitääkö vuokralaisella olla niin hyvä kotivakuutus itsellään, että siitä pystytään korvaamaan vahingot, jotka vesivahingoista syntyvät? Kuitenkin hän maksaa vuokrassaan myös yhtiövastikkeen. Hyötyykö vuokralainen taloyhtiön ottamista vakuutuksista mitenkään?

- Normaalisti vuokralaisen oma kotivakuutus kattaa huoneistossa olevan irtaimiston. Vakuutus ei kuitenkaan kata pitkäaikaisia kosteusvaurioita, koska ne eivät ole vakuutusehtojen tarkoittama äkillisiä ja ennalta-arvaamattomia vakuutustapahtumia. Tämä koskee myös taloyhtiön ottamia vakuutuksia.


3. Jos vuokralainen olisi ollut katon vuotopäivänä matkoilla, vesi olisi saattanut turmella työnurkkauksen tietokoneen sekä arvokasta ammattikirjallisuutta. Olisiko hän edelleen ollut vain oman kotivakuutuksensa varassa? Lisäksi asunnon lattia olisi kärsinyt vahinkoja vesilammikon takia. Kuka olisi korvannut?

- Vuokralaisella on oikeus saada korvausta vuokranantajaltaan aiheutuneista vahingoista. Lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Vuokranantaja voi vapautua tästä vastuustaan ainoastaan osoittamalla, että puutteellisuus ei ole johtunut hänestä. Vuokranantaja voi siten joutua vahingonkorvausvelvolliseksi, jos hän on tiennyt kosteusvaurioista ja tiedosta huolimatta ei ole viivyttelemättä ryhtynyt toimiin vaurion korjaamiseksi. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat mm. uuden huoneiston hankkimiskulut, muuttokustannukset sekä kosteusvaurion takia pilalle mennyt irtaimisto.

Lattian korjaaminen kuuluu vuokranantajalle, ellei toisin ole kunnossapitovastuusta sovittu. Mikäli vesivahinko olisi edennyt rakenteisiin saakka, vuokranantajalla olisi oikeus vaatia rakenteiden kuivaamista ja korjaamista taloyhtiöltä.


4. Onko vuokralaisen velvollisuus ylipäätään tapella taloyhtiön kanssa siitä, että he toimisivat ripeämmin ja korjaisivat koko katon? Nyt on ollut selkeää hidastelua

- Vaatimukset tulee kohdistaa vuokranantajaan, jonka velvollisuutena on esittää vaatimukset taloyhtiölle. Vuokranantajan on syytä vaatia välitöntä korjausta, ettei itse joutuisi vahingonkorvausvastuuseen viivyttelynsä vuoksi.


5. Eikö vuokralaisella ole oikeutta saada tietää, mitä korjauksia talolle tehdään? Hän on epätietoinen tilanteesta ja kostunut turve kattoeristyksessä huolestuttaa. Kuka korvaisi, jos hän voisi osoittaa toteen, että sairastelu johtuu pitkään muhineesta kosteusongelmasta?

- Osakkeenomistajalla on oikeus saada kopiot yhtiökokouksen pöytäkirjoista, joissa on päätetty korjausten suorittamisesta. Vaikka taloyhtiön hallituksen pöytäkirjojen julkisuudesta ei ole vastaavaa määräystä, hyvä hallintotapa edellyttää, että osakkeenomistajalla on oikeus saada ote pöytäkirjasta, mikäli päätös koskee hänen huoneistoaan

Mahdollisista henkilövahingoista saa vahingonkorvausta vuokranantajalta edellyttäen, että vuokranantajan on vastuussa vesivahingosta esim. omalla viivyttelyllään. Tällaisia kustannuksia voivat olla lääkärikulut ja korvaus pysyvästä haitasta, jos vuokralainen sairastunut homeille altistumisen vuoksi.


6. Miten fiksu taloyhtiö ylipäätään toimisi tällaisessa tilanteessa, jossa ilmoitus katon vauriosta tulee asukkaalta?

- Koska taloyhtiö on rakennuksen omistajana velvollinen huolehtimaan rakennuksen kunnosta, sen tulisi välittömästi tehdä huoneistossa ja katolla katselmus siitä riippumatta, kuka ilmoituksen on tehnyt. Isännöitsijän kiinteään kokonaispalkkioon yleensä kuuluu rakenteiden ja ulkovaipan kunnon seuranta ja kunnossapitoon liittyvien tarkastuksen ja katselmusten järjestäminen. Katselmuksessa vaurion laajuus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet selvitettäisiin. Sen jälkeen hallituksen pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin vaurion välittömästä korjaamisesta, jotta vaurio ei pääsisi leviämään ja aiheuttamaan lisävaurioita. Mikäli korjauskustannukset olisivat olennaisia, hallituksen pitää kutsua ylimääräinen yhtiökokous koolle päättämään korjauksesta ja sen takia perittävästä ylimääräisestä yhtiövastikkeesta tai lainan nostamisesta.


7. Entä jos asunnon kosteaksi todettua kattoa aletaan kuivattaa ja remontoida, mistä aiheutuu melua ja haittaa, niin pitääkö vuokralaisen itse kustantaa itselleen uusi työhuone. Entä olisiko sama tilanne, mikäli asunnossa asuisi omistaja?

- Jos asuntoa ei korjaustöiden aikana voida käyttää, vuokralaisella on oikeus saada vuokranmaksusta vapautusta, jolloin hän mahdollisesti kykenee vuokramaan toisen tilan.

- Ammattia kotonaan harjoittava asukas voi ottaa omaa toimintaansa varten keskeyttämisvakuutuksen, jolloin hän voi vakuutuksen kautta saada korvauksen lisääntyneistä kustannuksista

- Jos asunnossa asuisi osakkeenomistaja, hän ei suoraan lain perusteella ole oikeutettu samaan vapautusta vastikkeen maksamisesta, koska vastike ei ole huoneiston käyttökorvausta vaan osakkeenomistajan velvollisuus osallistua kaikkiin yhtiön kuluihin vastikeperusteen mukaisesti

- osakkeenomistajan laaja kotivakuutus korvaa yleensä tilapäisasumisesta aiheutuvat lisäkustannukset


8. Asukas sanoo olevansa jatkuvasti kylmettynyt asunnossa ja nuhainen: pitääkö hänen omalla kustannuksellaan hankkia erikoislääkäreiden lausunnot ja tilata homemittaajat paikalle toteamaan, että asunnossa piilee terveyshaitta?

- Asukas voi pyytää kaupungin terveystarkastajan paikalle, jollei vuokranantaja sitä pyydä tai teetä hometutkimusta. Terveystarkastaja voi tekemillään mittauksilla määrätä, että talon omistajan on ryhdyttävä korjaustoimenpiteisiin tai määrätä asunnon asumiskieltoon.

- Jos vuokranantaja kieltäytyy tai perusteettomasti viivyttelee terveyshaitan selvittämisellä, ja asukkaan terveystila tästä syystä huonontuu, vuokranantaja on vastuussa viivyttelynsä vuoksi myös henkilövahingosta esim. lääkärinkuluista.


Sari Valto / Kuningaskuluttaja (TV1 27.1.2005)

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.