Hyppää pääsisältöön

Elämäntyylimme ei suosi unta

Ympäri vuorokauden auki oleva yhteiskuntamme sen enempää kuin elämäntyylimmekään eivät suosi runsasta unta.Kroonisen univajeen syyt löytyvät yleisimmin työstressistä ja epäsäännöllisistä työajoista. Vuoro- ja yötyö näyttävätkin aiheuttavan paljon enemmän vakavia terveyshaittoja kuin vielä kymmenen vuotta sitten luultiin.

Työ on muuttunut enemmän henkistä kuin fyysistä ponnistelua vaativaksi. Mitä enemmän ihminen joutuu päivän mittaan käyttämään aivojaan, sitä tärkeämpää uni on. Unen puute taas heikentää nopeasti elämänlaatua, sen ovat unihäiriöt ja niiden tutkimus osoittaneet. Univaje lisää myös riskiä joutua onnettomuuksiin kuten esimerkiksi työtapaturmaan.

Univaje nakertaa terveyttä

Uni on elimistöä korjaava ja rakentava tila. Jos nukumme liian vähän, alkaa unen puute horjuttaa myös terveyttämme. Univaje vaikuttaa mm. autonomisen hermoston toimintaan, hormonieritykseen sekä immunologiseen puolustusjärjestelmään.

Akatemiatutkija Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta pitäämielenkiintoisina tuloksia, joita on saatu tutkittaessa univajeen vaikutuksia elimistöön.Univaje näyttää heikentävän vastustuskykyämme infektioille.

– Jos me valvomme liikaa niin elimistö käsittää tämän uhkana itselleen ja käynnistää puolustusjärjestelmän. Tämä merkitsee immunologista hälytystilaa sekä koko kehossa että aivoissa, kertoo Stenberg.

Univajeen yhteys ihmisen sisäiseen ja ulkoiseen immunologiseen puolustusjärjestelmään ja vastustuskykyyn on kuitenkin monimutkainen. Sekä täydellinen että osittainen univaje aiheuttaa mm. C-reaktiivisen proteiinin eli CRP:n nousun. CRP on valkuaisaine, jonka pitoisuus elimistössä nousee bakteeritulehduksissa ja kudosvaurioissa. Onko tällainen tila sitten haitallinen tai vaarallinen?

– Sitähän me emme tiedä mutta kyllä syytä on epäillä, koska CRP:n koholla olo on esim. sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Tämä tiedetään muista yhteyksistä kuin univajeesta. Univaje ei ehkä ole lainkaan niin vaaraton kuin me haluamme ajatella, vastaa Tarja Stenberg.

Aineenvaihdunta ja diabetes

Tutkimuksissa on havaittu univajeen vaikuttavan rajusti ihmisen aineenvaihduntaan. Yöunen lyhentäminen terveillä nuorilla koehenkilöillä vain kolmella tunnilla vuorokaudessa johtaa alle viikossa sokerin siedon heikkenemiseen ja ohimenevään insuliiniresistenssiin eli insuliinin tehon heikkenemiseen. Se on selvä riskitekijä tyypin 2 diabetekselle.

Diabetesriskiä lisää myös havainto, jonka mukaan lyhyt yöuni ja lihavuus liittyvät toisiinsa sekä aikuisilla että lapsilla.Esimerkiksi 5–7 -vuotiailla lapsilla on havaittu selvä suhde unen pituuden ja lihavuuden välillä. Jo runsaan tunnin vuorokautinen jatkuva univaje näyttää ennustavan lapsilla lihavuutta.

Unettoman ruokahalu kasvaa

Kokeellisesta tutkimuksesta tiedetään, että suhteellisen lyhyen, esimerkiksi viikon kasautuvan univajeen tutkimuksen aikana henkilöiden ruokahalu kasvaa, huomauttaa Tarja Stenberg.

– Sinänsähän tässä ei ole mitään ihmeellistä.Jos me olemme pitemmän aikaa valveilla niin tokihan me tarvitsemme enemmän ruokaa. Mutta mielenkiintoista on se, että ruoka-aineiden miellyttävyys muuttuu. Eli eivät maistu vihannekset, eivät maistu hedelmät vaan halutaan hiilihydraatteja, halutaan suklaata, halutaan jotain jämäkämpää ravintoa. Jos ihmisillä on krooninen univajetilanne, niin heidän ruokatottumuksensa painottuvat ruokiin, jotka sitten lihottavat.

Univaje aiheuttaa stressiä – stressi unettomuutta

Univaje aiheuttaa stressiä, sillä se johtaa stressihormonin eli kortisolierityksen lisääntymiseen. Kortisoli edistää elimistön sopeutumista äkilliseen stressitilanteeseen. Sinänsä siis ihmiselle hyödyllistä kortisolia erittyy normaalisti eniten aamulla. Unen puute aiheuttaa kuitenkin kortisolitason pysymisen korkeallavielä illalla ja yölläkin, jolloin sen normaalisti tulisi jo laskea. Stressaantuneena on vaikea nukahtaa.

Unettomuuden pelko on tyypillisimpiä unettomuutta ylläpitäviä oireita. Jos nukahtamisvaikeus tai muu unettomuusoire on jokaöistä ja kestää useamman viikon, onkin hyvä lähteä selvittelemään syitä unettomuuteen. Aluksi voi ottaa yhteyttä vaikkapa työterveyshuoltoon tai muuhun terveydenhuollon edustajaan. Sieltä opastetaan tarvittaessa eteenpäin.

Uni auttaa aivoja oppimaan

Nykytiedon mukaan se elin, joka tarvitsee unta eniten,ovat aivot.Unen puute vaikuttaa sekä aivojen tiedonkäsittelytoimintoihin että mielialaan. Pinna kiristyy, vihamielisyys tai alakulo valtaavat mielen.

Unen aikana valveilla opitut asiat ja taidot jalostuvat. Havaintojen mukaan alkuyön uni edistää tietojen oppimista - loppuyön uni taitojen omaksumista.

Nukkumisella onsiis suora yhteys muistiin ja oppimiseen. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, johtuuko unen tuottama suoriutumisen paraneminen ulkoisesta häiriöttömyydestä, muistijälkiä rapisuttavien aivoprosessien lamautumisesta vai muistijälkiä vahvistavien aivoprosessien voimistumisesta. Vahvinta näyttö on kuitenkin valveilla syntyneiden muistijälkien voimistumisesta eli konsolidoitumisesta unen aikana.

– Se tarkoittaa sitä, että jos me opetellaan jokin uusi asia ja nukutaan sen jälkeen hyvin yö, niin seuraavana päivänä me osataan se asia paremmin. Tämä liittyy sekä taitojen oppimiseen että tietojen oppimiseen, kertoo erikoistutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksesta.

– Toinen reitti on se, että kun me oppimisen jälkeen nukutaan liian vähän, niin unen potentiaalisesti mahdollisesti antama hyöty näiden muistijälkien lujittumiselle jää toteutumatta, lisää Sallinen.

Lapset tarvitsevat unta

Vireystila vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, havaitsemiseen, päättelyyn, toiminnan ohjaamiseen ja oppimiseen. Unen määrän ja koulumenestyksen välillä on voitu osoittaa olevan yhteyttä. Väsynyt lapsi ei tahdo muistaa ja oppia, sen tietävät ainakin opettajat.

Lapset siis tarvitsevat riittävästi yöunta. Jo siitä syystä, että kasvuhormonia erittyy vain syvän unen aikana. Ala-asteikäisen lapsen tulisi nukkua 10 tuntia joka yö.

– Ja tässä haluaisin korjata sen väärän käsityksen, että murrosikäisten unentarve vähenee. He itse ajattelevat siten että, kun heistä tulee aikuisia niin heidän tarvitsee nukkua vähemmän. Mutta unentarve pysyy yhdeksänä tuntina aina tuonne 18-19 -vuotiaaksi asti, painottaa Tarja Stenberg.

Laukeamaton pommi

Unen puute heikentää elämänlaatuamme kaikilla sen osa-alueilla. Sen ovat unihäiriötutkimukset selvästi osoittaneet.

Tarja Stenberg vertaa riittämätöntä nukkumista pommiin, jota kerätään hitaasti ajan myötä ja joka laukeaa myöhemmällä iällä

– Meillä on kaksi tautiryhmää, jotka ovat epidemianomaisesti länsimaissa lisääntyneet. Näistä toinen on mielialahäiriöt ja toinen on tyyppi 2 diabetes. Ja näille molemmille unenpuute on riskitekijä, niin minun mielestä tämä on aika vakavasti otettava asia.

Lähde: Hyvä uni – hyvä työ, Mikko Härmä ja Mikael Sallinen. Työterveyslaitos

Kirjan tilaukset ja tiedustelut:

Työterveyslaitos, TTL-Kirjakauppa
Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 HELSINKI
puh: (09) 4747 2543, faksi: (09) 4775 071
sähköposti: kirjakauppa@ttl.fi

Linkit:

http://www.aivoviikko.fi/

http://www.neurologiasaatio.fi/

http://www.ttl.fi/

Asiantuntijat:

TARJA STENBERG, Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

MIKAEL SALLINEN, erikoistutkija, Aivot ja työ -tutkimuskeskus, Työterveyslaitos

Toimittaja: LEA FROLOFF

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 27.11.2015

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.

  • Dengue-kuume kaatoi Tuulikin Thaimaassa: "Muistan ajatelleeni, ettei haittaisi, vaikka kuolisin tähän."

    Kerro meille kokemuksesi lomalla sairastumisesta.

    Muistatko sen ulkomaanmatkan, kun sairastuit vatsatautiin tai joku muu tauti laittoi lomasuunnitelmat uusiksi? Epäilemättä muistat. Akuutti kerää kesän ajan teidän tarinoitanne reissussa iskeneistä taudeista, oli sitten kyse Ruotsin risteilyn pilanneesta noroviruksesta tai jostain vakavammasta matkalla iskeneestä taudista. Julkaisemme kokemuksianne Akuutin verkkosivuilla kesän jälkeen. Tuulikki Viitaniemi sairastui vuonna 2002 Thaimaassa dengue-kuumeeseen. Hänen tarinansa voit lukea jo nyt.