Hyppää pääsisältöön

Majava on metsän taitava arkkitehti

Euroopanmajava. Kuva: Pentti Kallinen/Yle.

Euroopanmajavakanta hävisi Suomesta lähes kokonaan liiallisen metsästyksen vuoksi. Sittemmin maahamme on istutettu uudelleen sekä euroopanmajavaa että kanadanmajavaa, joka tunnetaan nykyisin nimellä amerikanmajava.

Suomessa esiintyy kaksi majavalajia; euroopanmajava (Castor fiber) ja amerikanmajava eli kanadanmajava (Castor canadensis)

  • Majavat ovat puhtaasti kasvissyöjiä.
  • Ravinnoksi kelpaavat monet puuvartiset kasvit, suosituimpia ovat kuitenkin koivu ja haapa
  • Parhaimmillaan kolmisenkymmentä kiloa painava majava on Euroopan suurin jyrsijä

Ennen muinoin majavaa metsästettiin sen upean turkin takia. Runsaan metsästyksen vuoksi majavakannat harvenivat harvenemistaan ja vetäytyivät yhä kauemmaksi erämaihin. 1930-luvulla ryhdyttiin toimiin majavakannan palauttamiseksi; Suomeen tuotiin euroopanmajavia Norjasta ja kanadanmajavia Yhdysvalloista.

Kun kanadanmajavaa istutettiin Suomeen, sen ei vielä tiedetty olevan eri lajia euroopanmajavan kanssa. Kaksi lajia eivät koskaan risteytyneet keskenään, ja euroopanmajava on edelleen harvinainen.

Euroopanmajava on vaikea erottaa kanadanmajavasta

Kahden majavalajin erottaminen toisistaan on hyvin hankalaa. Lajit erottaa toisistaan ainoastaan suomuisen hännän koon ja muodon perusteella. Kanadanmajavalla on 15 cm leveä häntä ja se on takaosasta pyöreä. Euroopanmajavan häntä on 10 cm leveä ja kapenee kärkeen päin. Häntää ne käyttävät apunaan pesiään ja patojaan rakentaessaan ja tiivistäessään. Lisäksi majavat varoittavat lajikumppaneitaan uhkaavista vaaroista läiskäyttämällä hännällään vedenpintaa. 

Majavien padot ovat taidokkaita rakennelmia

Syksyisin majavien aktiivisuus lisääntyy niiden kerätessä talvivarastoja ja padotessa ojia vedenkorkeuden säätelemiseksi. Vaikka päällisin puolin näyttää siltä, että majavien luomat rakennelmat ovat vain sinne tänne pinottuja puita ja oksia, se ei pidä paikkaansa. Majavan asumukset ovat erittäin tarkasti tehtyjä. Talttamaisten hampaiden avulla majavat hankkivat ravintonsa ja rakennustavaransa.
Yhdyskunnissa elävä majava tekee pesänsä puista, oksista sekä mudasta. Sen pesä on suuri ja se kostuu useimmiten 2-3 osasta. Majavien padot ovat aiheuttaneet paikoin tuntuviakin vahinkoja, kun patoaltaiden vedenpinnan nousu on tuhonnut metsää. Kanadanmajavaa saa nykyisin metsästää koko Suomessa 20.8.-30.4., euroopanmajavaa vain riistanhoitopiirin luvalla.

Majava on arka eläin

Majavat liikkuvat ilta- ja yöaikaan. Ähtärin eläinpuistossa asustava majava viettää mielellään päivät pesän lämmössä, mutta lähtee ulos hämärän tullen. Vesi on majavan elementti ja vedessä sillä on harvoja vihollisia. Räpylämäiset takajalat ja litteä häntä kertovat majavan olevan taitava uimari. Häntä toimii paitsi melana, mutta myös peräsimenä. Pesän oviaukko on veden alla, joten sinne kuljetaan sukeltamalla.

Euroopanmajavia on Suomessa vain noin 1000 yksilöä, ja niistä suuri osa on keskittynyt Noormarkun-Pomarkun seudulle. Erityisesti Poosjärven rannoilla elää vahva euroopanmajavakanta.

Kanadanmajava. Kuva: Yle kuvapalvelu / Robesus Inc.

Kanadanmajava. Kuva: Yle kuvapalvelu / Robesus Inc. Kanadanmajava. Kuva: Yle kuvapalvelu / Robesus Inc.
Kanadanmajava. Kuva: Yle kuvapalvelu / Bold Stock.

Kanadanmajava. Kuva: Yle kuvapalvelu / Bold Stock.Kanadanmajava. Kuva: Yle kuvapalvelu / Bold Stock.
Majava poikki jyrsityn puun juurella. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.

Majava poikki jyrsityn puun juurella. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.Majava poikki jyrsityn puun juurella. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.
Majavan työmaa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Majavan työmaa. Kuva: Risto Salovaara/YleMajavan työmaa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Majavaemo ja poikanen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Majavaemo ja poikanen. Kuva: Risto Salovaara/YleMajavaemo ja poikanen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Poosjärvi

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero ja Luonto-Suomi

  • Digitreenit: Miksi kannattaa hankkia Yle Tunnus?

    Luo oma Yle Tunnus, niin Areenaa on mukavampi käyttää.

    Yle Tunnus helpottaa Yle Areenan käyttöä: Voit luoda omia suosikkilistoja, saat tiedon uusista jaksoista ja voit jatkaa katselua tai kuuntelua kesken jääneestä kohdasta. Tunnuksesta on iloa myös muissa Ylen nettipalveluissa.

  • 10 kysymystä presidentin valtaoikeuksista

    Mitä kuuluu presidentin tehtäviin?

    Äänestysaktiivisuuden perusteella presidentinvaalit ovat vaaleista suosituimpia. Mutta onko presidentillä oikeasti valtaa? Mistä presidentti saa päättää, mistä ei? Testaa tietosi 10 kysymyksellä!

  • Ääni on toinen, uusi maailma

    Äänillä voi muuttaa kuvan tunnelman.

    Äänimaailma muuttaa kaiken. Äänillä - esimerkiksi musiikilla - voi muuttaa kuvan tunnelman. Äänellä voi tulkita kuvaa ja vaikuttaa katsojan tunteisiin voimakkaasti. Kuvauksissa alkuperäisen äänen taltiointi on tarkkaa työtä. Ääniä voidaan myös tehdä tarkoituksella erikseen ja niitä voidaan järjestää haluttuun järjestykseen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.