Hyppää pääsisältöön

Marjahetki: lakka

Lakka, hilla, lintti, luppa, löttö, suomuurain, valokki – kansan keskuudessa tälle Pohjois-Suomen soiden ja korpimetsien terveelliselle marjalleon useita nimityksiä.

– Heinä-elokuussa kypsyvä hilla on ravintosisällöltään monipuolinen marja. Siinä on C-vitamiinia reilut kaksikertaa enemmän kuin appelsiinissa. Siementen sisällä on myös runsaasti A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia ja E-vitamiinia, kertoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio.

Lakan poiminnassa on tärkeää, että marjan annetaan kypsyä riittävän kypsäksi. Vaikka marja olisi jo vähän punertavakin, niin sitä ei kannata vielä poimia. Vitamiinit ja kivennäisaineet löytyvät vasta täysin kypsästä marjasta.

Monenlaisia makuelämyksiä

Hilla on parhaimmillaan tuoremarjana, mutta se sopii myös hillojen, jälkiruokien ja liköörien raaka-aineeksi ja leivonnaisten koristeeksi. Kainuulainen tapa on nauttia lakkoja leipäjuuston kanssa.

– Suomalainen on tottunut hillan makuun, ja voikin sanoa, että hilla on Suomessa mesimarjan ja metsävadelman jälkeen kolmanneksi arvostetuin marja. Ulkomaalaiset vierastavat kuitenkin hillan suuria siemeniä, joten heitä varten valmistetaan tuotteita, joista on poistettu siemenet, kertoo Moisio.

Lakka ei Simo Moision mukaan ole kuitenkaan perinteinen vientimarja. Sen poimintahinta on kalliimpi kuin esimerkiksi mustikalla ja puolukalla, ja sitä ei poimita niin paljon, että sitä riittäisi vientiin.

Tärkeitä terveysvaikutuksia

Kullankeltainen lakka on oikea terveyspommi. Se sisältää runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, ja kuitua siinä on enemmän kuin missään muussa marjassa. Lakkaa onkin aikojen saatossa hyödynnetty myös kansanlääkinnässä.

– Suomalaiset ovat aikoinaan tarvinneet talvisaikaan tuotteita, joista saa C-vitamiinia. Hillasäilyy hyvin kylmässä, koska siinä on runsaasti bentsoehappoa, joten sen avulla on sitten päästy talven yli ilman suuria C-vitamiinivajeita ja keripukkiin sairastumista. Toinen perinteinen tuote, mitä suomalaiset on tässä mielessä käyttänyt, on nauris, mainitsee Moisio.

Lakka on tänä päivänä tutkijoiden mielenkiinnon kohteena, ja siitä onkin löydetty aineita, joiden on solukokeissa todettu estävät haitallisten suolistobakteerien, kuten salmonellan, kasvua. Lakan vaikutusta myös suolistokasvainten muodostumisessa tutkitaan eläinkokeiden avulla. Nähtäväksi jää, tarjoaako lakkajonain päivänä ratkaisun esimerkiksi turistiripulin ehkäisyyn?

Lähtekäämme metsään

Marjastamisessa suomalaisia kiehtoo konkreettisten metsän antimien lisäksi myös luonnossa liikkuminen. Ja onpa marjojen – ja varsinkin hillojen – poiminta myös yksi hyötyliikunnan muoto: Kunto kohoaa varmasti, kun kiertää tuntikausia helteisellä avosuolla mättäiden upottaessa jalkojen alla.

– Marjastaminen on myös tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Hillanpoiminta ei ehkä ole niin yleistä luonnonolosuhteitten vuoksi, kuin vaikkapa mustikan ja puolukan poiminta, mutta kyllä varsinkin Lapissa syntyy joka kesäinen hillakuume ja perheissä kilpaillaan parhaiden hillapaikkojen löytämisestä.

– Ja ainutlaatuista on myös se, että hillat ja muut marjat ovat meillä täällä Suomessa vapaasti poimittavissa luonnosta jokamiehen oikeuksien avulla, muistuttaa toiminnanjohtaja Simo Moisio.

Linkki: http://www.arktisetaromit.fi/

Asiantuntija: SIMO MOISIO, toiminnanjohtaja, Arktiset Aromit ry

Toimittaja: TITTA LAHTINEN