Hyppää pääsisältöön

Neurokirurgi tarvitsee taitavia käsiä ja rautaista tahtoa

Professori Juha Hernesniemi on saavuttanut mainetta ympäri maailmaa taitavilla käsillään. Hänen mikroneurokirugian kurssinsa houkutteli Suomeen neurokirurgeja 16 eri maasta.

Hernesniemen kurssin tärkein anti oli kymmenen päivän aikana tehdyt lukuisat leikkaukset. Osa niistä oli niin vaikeita, että niitä ei olisi voitu tehdä vielä kymmenen vuotta sitten. Uudet kuvantamismenetelmät ja leikkausmenetelmien kehittyminen ovat kuitenkin tehneet mahdolliseksi monet ennen mahdottomina pidetyt leikkaukset.

Yksi kurssin aikana leikkaukseen päässeistä oli 31-vuotias Miikka Tuomi. Häneltä löydettiin noin vuosi sitten arteriovenoosi malformaatio AVM eli synnynnäinen verisuoniepämuodostuma.

Hänellä oli kovia päänsärkyjä viikoittain. Välillä säryt kestivät jopa pari viikkoa. AVM:n oireita saattaakin olla muun muassa jatkuvaa migreenityyppistä päänsärkyä, epilepsiaa tai psyykkisiä oireita. Se on vuotaessaan hengenvaarallinen ja suomalaisten tutkimuksen mukaan vuotoriski on vuosittain neljän prosentin luokkaa. Miikan ikäisellä miehellä vuotoriski on siis erittäin suuri, siksi hänen kohdallaan päädyttiin siihen, että vuotoriski on suurempi kuin leikkauksen aiheuttamat riskit.

– Ensimmäinen diagnoosi oli kasvain. Onneksi se vaihtui tähän ALV:ään eli aivoissa on ylimääräisiä verisuonia. Eihän tämäkään tietysti mukavaa ole, joutua leikkaukseen, Miikka kertoo.

Hänen aivonsa oli magneettikuvattu ennen leikkausta. Se on erittäin tärkeä tutkimus AVM:ssä, koska se antaa kolmiulotteisen kuvan verisuoniepämuodostuman sijainnista. Lisäksi Miikalle oli tehty verisuonikuvaukset, joiden yhteydessä ruiskutettiin liimaa AVM:aa syöttäviin suoniin. Embolisaation avulla epämuodostuma saatiin osittain tukittua.

Vaativa leikkaus

Huolimatta kuvantamismentelmien kehittymisestä ei Miikan leikkausta olisi voinut antaa kenen tahansa käsiin. Leikkaus on niin vaativa, että Hernesniemi itse luokittelee sen yhdestä kymmeneen asteikolla kympin leikkaukseksi.

– Neurokirurgin täytyy tietää selviävänsä leikkauksesta siihen ryhtyessään, koska sitä ei voi keskeyttää. Onnistuakseen leikkaus vaatii neurokirurgilta riittäviä taitoja, tietämystä sekä asennetta, Hernesniemi kertoo.

Leikkauksessa poistettiin Miikan verisuoniepämuodostuma kokonaan. Se on tärkeää, sillä jäljelle jääneet suonet voivat vuotaa nopeastikin leikkauksen jälkeen aiheuttaen rajun vuodon. Silloin potilaalle on tehty vain lisää vahinkoa.

– Vaikeissa verisuoniepämuodostumissa on kokemuksella valtava merkitys. Kokemus ei merkitse välttämättä valtavaa määrää leikkauksia vaan hyvin koulutettua ja harjoitettua neurokirurgia, jolla on hyvä anatomian tuntemus, taitavat kädet ja rautaisa tahto, Hernesniemi painottaa.

Kuin miinan purkua

Miikan leikkaus sujui hyvin, mutta yllätyksiä ilmaantui leikkauksen aikana. Miikan AVM:ää pidettiin vuotamattomana, mutta leikkauksessa selvisi, että hänellä oli ollut iso aivoverenvuoto jo ennen leikkausta. Hernesniemi ihmetteli, miten niinkin iso vuoto on tapahtunut aiheuttamatta Miikalle isompia oireita. Neurokirurgille AVM:n leikkaaminen on kuin miinaa purkaisi, sillä pienikin virhe kostautuu.

– Ison AVM:n leikkauksessa on alussa usein tunne, että on maailman paras neurokirurgi. Lopussa, kun kaikki räjähtää tuntuu, että on maailman huonoin neurokirurgi. Siinä liikutaan aika laajalla vaihteluvälillä. Leikkauksen lopussa täytyy sulkea verisuonet keskinkertaisena neurokirurgina, Hernesniemi toteaa uupuneena.

Asiantuntija: JUHA HERNESNIEMI, professori, neurokirurgian klinikka, HUS

Toimittaja: NINA KUJANSIVU