Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Valmispizzoissa hinta tuo makua

pizzatesti (copyright YLE/videokuvaa)Kun kolme nälkäistä teekkaria testaa valmispizzoja, asiantuntevia kommentteja riittää. Kunkun kovan kolmikon testissä ovat jauhelihapizzat.

Espoon Otaniemessä toimittaja kaivaa essun esiin ja alkaa paistaa. Solukämpän pikkukeittiössä valmispizza tuntuu juuri sopivan haasteelliselta kokattavalta.

Kaikki testipizzat ovat jauhelihaa, pienillä variaatioilla. Testaajat eivät tiedä etukäteen, minkä valmistajien pizzoja syövät.

Testaajia pyydetään arvioimaan sekä pizzan ulkonäköä että sitä olennaisinta – eli makua. Asteikko on yhdestä viiteen: yksi on huono, viisi on erittäin hyvä.

Ensimmäisenä lautasella on HK:n Iso pizza.

Juho Pentikäinen huomauttaa heti sen ulkonäöstä.
- Tunnistaisitko tämän pitsaksi, jos pitäisi tietämättä arvata? Aika makean makuinen kaiken lisäksi, hän sanoo.

Erno Berger toteaa pizzataikinan pullamaiseksi.
- Se vähän tiputtaa arvosanaa. Saa kakkosen, Berger sanoo.

Klassikot tunnistetaan

Seuraavana testivuorossa on Apetitin jauhelihapitsa, johon on lisätty paprikaa. Testaajat pitävät sen väriä pirteänä.
- Tämä on keväisen värinen! En anna kuitenkaan vitosta, koska pizzan pohja on vähän ohut, Jaakkola sanoo.

- Kyllä minäkin neloseen kallistuisin. Jonkinlainen piirakkahan tuo on, Pentikäinen lisää.

Maultaan Apetitia pidetään mehukkaana, kiitos paprikalisän.

Vaikka testaajat eivät etukäteen tiedä, mitä eteen kannetaan, tietyt klassikot he kuitenkin tunnistavat. Saarioisten pikkupizza ei jätä kylmäksi.

- Voi kun pieni! Pentikäinen hymyilee.

- Tuosta tulee ainakin ulkonäöltään mieleen Saarioisten perussavikiekot! nauraa Jaakkola.

Bergerin mielestä pizza on ”homogeenisen massan” näköinen.
- Niillä on tehtaalla varmaankin joku tuubi, josta puristavat täytteet näihin.

Arvosanat ulkonäöstä vaihtelevat ykkösen ja kakkosen välillä.

Käyttötarkoituksia pikkupizzoille löytyy helposti.
- Tämän voisi paistaa nuotiolla! Kun lähtee telttaretkelle, ei tarvitsisi pelkkää makkaraa syödä, Jaakkola tuumaa.

pizzatesti (copyright YLE/videokuvaa)Saarioisten klassikkoa muistuttaa Atrian vastaava kahdensadan gramman minipitsa. Sitä testaajat maistavat seuraavaksi.
- Oletteko ihan varmoja, että aikaisempi oli Saarioisten kumipitsa? Että ei vaan olis tämä? Pentikäinen kyselee.
- Tässä on varmaan jotain soijaa, kun jauheliha ei maistu. Jotain maustettakin on… Ei tämä niin pahaa ole kuin miltä näyttää, Pentikäinen virnistää.

pizzatesti (copyright YLE/videokuvaa)Kiitosta tulee tomaattikastikkeesta, jota Atrian pitsassa oli reilusti. Kaikkia maku ei kuitenkaan miellytä.
- Minä olen sitä mieltä, että jos eläimestä tehdään jotain tämmöistä, niin eläin on kuollut turhan takia. Ei ole oikeudenmukaista kellekään, Pentikäinen hymyilee.

Yhtä mieltä testaajat ovat minipizzoissa siitä, että ne maistuvat yhtä hyvin kylmänä kuin lämpimänä.

Oikean pizzan maku löytyy

Seuraavana testataan Pirkka-pizzaa, joka tulee Lännen Tehtailta Säkylästä – aivan kuten Apetitin jauheliha-paprika-versio. Pirkan jauhelihapizzan kanssa samassa pakastepakkauksessa on myös kinkkupizza, mutta testaajat keskittyvät vain perinteiseen bologneseen.
- Onkohan tuo oikeasti porkkanaa, testaajat ihmettelevät.

Teekkarien mielestä Pirkan ulkonäkö on pirteä.
- Minä tykkään väreistä, mutta tässä ei ole kuin yhtä väriä. Yhdessä pizzassa oli sentään keltaista ja vihreääkin, Jaakkola sanoo.

Värien lisäksi Pirkka saa kiitosta rapeasta pohjastaan.

Viimeisenä teekkarien vatsat vastaanottavat isohkon Grandiosan, jossa on jauhelihaa ja sipulia. Testaajien mielestä pizza houkuttaa, koska näyttää enemmänkin salamipizzalta.

- Kyl mä niinku ulkonäön puolesta vitosen tälle antaisin, Berger sanoo.
- No joo, kyllä jollekin pitää vitonenkin antaa, Jaakkola toteaa.

He pitävät pizzan pohjaa onnistuneen rapeana. Myös maku on kohdallaan.
- Tämä on ainakin rasvaista! Maistuu sentään pitsalle! Jaakkola innostuu.

Grandiosa kaunein ja maukkain

Sitten tuloksiin. Ulkonäkökisassa selvä voittaja on Grandiosa. Vähiten pisteitä saa Saarioisten savikiekoksikin kutsuttu pikkupitsa.

ulkonäkö:

pizza pisteet
GRANDIOSA 5
APETIT 3,7
PIRKKA 3,3
HK 2,3
ATRIA 2
SAARIOINEN 1,3

Maussa voittaja on – Grandiosa. Tässäkin kisassa se jättää muut taakseen, vaikka Apetit yltää lähelle neljää pistettä. Jumbosijan jakavat Atrian pikku- ja HK:n Iso pizza. Ne jäävät reiluun kahteen pisteeseen.

maku:

pizza pisteet
GRANDIOSA 4,3
APETIT 3,7
PIRKKA 3,3
SAARIOINEN 3
ATRIA 2,3
HK 2,3

Koko kisan voittaa Grandiosan jauheliha-sipulipizza. Voittaja on myös testin kallein: kilohinnaksi tulee lähes 7,5 euroa.

Testin viimeisiksi jäävät Saarioisten ja Atrian pikkupizzat. Atria on kilohinnaltaan testin halvin. Sitä saa kilon alle viidellä eurolla.

Valmispizzat

pizza pisteet kilohinta
GRANDIOSA 4,7 7,45 € / kg
APETIT 3,7 5,3 €
PIRKKA 3,3 6 €
HK 2,3 6,5 €
ATRIA 2,2 4,95 €
SAARIOINEN 2,2 6 €

Pizzat maistuivat teekkareille, mutta ihan jokapäiväistä herkkua ne eivät opiskelijoille ole. Parempi hinta—laatu-suhde löytyy edelleen muualta.
- Ennen söin pizzaa paljon enemmän, mutta nyt tulee syötyä valmispizzaa ehkä kerran kahdessa viikossa. Enemmän se on maksalaatikkoa yleensä, Jaakkola hymyilee.

Katri Porttinen / Kuningaskuluttaja (TV1)

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.