Hyppää pääsisältöön

Sikiöseulonnat halutaan panna kuriin

Sekavat käytännöt raskaudenajan tutkimuksissa kismittävät monia vauvaa odottavia perheitä. Niin sanottujen sikiöseulontojen menetelmät vaihtelevat Suomessa laidasta laitaan. Myös lääkäreiden kokemus ja koulutus saattavat olla puutteellista. Seulonnoille halutaankin nyt luoda valtakunnallinen, yhtenäinen suositus.

Oululaisen Jenna–Riikan downin syndrooma olisi saattanut tulla tietoon jo raskauden alkuvaiheessa, jos äidille olisi tarjottu mahdollisuutta niin sanottuun niskapoimu-ultraan. Äidin asuinkaupungissa Oulussa alkuraskauden ultra ei kuitenkaan kuulu odottavien etuihin.

Jenna–Riikan äiti Pirkko Hautamäki muistelee, kuinka hän oli asiasta aluksi hieman katkera. Tieto olisi ollut perheelle tärkeää siksi, että aikaa sopeutua tulevaan olisi ollut enemmän.

– Tuntui, että kaverit naapurikunnissa olivat täysin eri asemassa, Hautamäki kuvailee.

Sikiöseulonnat osaaviin käsiin

Alkuraskaudessa tehtävän niskapoimu-ultran lisäksi sikiöseulontoihin kuuluvat veritutkimus sekä rakenneultra keskiraskaudessa. Kunnat saavat itse päättää, mitä seulontoja he odottaville tarjoavat ja mitä jättävät tarjoamatta.

Emeritusprofessori Pentti Jouppilan mukaan tämä on johtanut siihen, että sikiöseulontojen tilanne on Suomessa varsinainen sekamelska.

Stakesin raportin mukaan myös seulontojen tekijöiden koulutus on usein puutteellista. Lisäksi ammattitaidon ylläpitämiseksi tutkimuksia pitäisi tehdä yli pari sataa vuodessa, mikä ei ole pikkukunnissa edes mahdollista.

Stakes ehdottaakin, että seulonnoista luotaisiin yhtenäinen valtakunnallinen ohje.

Yhtenäisen käytännön ei pitäisi kaatua edes rahapulaan. Jouppila huomauttaa, että menetelmien hinnoissa ei juurikaan ole eroa.

– Jos niitä kerran tehdään, olisi tärkeää luoda yhdenmukainen käytäntö, Jouppila korostaa. Varmin tulos sikiöseulonnoissa saadaan, jos menetelmät yhdistetään.

Seulonnat pitäisi Stakesin mukaan keskittää osaaviin käsiin, esimerkiksi yliopistosairaaloihin. Stakesin ehdotus on parhaillaan pohdittavana sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta sen toteutuksen aikataulu on avoin.

– Jos asia saataisiin etenemään ensi vuoden aikana, voitaisiin yhdenmukaista mallia odottaa vuonna 2007, arvioi Jouppila.

Perheet saavat päättää seulonnoista

Joskus seulonnoissa saattaa tulla vääriäkin hälytyksiä ja turhaa murhetta perheille. Oikean tiedon saaminen ajoissa on tärkeää muun muassa siksi, että lapselle osattaisiin antaa sopivaa hoitoa heti syntymästä.

Vanhempien mieltä saattavat painaa esimerkiksi pohdinnat omista voimavaroista tai raskaudenkeskeytyksen mahdollisuudesta. On kuitenkin muistettava, että päätökset ovat jokaisen perheen omia eikä kenenkään ole pakko osallistua seulontoihin.

Hautamäen perheessä loppuraskaudessa saatu tieto lapsen down-syndroomasta aiheutti aluksi huolta, mutta kun aikaa kului, vanhemmat etsivät ja löysivät paljon tietoa. Tämä auttoi sopeutumisessa.

Jenna–Riikka on nyt reipas viisivuotias ja käy päiväkotia.

– Jenna-Riikka on tyypillinen down-lapsi: aurinkoinen ja iloinen, Hautamäki kuvailee.

Asiantuntija: PENTTI JOUPPILA, emeritusprofessori, Oulu

Toimittaja: SUSANNA EKFORS

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 8.12.2015