Hyppää pääsisältöön

Funktionaalinen lääketiede

Luontaislääketiede, täydentävä lääketiede, funktionaalinen lääketiede. Kaikki tarkoittavat samaa lääketieteen suuntausta, jossa pyritään tukemaan ihmisen spontaaneja paranemismekanismeja ja käyttämään vähemmän lääkkeitä. Keskeisessä asemassa on ihmisen suoliston tilan ja ravitsemuksen tutkiminen.

Funktionaalisesta lääketieteestä ollaan kuitenkin monta mieltä, vaikka yhä useampi kuluttaja löytää avun vaikkapa koulutetun kiropraktikon vastaanotolta. Avun sai myös vuosikausia sairastellut Helena Vuorio.

– Kymmenisen vuotta sitten kun sain lapset, niin minulla alkoi kauheat selkäsäryt. Ja tuli siinä sivussa sitten kaikkea muutakin. Tuli pahoinvointia, tuli päänsarkyä, tuli unettomuutta, ihan laidasta laitaan kaikkea, muistelee Vuorio oireitaan.

Noin kahdeksan vuotta sitten Helena hakeutui lääkärin hoitoon. Terveyden vuoristorata alkoi hoidoista ja lääkityksistä huolimatta kulkea etupäässä alamäkeä, vaikka tuntui että kaikkea mahdollista yritettiin.

– Noin vuosi sitten se meni niin pahaksi, että mä en päässyt enää kävelemään, enkä voinut oikein nukkuakaan. Että oli semmoinen tunnin yöuni, kuvailee Vuorio.

Apua kiropraktikolta?

Helena oli erittäin huonossa kunnossa. Hänelle näytti puhkeavan selkärankareuma. Kuultuaan funktionaalisesta lääketieteestä hän päätti kokeilla vielä sitäkin alaan perehtyneen koulutetun kiropraktikon luona.

– Teimme suoliston läpäisytestit, teimme ulosteanalyysit joista analysoitiin juuri nämä mikrobifloorat siellä suolistossa, josta saatiin valtavasti informaatiota - ei pelkästään bakteerien määristä ja laaduista, vaan siitä mikä se suolen tilan yleensäkin on, että onko siellä tulehdusta, imeytyykö ravinteet hyvin, onko siellä jotain poikkeavaa biokemiallisesti, selvittää koulutettu kiropraktikko Jarkko Kause.

Funktionaalisella lääketieteellä ei ole Suomessa virallista asemaa. Keski-Euroopassa, esimerkiksi Saksassa lääkärit voivat suorittaa luontaislääketieteen spesialiteetin. Kela korvaa tutkimuksia pieneltä osin, kun menetelmät ovat samat kuin muutenkin Kelan korvauksen piirissä olevissa tutkimuksissa, esimerkkinä hiiva- ja bakteeriviljelyt. Laboratoriotutkimusten hinnat vaihtelevat laajuudesta riippuen muutamasta kympistä muutamaan sataan. Laajan ruuansulatusanalyysin 316 euron hinnasta Kela korvaa reilut 130, potilaalle jää vajaat 190.

Vähemmän lääkkeitä

Funktionaalisessa lääketieteessä on hyvin vähän kaksoissokkotutkimusta. Muun muassa tästä syystä koululääketiede suhtautuu alaan kriittisesti. Funktionaalisen lääketieteen menetelmiä käyttävät arvostelevat koululääketieteen lääkepainotteisuutta.

– Jos me mennään apteekkiin ja katsotaan sieltä hyllyltä, että kuinka monta semmoista hoitoainetta sieltä löytyy, jotka ovat ihmisen omassa biokemiassa, ihmisen omassa kemiassa toimivina, niin sieltä on hirveen vähän; joku yks tai kaks prosenttia ehkä. Kaikki muut on täysin vieraita molekyylejä ja kemiallisia aineita ja seurauksena tästä on se, että niiden mukana, kun niitä käytetään hoidossa, on aina väistämättä sivuvaikutuksia, kertoo korva-, nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri Rauli Mäkelä.

Funktionaalisessa lääketieteessä painottuu ihmisen biokemian tarkka tutkiminen ja ruokavalion korjaaminen. Ajatuksena on, että ihminen oppii tuntemaan hyvin oman kehonsa toimintaa ja voisi ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä.

– Todellakin suurimmat, tärkeimmät työkalut tässä funktionaalisessa lääketieteessä ovat ruokavalio, probioottinen hoito ja lisäravinteiden syöttäminen, että ihan keskeistä on se että haastatellaan minkälaisella ruokavaliolla potilas on tällä hetkellä ja sen jälkeen annetaan neuvoja että kuinka sitä ruokavaliota kannattaisi muuttaa. Probioottinen hoito tarkoittaa hyvien bakteerien tahallista syöttämistä potilaalle, jotta hänen suolistonsa pieneliökanta muuttuisi. Ja nämä lisäravinteet ovat niitä vitamiineja, rasvahappoja ja mineraaleja, jatkaa Mäkelä.

Helenan ongelmat löytyivät suolistosta ja osin ruoka-aineallergioista. Niitä lähdettiin korjaamaan.

– Hänen suolistoonsa istutettiin hyviä bakteereja, tapettiin sieltä pahoja pois ja annettiin hänelle lisäravinteita jotka sitten hillitsivät tulehdusta sekä siellä suolistossa että kudoksissa muualla kehossa, tarkoitan lähinnä niveliä ja lihaksia, selvittää koulutettu kiropraktikko Jarkko Kause.

– Olen aina luullut, että olen elänyt äärettömän terveellisesti, olen aina urheillu ja syöny terveellisesti. Mutta sitten kun kuulin näistä funktionaalisista ja olin siellä hoidossa, niin kyllä ruokailutottumukset ovat muuttuneet todella paljon. Kaikki vehnäjauhot, punaiset lihat, sokerituotteet olen jättänyt pois ja olen kyllä huomannut, että muutosta on tapahtunut, kertoo Helena Vuorio muutoksesta.

Vaikea alku

Helena on nyt hyvässä kunnossa. Päivittäinen särkylääkkeiden syöminen on jäänyt kokonaan eikä selkärankareumasta ole enää merkkejä. Myös tuore lääketieteellinen tutkimus on antanut viitteitä siitä, että suoliston bakteerikanta on osallisena niin allergioiden kuin esimerkiksi reuman synnyssä. Sitkeyttä hoidon läpivieminen on kyllä Helenalta vaatinut.

– No silloin kun mää sen ruokavaliomuutoksen tein ja aloin määrätynlaisesti hoitaa hivenaineilla ja näillä niin ensin tuli ihan katasrofaalinen takapakki, että mä aattelin, että tää on ihan huijausta tää touhu. Mutta sitten kun mulle sanottiin, että jaksa vaan, että kyllä se siitä paranee, niin mä jaksoin ja tein niinku käskettiin. Tosiaan kuukauden päästä siitä hoidosta mä rupesin huomaamaan, että päivä päivältä alkoi parantua vaan. Siinä on se vaihe, että jokaisen täytyy jaksaa yrittää, vaikka tuntuu kuinka pahalta, rohkaisee Vuorio.

Tällä hetkellä hoidoksi riittää korjattu ruokavalio ja liikunnan harrastus. Mitä mieltä potilas on koululääketieteen ja funktionaalisen lääketieteen tarpeellisuudesta?

– Mun mielestä näitä molempia vois käyttää yhdessä. Että kumpikaan ei ole toistaan huonompi. Varmasti molempia tarvitaan, painottaa Vuorio.

Koska kiropraktikon ammattinimike ei ole suojattu, kuten esimerkiksi lääkärin, voi myös kouluttautumaton henkilö toimia kiropraktikko-nimikkeen alla. Käytännössä Suomessa on koulutettuja kiropraktikoita alle 50, kun sellaisena esiintyvät jopa sadat ammatinharjoittajat. Koulutetulla kiropraktikolla on potilasvakuutus, eli jos jotain sattuu, selvittää vahinkotapauksen Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Tieto Oikeusturvakeskuksen rekisteröimistä kiropraktikoista löytyy puhelinnumerosta (09) 772 920.

Asiantuntijat:

JARKKO KAUSE , koulutettu kiropraktikko, Lääkäriasema Kolibri

RAULI MÄKELÄ, korva-, suu- ja nenätautien erikoislääkäri, Lääkäriasema Kolibri

Toimittaja: ULLA KORPELA

  • Apua, aikuinen naamani kukkii!

    Ikävä kasvoihottuma voi tulla seuralaiseksi aikuisena.

    Akne, POD ja ruusufinni – Vaikka teini-iän näppylöiltä olisikin välttynyt, voi ikävä kasvoihottuma tulla seuralaiseksi aikuisena. Kasvoihottuman taustalla voi olla esimerkiksi hormonaaliset muutokset, ruokavalio, stressi tai kosmetiikka, sanoo ihotautilääkäri.

  • "Helvetillinen kipu, maailman paras palkinto" – Kerro synnytyskokemuksesi

    Akuutin synnytyskysely

    Oliko synnytys ja kivut kamalinta ikinä, helppo pullautus vai jotain siltä väliltä? Miten sun synnytys meni? Akuutissa käsitellään syksyn aikana synnytyskipua ja synnytyksestä palautumista. Kokemuksesi ja tuntemuksesi ovat meille tärkeitä, jotta saamme naisten oman äänen kuuluviin.

  • Piikkikammo varjosti Sannan raskautta: "Selvisin hormonipistoksista tukihenkilön avulla"

    Piikkikammoa voi helpottaa moni eri tavoin.

    Sannan elämää on lapsuudesta asti haitannut järjellä selittämätön ilmiö – piikkikammo. Raskaaksi tuleminen oli Sannalle yhtä piinaa. Joka kymmenes suomalainen kärsii jostakin pelosta niin, että se haittaa elämää tai toimintakykyä. Voiko fobiasta koskaan päästä lopullisesti eroon? Lue myös altistushoidon pienet askeleet.

  • Uusi hoitomuoto voi mullistaa leukemian hoidon – kantasolusiirtoihin enemmän mahdollisuuksia

    Uusi kantasolusiirtohoito haastaa perinteisen menetelmän.

    Uusi lupaava haploidenttinen kantasolusiirtohoito mahdollistaa lähisukulaisen kantasolusiirteen käytön esimerkiksi leukemiapotilaalle, vaikka siirteen yhteensopivuus olisikin potilaan kanssa vain puolet toivotusta täydellisesti sopivasta siirteestä. Perinteisillä kantasolusiirtomenetelmillä tämä ei ole ollut mahdollista vaikeiden hylkimisreaktioiden vuoksi.