Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Valtaosa äitiyspakkauksen vaatteista ulkomaisia

vauvan toppapuku (copyright YLE/videokuvaa)Mielikuva äitiyspakkauksen kotimaisista potkupuvuista ja toppahaalareista on romuttunut, kun jopa 60 prosenttia tavaroista tuodaan ulkomailta. Eikä näillä kilpailutuksen markkinoilla edes saa suosia suomalaista - sen kieltää laki julkisista hankinnoista. Silti äitien mielikuva suomalaisista lasten vaatteista on tiukassa.

Missä on äitiyspakkauksen lastenvaatteet tehty

Kannoin viime vuoden äitiyspakkauksen Korson seurakunnan perhekeskukseen, jonne äidit ja lapset olivat kokoontuneet. Testasin pienin pistokokein tietävätkö äidit missä äitiyspakkauksen vaatteet on ommeltu.

Ensin oli vuorossa sideharsovaipat.

- Olettaisin että Suomessa, kun on äitiyspakkauksesta kysymys, vastasi vantaalainen äiti Jaana Lindholm.

Sitten kysyin kahden lapsen äidiltä Soile Moisiolta missä on tehty vihreät potkuhousut, joissa on tiikerikuvio. Soile löysi vaatteesta lapun, jossa luki tuotteen valmistaja sekä sen alla Helsinki, Finland.

- Helsinki Finland, kyllä jos minä tämmöisen lapun luen niin tulee semmoinen mielikuva, että Suomessa tehty, Soile Moisio totesi.

No se mielikuva on valitettavasti väärä. Monet äitiyspakkauksen toimittajat ovat suomalaisia yrityksiä, jotka teettävät ompelutyöt ulkomailla joko omilla tai alihankkijan tehtailla. Äideille näyttämäni sideharsot ovat puolalaista ja potkupuku taas latvialaista ompelutyötä.

Monen muunkin äitiyspakkauksesta tutun tuotteen valmistaminen on siirretty Aasian halpatyömaihin tai Itä-Eurooppaan. Suomalaisen tilaajan L-Rentalsin - toppahaalari, tehtiin ennen Suomessa mutta nyt työ tehdään Venäjällä, koska siellä ommeltu tuote tulee yli kolmekymmentä prosenttia halvemmaksi kuin Suomessa valmistettu.

Potkuhousujen ompelijalle 100 € kuukaudessa palkkaa

Jatkoin pistokokeita äitien kanssa. Näytin vuoden ikäisen Benjamin-pojan äidille Jonna Puskalalle Tuttan raidallisia puolipotkuhousuja. Merkki oli Jonna Puskalalle tuttu ja hän epäili, että ne olisi ommeltu Suomessa.

- Lapussa lukee Tutta ja siitä mielikuva että Suomessa, mutta varmaan jossain muualla, Jaana Lindholm epäili.

Äitiysavustusraadin puheenjohtaja Elise Kivimäki Kelasta on ollut päättämässä mitä pakkaukseen tulee. Hän siis tietänee missä potkuhousut on tehty? Pengoimme hänen kanssaan vuoden 2005 äitiyspakkauksesta samat Tuttan potkuhousut esiin.

- En muista nyt missä Tutta ompeluttaa. Olisiko Kiinassa, arveli Elise Kivimäki.

Äitiyspakkauksen puheenjohtajan arvaus osui oikeaan. Tutta ompeluttaa äitiyspakkaukseen päätyvät vaatteensa omalla tehtaallaan Kiinassa. Sillä tehtaalla ompelijan keskiansio on 100 euroa kuussa. Elise Kivimäen mielestä palkka kuulostaa todella pieneltä.

Suomalainen työ on liian kallista

Kelan äitiysavustusraati valitsee vuosittain tuotteet kilpailuttamalla ne. Tarjouksista hyväksytään se mikä on kokonaistaloudellisesti edullisin - eli paras esimerkiksi hinnan, laadun ja toimitusvarmuuden perusteella.

Lain mukaan suomalaista työtä ei saa suosia halvemman venäläisen, kiinalaisen tai intialaisen työn kustannuksella. Suomalaisesta laadusta onkin tullut usein liian kallista äitiyspakkaukseen.

Vuonna 2000 jopa 93 % pakkauksen tuotteista oli kotimaassa valmistettuja, tämän vuoden vielä julkaisemattomassa paketissa suomalaista on enää vain 40 % tuotteista. Valmistuksen muuttaessa rajojen yli alkuperämaa on tyystin kadonnut tekstiilien lapuista.

- Ei ne tietenkään mainosta missä tehty, totesi Elise Kivimäki etsiessämme vaatteista tietoa valmistusmaasta.

Kenellä on vastuu?

äitiyspakkaus (copyright YLE/videokuvaa)Eräs suomalainen tilaaja kertoi pitävänsä hyvää huolta tuotteen laadusta. Tosin siihen, miten hän valvoo, ettei alihankkija polje ompelijoiden palkkoja hän vastasi, ettei hän halua yhtään enempää sekaantua sen maan asioihin ja etteivät nämä asiat edes kuulu hänelle. Kuka sitten on vastuussa siitä, että äitiyspakkauksen tuotteet on tuotettu eettisesti?

- Minä en kyllä osaa sanoa kenen vastuulla se on. Minun mielestäni se on sen yrityksen vastuulla. Kyllähän Suomen viranomaisen tai ainakaan Kelan tässä on ihan mahdotonta selvittää niitä olosuhteita Kiinassa, Intiassa tai missä sitten näitä tavaroita valmistetaan, kertoi Elise Kivimäki.

Kelan tarjouspyynnössä edellytetään esimerkiksi sitä, että tuotteiden valmistuksessa ei käytetä lapsityövoimaa. Yrityksen pitää myös hoitaa kohdemaan verot ja noudattaa samalla sikäläistä lainsäädäntöä. Tarjouspyynnössä on myös tarkasti määritelty kuinka paljon esimerkiksi myrkyllistä formaldehydia vaatteissa saa olla. Edelleenkin palataan kysymykseen vastuusta.

- Myrkyllisyystaso se mikä meidän pitää tarkistaa, että ne vaatteet on kaikin puolin turvallisia ja hyviä. Mutta emme me tämmöisiä asioita, lapsityövoimaa tai palkkatasoa siinä maassa, voi ottaa huomioon, koska meidän on kilpailutettava. Me emme saa asettaa näitä kilpailijoita millään perusteella eriarvoiseen asemaan. Eli valmistusmaata me emme saa ottaa millään tavalla huomioon siinä tarjouskilpailussa, vastasi Elise Kivimäki.

Kysyin Elise Kivimäeltä, onko joku Kelasta käynyt tehtailla esimerkiksi Intiassa tai Kiinassa?
- Ei ole tosiaankaan lähdetty matkustelemaan, Elise Kivimäki vastasi.

Kysyin kuinka hyvin suomalaiset tavaroiden tai vaatteiden toimittajat tietävät ulkomaalaisten tehtaiden tilanteen.
- En osaa sanoa sitäkään, Elise Kivimäki vastasi.

Lisäksi kysyin voiko kukaan olla varma siitä, että valmistusmaassa ei poljeta palkkoja.
- Ei taatusti voi, Elise Kivimäki vastasi.

Elise Kivimäki kertoi, että tarjouskilpailuun osallistuneiden tuotteiden laatua arvioidaan Kelan asettamassa äitiyspakkausraadissa käytännössä tutkimalla vaatetta, kääntelemällä sitä ja katselemalla sen saumoja, hypistelemällä kangasta sekä muun muassa pesemällä vaatteita.

Kilpailutuksen kilpailutus

Jatkoin perhekerhon äitien kanssa äitiyspakkauksen lastenvaatteiden tutkimista. Nyt oli vuorossa tämän vuoden äitiyspaketin uutuustuote eli kestovaippa. Kysyin kolmen lapsen äidiltä Marika Tikka-Jokiselta mitä hän arvelee, missä kestovaippa on tehty.

- En tiedä merkkikään ei ole tuttu, eikä siinä lue maata, vastasi Tikka-Jokinen.

Myös kestovaipalla on ollut pitkä matka Kelan kilpailun voittaneeseen suomalaiseen yritykseen, joka on vaipan maahantuoja. Valmistaja on itävaltalainen Popolino, joka valmistuttaa vaipan omilla tehtaillaan Unkarissa. Vaipan ompelijoiden keskipalkka Unkarin tehtaalla on verojen ja sosiaalikulujen jälkeen noin 400 euroa kuukaudessa. Tehtaalla työolot tarkistaa paikallinen viranomainen ja laadusta vastaa itävaltalainen alihankkija.

Kysyin vaippaa maahantuovalta Me&Maman toimitusjohtajalta Johanna Härköseltä onko hän käynyt Unkarissa tehtailla.
- En ole vielä päässyt käymään, Johanna Härkönen vastasi.

Pienelle suomalaiselle maahantuojalle pääsy äitiyspakkaukseen on kuin lottovoitto.

Yksi henkilö otti minuun kelasta yhteyttä ja kyseli tästä kestovaippailusta yleensä, että miten tämä toimii ja mitä osia tällaiseen kestovaipan käyttämiseen tarvitaan, kertoo Johanna Härkönen.

Toinen vaippafirma, joka myös valmistaa vaipat Suomessa, myöhästyi tarjouskilpailusta, sillä Kelasta ei otettu yhteyttä heihin.

- Kelasta ei voida soittaa joka paikkaan eikä ole ollut tapana sillä tavalla ilmoitella, kertoi Elise Kivimäki.

Kaiken huipuksi Kela on kilpailuttanut myös itse kilpailutuksen sillä lastenvaatevalmistaja Reima on hoitanut tämän vuoden kilpailutuksen julkaisun, äitiyspakettien kokoamisen ja postittamisen. Samaan konserniin kuuluvan Tuttan vaatteita löytyy myös äitiyspakkauksesta.
Monelle äidille äitiyspakkaus symboloi suomalaisuutta ja suomalaista laatua. Kotimaisuusasteen alhaisuus on monelle suuri ja ikävä yllätys.

- Totta kai sitä olettaa että tehty suomessa kun se on suomalainen ilmiö, toteaa äiti Jaana Lindholm.

Maarit Åström-Kupsanen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.