Hyppää pääsisältöön

Euroopassa kehitellään uutta yleisrokotetta influenssaa vastaan

Tällä hetkellä lintuinfluenssa on vielä vain lintujen epidemia ja jotta se ylipäätään voisi levitä mannerten väliseksi ihmisten keskuudessa riehuvaksi pandemiaksi, sen täytyisi muuntua ihmisestä toiseen tarttuvaksi.

Virukset ovat arvaamattomia ja niiden muuntumista on vaikea ennustaa. Tutkijat sanovat kilpailevansa aikaa vastaan kehitellessään uutta yleisrokotetta, joka suojaisi kaikilta mahdollisilta influenssaviruksilta.

Influenssapandemian uhka ja lintuinfluenssaepidemiat

Influenssapandemialla tarkoitetaan influenssa A-viruksen aiheuttamaa maailmanlaajuista epidemiaa, jonka aiheuttaa ihmisille uusi virustyyppi. Kun ihmisillä ei ole vastustuskykyä uutta virusta vastaan, sairastuu pandemiaan suurempi osa väestöstä kuin vuotuisiin influenssaepidemioihin. Sen aiheuttama tauti voi myös olla keskimäärin vakavampi kuin tavanomainen influenssa.

Kaakkois-Aasiassa puhjennut ja edelleen alueen linnuissa leviävä H5N1-lintuinfluenssaepidemia on lisännyt maailmanlaajuisen influenssapandemian uhkaa. Suurin riski pandemian syntymiseen on Kaakkois-Aasiassa ja muuallakin, missä villilinnut ja siipikarja sekä toisaalta siipikarja ja ihmiset ovat läheisissä tekemisissä keskenään.

Historian opetuksia ei saa unohtaa

Tutkijat ovat seuranneet uutta H5N1-lintuinfluenssavirusta jo pitkään. Maailman terveysjärjestö WHO on toistuvasti varoittanut, että nyt linnuista ihmiseen huonosti tarttuva H5N1-virus voi muuntua ihmisestä ihmiseen helposti tarttuvaksi muodoksi ja synnyttää pandemian.

Viime vuosisadalla nähtiin kolme pandemiaa: Espanjantauti vuonna 1918, Aasialainen influenssa 1957 ja Hong Kongin influenssa 1968.

- 1900-luvulla nähtiin kolme suurta pandemiaa. Kaksi niistä tuli Aasiasta ja yksi syntyi täällä Euroopassa. Niissä kuoli yli 60 miljoonaa ihmistä. Näitä tapahtumia ei pidä unohtaa, vaan historiasta on otettava opiksi, muistuttaa professori, virustutkija John Oxford Lontoon yliopistosta.

Kolme puolustuskeinoa influenssapandemiaa vastaan

H5N1-lintuinfluenssan leviäminen Eurooppaan ei sinänsä lisää pandemian uhkaa, mutta tutkijat sanovat kilpailevansa aikaa vastaan. Ja taistelussa kaivataan uusia aseita.

- H5N1-virusta ja muita mahdollisia influenssaepidemioita vastaan on kolme puolustuskeinoa. Ensinnäkin käytössä on viruslääkkeet. Uudet ns. neuraminidaasi-inhibiittorit ovat erittäin tehokkaita viruslääkkeitä, joita voidaan käyttää influenssan ensimmäisessä aallossa. Tällä välin ehdimme valmistaa rokotteita, joita käytetään influenssan seuraavissa aalloissa. Kolmas puolustuskeino on hygienia. SARS-epidemia opetti sen tärkeyden meille. Hygieniataso on romahtanut viimeisten 20 vuoden aikana, ja siihen on saatava parannus, John Oxford listaa.

Yleisrokotteen kohteena pieni, pysyvä proteiini

Tällä hetkellä käytössä olevat influenssarokotteet vaikuttavat virusten pinnalla sijaitseviin proteiineihin, hemagglutiniiniin ja neuraminidaasiin. Nykyisten rokotteiden ongelma on se, että viruksissa ja näissä proteiineissa tapahtuu usein mutaatiota, mikä vaatii myös rokotteiden päivittämistä.

Gentin yliopistossa Belgiassa kehitetään uutta yleisrokotetta influenssaa vastaan. Tähtäimessä on aikaisempien mutaatioille alttiiden proteiinien sijaan pienen pieni pysyvä proteiini.

- Kaikissa ihmisillä esiintyvissä viruksissa on sama M2-proteiini ja uusi rokote estää ainakin kaikkien hiirillä testattujen virusten puhkeamisen. Voimme siis estää infektion käyttämällä tätä rokotetta, joka käyttää hyväkseen yhtä influenssan pysyvää rakennetta, selittää tutkimusryhmän johtaja Xavier Saelens, Gentin yliopiston molekyylivirologian tutkimuskeskuksesta.

Influenssasuoja jopa loppuelämäksi

Tutkimus Gentissä jatkuu vielä kahdesta viiteen vuotta ja me olemme edelleen riippuvaisia jo nyt käytössä olevista influenssa-rokotteista. Mutta aikanaan uusi rokote voisi antaa meille suojan 5-10 vuodeksi, jopa loppuelämäksi.

- Jos katsomme ajassa taaksepäin, niin kaikissa aikaisemmissa influenssaviruksissa on ollut tämä sama M2-proteiini. Jos kaikissa tulevissakin influenssaviruksissa on sama M2-proteiini, niin suoja on elinikäinen, Saelens lupaa.

- Viime vuosisadalla me emme tehneet mitään. Me vain seurasimme tapahtumia ja totesimme, että onpa mielenkiintoista. Nyt me aiomme toimia. Me aiomme taistella tätä virusta vastaan sen alkulähteillä, Oxford sanoo.

- Minun mielestäni parasta tässä tutkimuksessa on se, että olemme aloittaneet sen jo ennen kriisin puhkeamista. Se antaa toivoa.

Asiantuntijat:

JOHN OXFORD, professori, virustutkija, Queen Mary's School of Medicine, Lontoon yliopisto, Iso-Britannia

XAVIER SAELENS, tutkimusryhmän johtaja, Molekyylivirologian tutkimuskeskus, Gentin yliopisto, Belgia

Toimittaja: TIIA VÄRE

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 23.11.2015