Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Tulokaslajit kyhmyjoutsen ja harmaahaikara

Kyhmyjoutsen
Kyhmyjoutsen. Kuva: Risto Salovaara/Yle Kyhmyjoutsen Kuva: Risto Salovaara/Yle joutsenet,linnut,vesi,vesilinnut
Julkaistu . Päivitetty

Kyhmyjoutsen pesi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1934. Laji tunnetaan kuitenkin Euroopassa tarha- ja puistolintuna jo vuosisatojen takaa. Harmaahaikara on tulokaslaji lähes sadan vuoden takaa.

Nykyisin kyhmyjoutsenen asema Suomen pesimälinnustossa  on vakaa. Sen pesimäaluetta ovat etenkin koko rannikkoalue, Ahvenanmaan saaristo ja jotkin sisämaan järvet maan eteläosissa. Kyhmyjoutsenella ei juurikaan ole vihollisia. Vain ankarat talvet vaikeuttavat lajin leviämistä pohjoiseen.

Harmaahaikara

Harmaahaikara on tulokaslaji lähes sadan vuoden takaa. Aina viime vuosikymmeniin saakka se oli harvalukuinen pesijä rannikkoseuduilla, mutta viime vuosina kanta on voimistunut ja levittäytynyt sisämaahankin. Parimääräksi arvioidaan jo lähes 1000. Harmaahaikara pesii usein pienissä yhdyskunnissa. Pesä rakennetaan puuhun.

Harmaahaikaran havaitsee usein jo pelkän äänen perusteella. Tavallinen ääni on käheä rääkäisy, jota lintu päästelee myös lennossa.

Kyhmyjoutsenpari ja poikanen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kyhmyjoutsenpari ja poikanen. Kuva: Risto Salovaara/YleKyhmyjoutsenpari ja poikanen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Aiheeseen liittyvää

2018

2012

  • Merimetsoja luodolla

    Merimetso, mustanpuhuva valloittaja

    Merimetso, mustanpuhuva valloittaja

    Vuosikymmeniä merimetso oli keväin syksyin vain läpimuuttaja, mutta sitten alkoi tapahtua. Muutamassa vuodessa se otti paikkansa Suomen luonnossa.

Relaterade artiklar

2021

2019

2018

  • En tecknad skarv i profil.

    Skärens svarta olycks­fågel

    Storskarven är både förföljd och försvarad.

    Storskarven återkom som häckfågel till Finlands kust för cirka tjugo år sedan, och har blivit både förföljd och försvarad. Stammen fortsätter att växa, men långsammare än förr. Och kanske motståndarna och försvararna ändå inte står så långt från varandra.

    Kommentteja 4

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.