Kyhmyjoutsen pesi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1934. Laji tunnetaan kuitenkin Euroopassa tarha- ja puistolintuna jo vuosisatojen takaa. Harmaahaikara on tulokaslaji lähes sadan vuoden takaa.
Nykyisin kyhmyjoutsenen asema Suomen pesimälinnustossa on vakaa. Sen pesimäaluetta ovat etenkin koko rannikkoalue, Ahvenanmaan saaristo ja jotkin sisämaan järvet maan eteläosissa. Kyhmyjoutsenella ei juurikaan ole vihollisia. Vain ankarat talvet vaikeuttavat lajin leviämistä pohjoiseen.
Harmaahaikara
Harmaahaikara on tulokaslaji lähes sadan vuoden takaa. Aina viime vuosikymmeniin saakka se oli harvalukuinen pesijä rannikkoseuduilla, mutta viime vuosina kanta on voimistunut ja levittäytynyt sisämaahankin. Parimääräksi arvioidaan jo lähes 1000. Harmaahaikara pesii usein pienissä yhdyskunnissa. Pesä rakennetaan puuhun.
Harmaahaikaran havaitsee usein jo pelkän äänen perusteella. Tavallinen ääni on käheä rääkäisy, jota lintu päästelee myös lennossa.
