Viime vuonnakin ulkomailta tuotiin yli 30-tuhatta käytettyä autoa. Mitä sitten kun omistaja haluaa vaihtaa tai myydä autonsa? Merkkiliikkeet ottavat periaatteessa tuontiautoja vastaan, mutta hinta voi jäädä alhaiseksi.
Lahtelaismies hämmästyi siitä, millaisen vastaanoton hänen tuontiautonsa sai alueen autokaupoissa.
- Jotkut liikkeet eivät ottaneet ollenkaan autoa vastaan, kun mainitsin, että kyseessä on tuontiauto. Silloin loppui keskustelu siihen. Yksi autoliike olisi ottanut auton puoleen hintaan. Ei ole mitään järkeä lähteä mukaan sellaiseen kauppaan, nimettömänä pysyvä katsojamme kertoo.
- Ne nyt vain haluavat rajoittaa tuontiautoja, että heidän omat maahantuomansa ja hankkimansa autot menisivät paremmin kaupaksi, hän arvioi.
Kierros lahtelaisissa kaupoissa
Myös Kuningaskuluttajan kierroksella lahtelaisissa liikkeissä suhtauduttiin varautuneesti tuontiautoihin.
- Kyllä otamme vastaan tuontiautoja, mikäli asiakkaan kanssa päästään hinnasta yhteisymmärrykseen, mutta usein siitä jää pikkuinen näkemysero, Mega-Auton varatoimitusjohtaja Ilkka Hyttinen sanoo.
Autosalpan johtaja Ari Kirvesniemi jatkaa:
- Kyllä niitä otetaan, mutta ne ennakkotarkastetaan aika lailla paremmin. Jos taustasta löytyy jotain epäselvää, niin kyllä se sitten jää ottamatta.
- Kyllä otetaan tuontiautoja myös vaihdossa. Se riippuu aina autosta - auton iästä, kunnosta. Periaate on se että kyllä kaikki käy, myyntineuvottelija Marko Leppäsalo kertoo Etelä-Suomen Autotalosta.
- Meillä on selkeä talon sisäinen ohje. Tuontiautot hinnoitellaan ja tarkistetaan aina tapauskohtaisesti ja niihin myyntipäällikkö antaa ohjeet. Toki otamme vastaan, jos koemme että siinä on älyä. Mutta ohje on että jokainen tapaus katsotaan erikseen, Delta-Auton myyjä Vesa Lempinen toteaa.
Merkki liikkeiden periaate
Kuningaskuluttaja kysyi suurimmilta autoketjuiltamme, ottavatko ne tuontiautoja vastaan ja mihin hintaan. Kyselymme mukaan minkään ketjun johtoporras ei periaatteessa vastusta yksityisten kaupittelemia tuontiautoja. Lausunnot kuulostavatkin autoalan keskusliiton linjaukselta.
- Mikäli tällaisen käytettynä maahantuodun auton taustat pystytään aivan kiistatta selvittämään, niin niitä ei ole mitään syytä käsitellä eri tavalla kuin kotimaisia vaihtoautoja, tiivistää toimitusjohtaja Pentti Rantala Autoalan keskusliitosta.
Mutta kun vastauksiin poraudutaan syvemmälle ja kun niitä verrataan yksittäisten autokauppiaiden taustakommentteihin, nihkeys tulee esiin suoremmin. Kaupoissa epäillään tuontiautojen historiaa. Tiedetäänkö varmasti, onko auto ollut kolarissa ja ovatko kilometriluvut oikeita? Kauppiaat eivät siis halua ottaa vastuulleen tuntematonta autoa.
Kun auto annetaan autoliikkeelle vaihdossa ja kun autoliike myy sen edelleen ja seuraava omistaja toteaa, että kaikki ei olekaan kunnossa, niin autoliike joutuu siitä vastuuseen. Ei se kuluttaja, joka on tuonut tämän auton maahan, Rantala kertoo.
Ketjut perustelevat nihkeyttään myös sillä, etteivät heidän asiakkaansa halua ostaa käytettyjä tuontiautoja.
Alalle onkin tullut selkeä vastakkainasettelu. Niin myyjät kuin ostajat puhuvat ilmiöstä nimeltä Suomi-auto. Osa kaupoista jopa mainostaa näin EU-Suomessa - Suomi-auton eli alun perin Suomesta ostettujen autojen erinomaisuutta. Tosin samaan aikaan Kuluttajavalituslautakunta pui tapauksia, joissa epäillään, että myös Suomi-autoja on viritelty.
Hintaero tuhansia euroja
Laitetaan samalle viivalle samanlainen tuontiauto ja suomiauto. Autoalan keskusliiton mukaan niiden hintaerot ovat tasoittuneet veroalen jälkeen. Samaa varovaista kantaa edustaa autoketjujen johto.
- Vielä 2003 oli suuria eroja, toimitusjohtaja Pentti Rantala Autoalan keskusliitosta sanoo ja jatkaa.
- Sanotaan, että ero oli vanhemmissa autoissa aika suuri. Se saattoi olla jopa 20 - 25 prosenttia. Mutta tänä päivänä sitä ei ole enää – ei edes vanhemmissa autoissa. Hintataso on laskenut niissä kolmasosan ja uudemmissa autoissa laskua on ollut 7 - 8 prosenttia. Eli hinnat ovat nyt hyvin verrannollisia.
Mutta samaan aikaan kauppiaat puhuvat edelleen samoista prosenteista - jopa suuremmistakin. Tällaisia esimerkkejä kuulimme Lahden-kierroksellamme.
Delta-auto: ”Suuruusluokkaa voi olla 20 prosenttia.”
Mega-Auto: ”Puhutaan ennemminkin tuhansista kuin sadoista euroista.”
Etelä-Suomen Autotalo: ”Helposti 2000 - 3000 euroa.”
Yleistäen voidaan sanoa, että kun vierekkäin laitetaan tuontiauto ja suomiauto, halvemmissa autoissa erot ovat muutamia tuhansia euroja. Ja arvokkaammassa autossa hintaero suhteessa laskee, mutta kirpaisee kuitenkin kunnolla.
ARVIO HINTAEROSTA:
| auton arvo | hintaero |
| 10 000 - 20 000 € | n. 2 000-3 000 € |
| 50 000 - 60 000 € | n. 5 000 € |
Kaksoishintajärjestelmäkö?
Lopulta Autoalan keskusliiton Rantalakin myöntää sen, että Suomi- ja tuontiautolla on kaksi eri hintaa. Mutta onko meillä kaksoishintajärjestelmä?
- On silla tavalla, että jos auton taustoja ei tiedetä, niin sen arvo ei ole sama kuin sen auton taustat tunnetaan.
- Kuluttaja ei ole valmis maksamaan samaa hintaa autosta, jonka taustoja hän ei voi varmuudella varmistaa, Pentti Rantala tuumii.
Mitähän kilpailuviranomaiset sanoisivat tilanteesta?
- Mielestäni siinä ei ole mitään ongelmaa. Mikäli on kotimainen auto, jonka taustoja ei pystytä varmuudella arvioimaan, niin senkin hinta on alhaisempi, Rantala sanoo.
Eli jälleen kauppiaat voivat vedota siihen, ettei tuontiauton historiaa voida tietää tarpeeksi tarkasti.
Testi Vantaalla laina-autolla
Testasimme vielä käytetyn tuontiauton arvoa vantaalaisliikkeissä. Alla oli vuoden 1999 MB 240, joka on omistajansa arvion mukaan 16 000 euron arvoinen. Peitetarinamme taas oli, että takavetoisesta autosta pitäisi päästä kevättalven liukkailla nopeasti eroon.
Metro-auto tarjosi vaihdossa lähes 11 000 euroa.
Rinta-Jouppi ei olisi ostanut autoamme, vaikka tuokin itse niitä Suomen markkinoille. Vaihdossa he olisivat hyvittäneet autosta 12 000 – 15 000 euroa. Tai toimittajan juonen paljastuttua ja myyjän hetken mietittyä hintatarjous nousi muutamalla tuhannella.
Stockmann auto taas tarjosi autosta 12 000 euroa. Metro-autosta ja Stockmannilta sanottiin, että hinta olisi ollut pari tuhatta euroa korkeampi, jos kyseessä olisi ollut suomi-auto.
Alussa esittelemämme lahtelainen tuontiautomies ei puolestaan saanut myytyä autoaan merkkiliikkeeseen haluamaansa hintaan, vaan hän vaihtoi sen tutussa tuontifirmassa 3000 eurolla vuotta nuorempaan ja herkuiltaan parempaan yksilöön.
- Ajan tällä taas jonkun aikaa. Pari vuotta tai mitä se sitten sattuu olemaan. Sitten taas otan tuontiauton jos ei kellekään kauppiaalle kelpaa. Pannaan mies hakemaan Saksasta, hän sanoo.
Jäävätkö sitten muista EU-maista tuodut autot hakijoidensa käsiin, kun merkkiliikkeet suhtautuvat niihin nihkeästi ja kun yksityisillä markkinoillakin niillä on oma leimansa. Auto toki tekee lopulta kauppansa. Kunhan omistaja on valmis laskemaan autonsa arvoa tarpeeksi alas - ja alas.
Annukka Roininen & Maarit Åström-Kupsanen / TV1 Kuningaskuluttaja
