Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Huolivatko autoliikkeet käytetyn tuontiauton?

autoja(copyright YLE/videokuvaa)Viime vuonnakin ulkomailta tuotiin yli 30-tuhatta käytettyä autoa. Mitä sitten kun omistaja haluaa vaihtaa tai myydä autonsa? Merkkiliikkeet ottavat periaatteessa tuontiautoja vastaan, mutta hinta voi jäädä alhaiseksi.

Lahtelaismies hämmästyi siitä, millaisen vastaanoton hänen tuontiautonsa sai alueen autokaupoissa.

- Jotkut liikkeet eivät ottaneet ollenkaan autoa vastaan, kun mainitsin, että kyseessä on tuontiauto. Silloin loppui keskustelu siihen. Yksi autoliike olisi ottanut auton puoleen hintaan. Ei ole mitään järkeä lähteä mukaan sellaiseen kauppaan, nimettömänä pysyvä katsojamme kertoo.

- Ne nyt vain haluavat rajoittaa tuontiautoja, että heidän omat maahantuomansa ja hankkimansa autot menisivät paremmin kaupaksi, hän arvioi.

Kierros lahtelaisissa kaupoissa

Myös Kuningaskuluttajan kierroksella lahtelaisissa liikkeissä suhtauduttiin varautuneesti tuontiautoihin.

- Kyllä otamme vastaan tuontiautoja, mikäli asiakkaan kanssa päästään hinnasta yhteisymmärrykseen, mutta usein siitä jää pikkuinen näkemysero, Mega-Auton varatoimitusjohtaja Ilkka Hyttinen sanoo.

Autosalpan johtaja Ari Kirvesniemi jatkaa:

- Kyllä niitä otetaan, mutta ne ennakkotarkastetaan aika lailla paremmin. Jos taustasta löytyy jotain epäselvää, niin kyllä se sitten jää ottamatta.

- Kyllä otetaan tuontiautoja myös vaihdossa. Se riippuu aina autosta - auton iästä, kunnosta. Periaate on se että kyllä kaikki käy, myyntineuvottelija Marko Leppäsalo kertoo Etelä-Suomen Autotalosta.

- Meillä on selkeä talon sisäinen ohje. Tuontiautot hinnoitellaan ja tarkistetaan aina tapauskohtaisesti ja niihin myyntipäällikkö antaa ohjeet. Toki otamme vastaan, jos koemme että siinä on älyä. Mutta ohje on että jokainen tapaus katsotaan erikseen, Delta-Auton myyjä Vesa Lempinen toteaa.

Merkki liikkeiden periaate

Kuningaskuluttaja kysyi suurimmilta autoketjuiltamme, ottavatko ne tuontiautoja vastaan ja mihin hintaan. Kyselymme mukaan minkään ketjun johtoporras ei periaatteessa vastusta yksityisten kaupittelemia tuontiautoja. Lausunnot kuulostavatkin autoalan keskusliiton linjaukselta.

dokumettien tutkimista(copyright YLE/videokuvaa)- Mikäli tällaisen käytettynä maahantuodun auton taustat pystytään aivan kiistatta selvittämään, niin niitä ei ole mitään syytä käsitellä eri tavalla kuin kotimaisia vaihtoautoja, tiivistää toimitusjohtaja Pentti Rantala Autoalan keskusliitosta.

Mutta kun vastauksiin poraudutaan syvemmälle ja kun niitä verrataan yksittäisten autokauppiaiden taustakommentteihin, nihkeys tulee esiin suoremmin. Kaupoissa epäillään tuontiautojen historiaa. Tiedetäänkö varmasti, onko auto ollut kolarissa ja ovatko kilometriluvut oikeita? Kauppiaat eivät siis halua ottaa vastuulleen tuntematonta autoa.

Kun auto annetaan autoliikkeelle vaihdossa ja kun autoliike myy sen edelleen ja seuraava omistaja toteaa, että kaikki ei olekaan kunnossa, niin autoliike joutuu siitä vastuuseen. Ei se kuluttaja, joka on tuonut tämän auton maahan, Rantala kertoo.

Ketjut perustelevat nihkeyttään myös sillä, etteivät heidän asiakkaansa halua ostaa käytettyjä tuontiautoja.

Alalle onkin tullut selkeä vastakkainasettelu. Niin myyjät kuin ostajat puhuvat ilmiöstä nimeltä Suomi-auto. Osa kaupoista jopa mainostaa näin EU-Suomessa - Suomi-auton eli alun perin Suomesta ostettujen autojen erinomaisuutta. Tosin samaan aikaan Kuluttajavalituslautakunta pui tapauksia, joissa epäillään, että myös Suomi-autoja on viritelty.

Hintaero tuhansia euroja

autokauppa (copyright YLE/videokuvaa)Laitetaan samalle viivalle samanlainen tuontiauto ja suomiauto. Autoalan keskusliiton mukaan niiden hintaerot ovat tasoittuneet veroalen jälkeen. Samaa varovaista kantaa edustaa autoketjujen johto.

- Vielä 2003 oli suuria eroja, toimitusjohtaja Pentti Rantala Autoalan keskusliitosta sanoo ja jatkaa.

- Sanotaan, että ero oli vanhemmissa autoissa aika suuri. Se saattoi olla jopa 20 - 25 prosenttia. Mutta tänä päivänä sitä ei ole enää – ei edes vanhemmissa autoissa. Hintataso on laskenut niissä kolmasosan ja uudemmissa autoissa laskua on ollut 7 - 8 prosenttia. Eli hinnat ovat nyt hyvin verrannollisia.

Mutta samaan aikaan kauppiaat puhuvat edelleen samoista prosenteista - jopa suuremmistakin. Tällaisia esimerkkejä kuulimme Lahden-kierroksellamme.

Delta-auto: ”Suuruusluokkaa voi olla 20 prosenttia.”

Mega-Auto: ”Puhutaan ennemminkin tuhansista kuin sadoista euroista.”

Etelä-Suomen Autotalo: ”Helposti 2000 - 3000 euroa.”

Yleistäen voidaan sanoa, että kun vierekkäin laitetaan tuontiauto ja suomiauto, halvemmissa autoissa erot ovat muutamia tuhansia euroja. Ja arvokkaammassa autossa hintaero suhteessa laskee, mutta kirpaisee kuitenkin kunnolla.

ARVIO HINTAEROSTA:

auton arvo hintaero
10 000 - 20 000 € n. 2 000-3 000 €
50 000 - 60 000 € n. 5 000 €

Kaksoishintajärjestelmäkö?

autoja kaupassa(copyright YLE/videokuvaa)Lopulta Autoalan keskusliiton Rantalakin myöntää sen, että Suomi- ja tuontiautolla on kaksi eri hintaa. Mutta onko meillä kaksoishintajärjestelmä?

- On silla tavalla, että jos auton taustoja ei tiedetä, niin sen arvo ei ole sama kuin sen auton taustat tunnetaan.

- Kuluttaja ei ole valmis maksamaan samaa hintaa autosta, jonka taustoja hän ei voi varmuudella varmistaa, Pentti Rantala tuumii.

Mitähän kilpailuviranomaiset sanoisivat tilanteesta?

- Mielestäni siinä ei ole mitään ongelmaa. Mikäli on kotimainen auto, jonka taustoja ei pystytä varmuudella arvioimaan, niin senkin hinta on alhaisempi, Rantala sanoo.

Eli jälleen kauppiaat voivat vedota siihen, ettei tuontiauton historiaa voida tietää tarpeeksi tarkasti.

Testi Vantaalla laina-autolla

Testasimme vielä käytetyn tuontiauton arvoa vantaalaisliikkeissä. Alla oli vuoden 1999 MB 240, joka on omistajansa arvion mukaan 16 000 euron arvoinen. Peitetarinamme taas oli, että takavetoisesta autosta pitäisi päästä kevättalven liukkailla nopeasti eroon.

Metro-auto tarjosi vaihdossa lähes 11 000 euroa.

tarjous (copyright YLE/videokuvaa)Rinta-Jouppi ei olisi ostanut autoamme, vaikka tuokin itse niitä Suomen markkinoille. Vaihdossa he olisivat hyvittäneet autosta 12 000 – 15 000 euroa. Tai toimittajan juonen paljastuttua ja myyjän hetken mietittyä hintatarjous nousi muutamalla tuhannella.

Stockmann auto taas tarjosi autosta 12 000 euroa. Metro-autosta ja Stockmannilta sanottiin, että hinta olisi ollut pari tuhatta euroa korkeampi, jos kyseessä olisi ollut suomi-auto.

Alussa esittelemämme lahtelainen tuontiautomies ei puolestaan saanut myytyä autoaan merkkiliikkeeseen haluamaansa hintaan, vaan hän vaihtoi sen tutussa tuontifirmassa 3000 eurolla vuotta nuorempaan ja herkuiltaan parempaan yksilöön.

- Ajan tällä taas jonkun aikaa. Pari vuotta tai mitä se sitten sattuu olemaan. Sitten taas otan tuontiauton jos ei kellekään kauppiaalle kelpaa. Pannaan mies hakemaan Saksasta, hän sanoo.

Jäävätkö sitten muista EU-maista tuodut autot hakijoidensa käsiin, kun merkkiliikkeet suhtautuvat niihin nihkeästi ja kun yksityisillä markkinoillakin niillä on oma leimansa. Auto toki tekee lopulta kauppansa. Kunhan omistaja on valmis laskemaan autonsa arvoa tarpeeksi alas - ja alas.

Annukka Roininen & Maarit Åström-Kupsanen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.