Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Miksi VR ei korvaa pendolinojen kaikkia myöhästymisiä?

juna (copyright YLE/videokuvaa)
VR nosti lippujen hintoja vuodenvaihteessa muutamia prosentteja. Näin kävi myös Tampereelta ja Lahdesta Helsinkiin kulkevien pendolinojen lipunhinnoille, vaikka kyseisillä väleillä on ongelmia. Tamperelaisia junamatkailijoita harmittaa etenkin pendolinojen myöhästelyt. Ja lahtelaisia taas se, että nopeaksi kehuttu pendolino kulkeekin samaa vauhtia kuin inter city -juna. Hyvitykset myöhästelyistä ja hitaudesta ovat kuitenkin kiven alla.

Tampereen pendolinon aikataulut eivät pidä

lähtötaulu (copyright YLE/videokuvaa)Kaj-Erik Fohlin kulkee työmatkaansa Tampereelta Helsinkiin ajavalla pendolinolla, joka on usein myöhässä. Tällä kertaa pendolino saapui vain pari minuuttia myöhässä perille, mutta pahempiinkin myöhästelyihin on totuttu.

- Se vaihtelee aika paljon. Viidestä minuutista puoleen tuntiin, Fohlin kertoo.

Esimerkiksi eilen pendolino saapui Tampereelta Helsinkiin puolisen tuntia myöhässä. Tamperelaiset vakiomatkustajat purnaavatkin lähinnä sitä, että junien aikataulut eivät pidä.

vaunun ovi (copyright YLE/videokuvaa)Eivätkä ongelmat ole uusia. Jo vuosi sitten tamperelaislähetystö marssi VR:n johtajien puheille pendolinon myöhästelyjen vuoksi, mutta edelleen painitaan teknisten ongelmien kanssa. Viime aikoina myöhästelyjä ovat myös kärjistäneet eri suunnista tulevien pendolino-vaunujen yhdistely Tampereen ja Kouvolan risteysasemilla. Yhdistelyyn varattu kymmenen minuuttia ei ole yksinkertaisesti riittänyt. Mutta VR:n mukaan näitä yhdistelyjä on tehtävä pääkaupunkiseudulla ruuhkan takia.

- Sanotaan mieluummin montako pendolino vuoroa viikossa on ajallaan ja niitä mahtuu sitten siihen kaksi tai kolme, Fohlin tuiskahtaa.

VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen myöntää Tampereen ja Helsingin välillä kulkevalla pendolinolla olevan ongelmia pysyä aikataulussaan.

- No se riippuu varmaan viikosta, mutta tosiaan tammi-helmikuun suoritus on ollut selvästi alle keskimääräisen tason, Jaatinen sanoo.

Korvauksia koko kevääksi?

näkymä veturin ikkunasta (copyright YLE/videokuvaa)VR on korvannut jatkuvia myöhästelyjä muutaman kerran kuukausilippulaisille. Mutta esimerkiksi pendolinojen ajolankaongelmat vaikuttavat pysyviltä joten tamperelaisia ihmetyttää miksi korvauksia ei makseta koko ajan.

- Nyt kun alennettu nopeus on voimassa toukokuulle saakka suunnilleen. Olisi kohtuullista etta VR siihen saakka antaisi tällä Inter City-lipun hinnalla meille lipun, Fohlin toteaa.

Jaatinen ei kuitenkaan lupaa hinnanalennuksia koko keväälle.

- Me katsomme kuukausikohtaisesti sitä, että mikä tämä täsmällisyys on ollut ja sitten tehdään kuukausittain näitä päätöksiä mitä nyt on tehty tammikuun ja helmikuun osalta, Jaatinen toteaa.

Eri asia on taas muut kuin vakiomatkustajat. Heille ei lasketa hintaa automaattisesti.

- Jokaiset yksittäisvalitukset käsitellään erikseen ja tapauskohtaisesti ratkaistaan mutta lähtökohta on se että näillä edellytyksillä riittävä viivästyminen ja aiheutuneet kustannukset niin voidaan korvata.

lipunmyynti (copyright YLE/videokuvaa)Jaatinen ei kuitenkaan paljasta kuinka monelle matkustajalle on maksettu ja mitä. VR:n nihkeyttä kuvaa myös kuluttajaviraston viime joulukuisen ratkaisun kritiikki. Kuluttajavirastossa katsottiin, että asiakkaalla on oikeus hinnanalennukseen, jos kuljetuspalvelussa on ollut virhe. Näin esimerkiksi korvaukset kuuluisivat kuukausilippulaisille, kun myöhästelyt ovat toistuvia. Junamatkahan on tuote. Jos siinä sattuu matkalla virhe, niin se pitäisi myös korvata.

- Junamatka on kuljetuspalvelu se ei ole samalla tavalla konkreettinen tuote kuin murot, tai radio tai niin edelleen ja näitä konkreettisia tuotteita fyysisiä tuotteita koskee kuluttajansuojalaki ja rautatiekuljetuspalveluita koskee rautatiekuljetuslaki.

Lahden pendolino on liian hidas

ohjauspaneeli (copyright YLE/videokuvaa)Myös Lahden kuukausilippulaiset veivät pari viikkoa sitten oman Pendolinokysymyksensä kuluttaja-asiamiehen ratkaistavaksi. Kysymys on nyt siitä, miksi vakiomatkustajien pitää pulittaa lisämaksua pendolinosta, jonka mainostettu nopeus onkin samaa tasoa kuin muilla junilla.

- Hidashan se on siihen nähden mihin pendolino pystyisi. Sehän ajaa vain ic-junan vuoroilla, työmatkaansa Lahdesta Helsinkiin päivittäin Pendolinolla ajava Kai Vehmersalo kertoo.

Saman paljastaa myös VR:n aikataulupalvelu. Sen mukaan vanha sininen pikajunakin kulkee toisinaan Lahden-välillä jopa nopeammin kuin pendolino.

Asiakkaat päättävät onko VR saamaton

juna asemalla (copyright YLE/videokuvaa)Jos asiakas on Inter City-kuukausilipun kanssa matkalla, hän joutuu maksamaan pendolinossa lisämaksua konduktöörille kolme euroa. Jos hän olisi taas hakenut saman pendolino-lisän aseman lipunmyynnistä, maksu on silloin jopa 10 euroa.

- Missä ne palvelut ovat? Me ihmettelemme missä ne palvelut on. Mikä on se peruste millä VR Osakeyhtiö ottaa siitä lisähintaa, kun se ajaa samoja aikatauluja, kysyy Vehmersalo.

- Nämä ovat eri tuotteita, pendolino on oma tuotteensa, inter city omansa, pikajuna omansa ja taajamajuna omansa, Yleensä yrityksissä eri tuotteilla on oma hintansa ja asiakas sitten ratkaisee, että minkä tuotteen hän haluaa ostaa, vastaa VR:n Jaatinen Vehmersalon kritiikkiin.

Niin Tampereella kuin Lahdessa ollaan pettyneitä VR:n asenteeseen.

- Pendolinossa ei pänni, mutta saamattomuus Vr:llä pännii, Fohlin tuhahtaa.

Kysyimme VR:ltä ovatko he saamattomia. Vastaus oli erikoinen.

- Se on muiden asia ratkaista, Jaatinen vastaa ja jatkaa että nämä muut ovat yhtä kuin asiakkaat.

Lahden työmatkalaisia VR:n asenne harmittaa.

- Jos sanon insinöörimäisesti niin VR:n loogisen neglikoinnin potentiaalinen konsekvenssi on aina negatiivinen. Elikkä suomeksi sanottuna aina on selityksiä, aina sanotaan vastaan. Me koemme olevamme asiakkaita mutta VR:n joissakin sisäisissä kalvoissahan lukee, että me olemme vain kaukoliikennesuoritteita. Me emme ole siis edes matkustajia me olemme kaukoliikennesuoritteita mutta me katsomme olevamme kyllä asiakkaita, Vehmersalo toteaa.

Annukka Roininen & Maarit Åström-Kupsanen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.