Hyppää pääsisältöön

Tyttö vai poika?

Tyttö vai poika -arvailuja on harrastettu varmasti niin kauan kuin lapsia on tehty. Arvaukset perustuvat paikasta ja arvaajasta riippuen hyvinkin erilaisiin tekijöihin: yksi katsoo vatsan muotoa, toinen seurailee vauvan liikkeitä ja kolmas kyselee äidiltä pahoinvointeja ja mielihaluja.

Ja arvuuttelijoita riittää - äidin mahassa olevan vauva kiinnostaa kutakuinkin sataa prosenttia ihmisistä jossain elämän vaiheessa.

Tutkimustyö työssäviihtymisen nimissä?

Äärimmäisen yleisestä ja kiinnostavasta kysymyksestä huolimatta asiaa ei juuri ole tutkittu. Tiedemaailma ei ole ottanut vanhoja ennusmerkkejä vakavasti. Kukaan ei ole tohtinut kysyä, voisiko niistä joku sittenkin pitää paikkansa - ei ennen kuin Oulun yliopistollisen sairaalan reipashenkinen tutkijaryhmä tarttui kaikkia kiinnostavaan aiheeseen. Ei vanhoja ennusteita vieläkään vakavasti otettu, mutta tutkittiinpa kumminkin.

- Ihan omaksi iloksemme työn lomassa tämmöinen tehtiin, nauraa synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Kati Ojala Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien klinikalta.

- Kerran, oliko se peräti klinikan pikkujoulu, kun meillä synty tämä tutkimusidea. Ja sitten se lyötiin lihoiksi.

- Se oli Katin idea. Minä hoidin tuota synnytyssalia 90-luvun ja sitten Kati siirtyi hoitamaan sitä tällä vuosituhannella ja hän sai tämän idean, että tutkitaan se nyt oikein tieteellisesti, koska me joka ikinen päivä keskustellaan tästä asiasta useamman synnyttäjän kanssa, kertoo osastonylilääkäri Tytti Raudaskoski, Ojalan esimies ja tutkijatoveri.

- Toinen oli se että kaikkihan tietää täälläpäin, että ruskea viiva ennakoi poikaa, mutta sitten minä juttelin yhden ystäväni kanssa, joka sanoi, että päinvastoin, Etelä-Suomessa viiva tarkoittaa tyttöä. Silloin päätettiin että tämähän täytyy selvittää, Ojala muistelee.

Ojala, Raudaskoski ja heidän kollegansa Marja Vääräsmäki ottivat tarkasteluun seitsemän yleisesti käytettyä väitettä tai ennusmerkkiä lapsen sukupuolesta. Tutkimusjoukoksi päätettiin valita asiakkaiden joukosta sata raskaana olevaa naista, joiden piti täyttää kaksi valintakriteeriä: tulevan lapsen sukupuoli ei saanut olla selvillä ja äidin piti olla huumorintajuinen. Äitien ennusmerkit luetteloitiin ja lapsen synnyttyä katsottiin, kuinka kävi.

"Poikamaha on pallomainen"

Ensimmäinen väittämä koski erästä yleisimmin käytettyä ennustetta, nimittäin vatsan muotoa.

- No siis kaikkihan tietää että jos on semmoinen tolppamaha, semmoinen eteenpäin työntyvä, joka ei takaapäin näy, niin se on ilman muuta poika, kuvailee Ojala.

- Tai sitten jos se vielä on semmoinen, niin kuin hoikalla voi olla, soikilo, niin se on tietysti poika. Ja sitten sellainen laakeampi, pyöreämpi ja takaapäin leventynyt vatsa on sitten ilmiselvä tyttö.

Näinhän sitä kuulee väitettävän. Tällä kertaa varma tieto osoittautui kuitenkin täydeksi höpöhöpöksi. Sitä paitsi melkein kaikilla äideillä on eteenpäin työntyvä vatsa.

"Esikoisen pitää olla poika"

Harvinaisen sitkeässä istuu uskomus siitä, että esikoislapsi olisi poika. Väitteessä ei tietysti ole mitään järkeä, mutta lopulta aika harvassa kansanuskomuksessa taitaa olla.

Tutkijat päättivät ottaa selvää tästäkin asiasta. Tulos ei yllätä ketään, jos ei sitten selkeydellään. Tutkituista naisista 44 odotti esikoistaan. Heistä tasan puolet eli 22 sai tytön ja toiset 22 - luonnollisesti - pojan.

"Ruoansulatusjärjestelmän toiminta kertoo sukupuolen"

Seuraavat väitteet koskivat äidin närästystä ja pahoinvointia. Väittämän mukaan ankara närästys viittaa tyttöön, mutta tällä kertaa tutkittu tieto ei tue vanhaa kansanviisautta. Tutkimusjoukossa kovaa närästystä poti 18 äitiä. Heistä 9 sai pojan ja 9 tytön, joten ennusteen osumatarkkuus on lantinheiton luokkaa.

Pahoinvoinnista näytti ensin nousevan esiin hieman luotettavampia ennusteita. Tosin kävi niin, että alkuperäinen väite siitä, että voimakas pahoinvointi ennustaa tyttöä, tuntui kääntyvän päälaelleen. Pahoinvoivista äideistä nimittäin 75 prosenttia sai pojan. Heitä oli kuitenkin niin vähän - kuusi kappaletta - että kun tulokset ristiintaulukoitiin, jää tulos selkeästi alle tilastollisen merkittävyyden.

"Tytön sydän lyö nopeammin"

Erään varsin uskottavalta kuulostavan hypoteesin mukaan kannattaa kuunnella sydänääniä.

- Kätilöthän sanovat, että he tietävät sykkeen perusteella, onko vauva tyttö vai poika, että pojalla on perustaso matalampi ja vaihtelevampi on sykekäyrä. Ja he olivat yhtenä yönä tehneet tämmöisen sokkotutkimuksen, että he olivat koko yön synnyttäjät arponeet ja ne kaikki arvaukset menivät oikein, Ojala muistelee.

- 6 poikaa ja 1 tyttö tuli sinä yönä ja me ajateltiin, ettei me huonommaksi jäädä että katsotaanpa tuota isommalla materiaalilla

- Osoittautui, että tämä kätilöitten yhden yövuoron, seitsemän potilaan materiaali oli aivan liian pieni, Raudaskoski summaa.

Poikien keskisykkeeksi saatiin 135 ja tyttöjen 136. Vauvan sydänääniä on kiva kuunnella, mutta sen perusteella ei kannata vielä valita potkuhousujen väriä.

"Pippelinkuva mahassa on pojan merkki"

Eräs omituisimmista raskauteen liittyvistä ilmiöistä on linea negra - siis se tumma viiva, joka joillakin naisilla ilmestyy navan seutuville vain hävitäkseen taas, kun raskaus on ohi.

- Joillekin raskaana olevillehan tulee ruskea pigmenttiviiva alamahaan. Ja se on ihan varmana pidetty tieto, että jos jollakin on oikein voimakas viiva ja jos se ylittää navan, on lapsi poika. Ja varsinkin, jos viiva ylittää navan niin, että siihen tulee pieni mutka, että se viiva muodostaa vähän niin kuin semmoisen pippelinkuvan, niin lapsi on poika. Ja jos ei ole viivaa lainkaan, niin se on tyttö, Ojala kertoo.

Ruskea viiva ei sinänsä ennustanut yhtään mitään, mutta mutkatuloksia tutkiessa tutkijat aluksi hämmästyivät. Pippelinkuva mahassa kuulostaa jokseenkin lapselliselta, mutta niin vain kävi, että mutkaviivaisista naisista jopa 72 prosenttia sai pojan. Tämä ei kai voi olla enää sattumaa?

- Kieltämättä tähän näytti tulevan pieni trendi, mutta näitä oli niin vähän, että kyllä tämä sitten kun tämä oikein ristiintaulukoitiin niin kuin pitää, niin tämä jäi sitten vain sattuman summaksi tämäkin, Ojala huomauttaa.

- Mutta kieltämättä tämä jäi kutkuttamaan. Pitäisiköhän kerätä suurempi aineisto…, Ojala innostuu ja kääntyy katsomaan Raudaskoskea, joka katsoo takaisin tutkimaton ilme kasvoillaan.

Uusia tutkimustuloksia lienee tulossa. Sillä välin kannattaa jatkaa veikkaamista - mahdollisuudet osua oikeaan ovat kuitenkin 50 prosentin luokkaa.

Asiantuntijat:

TYTTI RAUDASKOSKI, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala

KATI OJALA, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala

Toimittaja: MIKKO PENTTILÄ

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 30.11.2015