Hyppää pääsisältöön

Susi on laumasielu

Kaksi sutta.
Kaksi sutta. Kuva: Seppo Nykänen/Yle. Kaksi sutta. Kuva: Yle/Seppo Nykänen susi,petoeläimet,suurpedot,nisäkkäät,koiraeläimet,Laumaeläin

Susi on seurallinen laumaeläin, joka viestittää hännän asennolla ja ilmeillään tuntemuksiaan lauman muille jäsenille. Suomen susikanta on kuitenkin niin pieni, että osa susista joutuu elämään yksin.

Susi (Canis lupus)

  • Koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, se on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira
  • Petoeläin, jonka ruokalistalla on vain lihaa, joskus se syö myös marjoja ruuansulatuksen edistämiseksi
  • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan susia on Suomessa noin 150, ja eläin on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (2012)

Suomessa susilaumaan kuuluu tavallisesti 3 - 12 jäsentä. Lauman koko vaihtelee vuodenajan mukaan, sillä osa nuorista susista jättää lauman kevättalvella ja pyrkii etsimään itselleen puolison, jonka kanssa voisi perustaa uuden lauman ja reviirin. Suomessa susilauman reviirin pinta-ala on keskimäärin 1000 neliökilometriä.

Sudenpennut syntyvät sokeina touko-kesäkuussa emon kaivamaan tai kunnostamaan pesäluolaan. Pentujen silmät avautuvat parin viikon iässä, ja kuukauden ikäisinä pennut tulevat ensi kerran ulos pesästä. Puolivuotiaina pennut pääsevät mukaan saalistamaan. 

Susi muistuttaa koiraa

Susi muistuttaa koiraa, mutta sen silmät ovat vinot ja häntä roikkuu yleensä alaspäin. Maastossa erottaminen koirasta on vaikeaa ja määritysvirheitä saatuukin usein.

Susi viestii tyypillisesti ulvonnalla, jolla ilmoitetaan muun muassa reviirin rajoista. Susi juoksee selkä suorana, ja juoksu näyttää hyvin vaivattomalta. Suden etutassun jälki kynnet mukaan luettuina lähentelee ihmisen kämmenen kokoa. Myös jälkien erottaminen ison koiran jäljistä on vaikeata.

Susi saalistaa pääasiassa hirvieläimiä, mutta yhtä hyvin se pyydystää ruuakseen jäniksen, majavan, lintuja tai pikkujyrsijöitä. Susi voi olla syömättä viikonkin ajan ja ahmia sitten päivässä parikymmentä kiloa lihaa. Keskimäärin se tarvitsee ruokaa noin 5 kg päivää kohden.

Yksinäinen susi. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.

Yksinäinen susi. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.Yksinäinen susi. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.
Susiemo ja suden pentuja. Kuva: Säynätkari/Yle.

Susiemo ja suden pentuja. Kuva: Säynätkari/Yle.Susiemo ja suden pentuja. Kuva: Säynätkari/Yle.
Susi Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Antero Tenhunen/Yle.

Susi Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Antero Tenhunen/Yle.Susi Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Antero Tenhunen/Yle.

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero 

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.