Hyppää pääsisältöön

Susi on laumasielu

Kaksi sutta.
Kaksi sutta. Kuva: Seppo Nykänen/Yle. Kaksi sutta. Kuva: Yle/Seppo Nykänen susi,petoeläimet,suurpedot,nisäkkäät,koiraeläimet,Laumaeläin

Susi on seurallinen laumaeläin, joka viestittää hännän asennolla ja ilmeillään tuntemuksiaan lauman muille jäsenille. Suomen susikanta on kuitenkin niin pieni, että osa susista joutuu elämään yksin.

Susi (Canis lupus)

  • Koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, se on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira
  • Petoeläin, jonka ruokalistalla on vain lihaa, joskus se syö myös marjoja ruuansulatuksen edistämiseksi
  • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan susia on Suomessa noin 150, ja eläin on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (2012)

Suomessa susilaumaan kuuluu tavallisesti 3 - 12 jäsentä. Lauman koko vaihtelee vuodenajan mukaan, sillä osa nuorista susista jättää lauman kevättalvella ja pyrkii etsimään itselleen puolison, jonka kanssa voisi perustaa uuden lauman ja reviirin. Suomessa susilauman reviirin pinta-ala on keskimäärin 1000 neliökilometriä.

Sudenpennut syntyvät sokeina touko-kesäkuussa emon kaivamaan tai kunnostamaan pesäluolaan. Pentujen silmät avautuvat parin viikon iässä, ja kuukauden ikäisinä pennut tulevat ensi kerran ulos pesästä. Puolivuotiaina pennut pääsevät mukaan saalistamaan. 

Susi muistuttaa koiraa

Susi muistuttaa koiraa, mutta sen silmät ovat vinot ja häntä roikkuu yleensä alaspäin. Maastossa erottaminen koirasta on vaikeaa ja määritysvirheitä saatuukin usein.

Susi viestii tyypillisesti ulvonnalla, jolla ilmoitetaan muun muassa reviirin rajoista. Susi juoksee selkä suorana, ja juoksu näyttää hyvin vaivattomalta. Suden etutassun jälki kynnet mukaan luettuina lähentelee ihmisen kämmenen kokoa. Myös jälkien erottaminen ison koiran jäljistä on vaikeata.

Susi saalistaa pääasiassa hirvieläimiä, mutta yhtä hyvin se pyydystää ruuakseen jäniksen, majavan, lintuja tai pikkujyrsijöitä. Susi voi olla syömättä viikonkin ajan ja ahmia sitten päivässä parikymmentä kiloa lihaa. Keskimäärin se tarvitsee ruokaa noin 5 kg päivää kohden.

Yksinäinen susi. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.

Yksinäinen susi. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.Yksinäinen susi. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.
Susiemo ja suden pentuja. Kuva: Säynätkari/Yle.

Susiemo ja suden pentuja. Kuva: Säynätkari/Yle.Susiemo ja suden pentuja. Kuva: Säynätkari/Yle.
Susi Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Antero Tenhunen/Yle.

Susi Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Antero Tenhunen/Yle.Susi Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Antero Tenhunen/Yle.

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero 

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.