Hyppää pääsisältöön

1950-luku oli sodasta toipumisen ja uudelleenarvioinnin aikaa

Julkaistu . Päivitetty

Viisikymmenluvun virstanpylväitä olivat Tuntematon sotilas ja yöpakkaset, toteaa maisteri Eino S. Repo toimittaja Unto Miettisen johtamassa keskustelussa. Mukana on joukko historiantutkijoitaja 1950-luvun poliittisia ja kulttuurivaikuttajia.

Aivan yksimielisiä ei vielä vuonna 1971 oltu siitä, mikä 1950-luvussa oli pysyväistä ja siksi tärkeää. Keskustelussa ehdotetaan kymmenluvun keskeiseksi piirteeksi mm. säännöstelystä vapautumista, tasa-arvon esiinmurtautumista ja taiteen aatteettomuutta. Sitä kutsutaan myös sodan viimeiseksi vaiheeksi.

Suomi selviytyi sotakorvauksista ja reivasi turvallisuuspolitiikkansa uuteen uskoon. Kulttuurielämässäkin 1950-luku oli sopeutumista uuteen tilanteeseen, Repo sanoo. Taide avasi ikkunat ulkomaille mutta sulkeutui erilleen ympäröivästä yhteiskunnasta aina vuosikymmenen lopulle asti.

Teksti: Jukka Lindfors

Aiheeseen liittyvää

2014

  • Ministeri Virolaisen matkassa 1950- ja 1960-luvuilla

    Arvovaltaista ulkopolitiikkaa, maanläheistä sisäpolitiikkaa

    Johannes Virolainen (1914–2000) oli sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä suomalaisia politiikkoja, jonka vaiherikkaaseen uraan mahtui rutkasti arvovaltaista ulkopolitiikkaa ja maanläheistä sisäpolitiikkaa.

2012

  • Ahti Karjalainen toimittajien tentattavana.

    Pääministerin haastattelutunti on Suomen vanhin talk show

    Ensimmäinen haastattelutunti lähetettiin vuonna 1962.

    ”Julkisen sanan säilät on jälleen hiottu teräviksi, kun Ahti Karjalainen on vastaamassa hallituksensa toimenpiteistä…” Näin alkaa ensimmäinen tallessa oleva Pääministerin haastattelutunti syyskuulta 1962. Ohjelma on säilyttänyt hyväksi havaitun tyylinsä ja vankkumattoman suosionsa jo 50 vuoden ajan.

2011

  • Johannes Virolainen haastateltavana.

    Valtioneuvos Virolainen muistelee juhannuspommia

    Haastattelu suomettumisesta raivostutti UKK:n vuonna 1979.

    Juhannuksena 1979 Suomen Kuvalehdessä julkaistu Johannes Virolaisen haastattelu nosti suuren kohun suomettumisesta ja raivostutti presidentti Urho Kekkosen. Virolainen muistelee, kuinka Kekkonen oli tuolloin jo muuttunut hyvin erilaiseksi ihmiseksi.

    Kommentteja 1

2006

  • Urho Kekkonen puhuu (1959).

    Yöpakkaset ja noottikriisi

    Sodanjälkeisen ajan kriittisimmät hetket.

    Sodanjälkeisen ajan kriittisimmät hetket Suomen suhteissa Neuvostoliittoon olivat yöpakkaset ja noottikriisi. Näiden vuosina 1958 ja 1961 syntyneiden kriisien jälkeen Kekkosen asema lujittui entisestään.