Hyppää pääsisältöön

1950-luvun teinit

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 04.06.2012 - 15:28

Satu Koskimies ja Katarina Eskola toimittivat kouluaikaisista päiväkirjoistaan vuonna 1992 teoksen "50-luvun tytöt".

Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyi kirja "50-luvun teinit", joka aukaisi näkymän lukiotyttöjen sielunmaisemaan 1950-luvun lopulla.

Kulttuurikotien tytärten merkintöjen aiheina ovat paitsi ensitanssiaiset, romanttinen saksanopettaja, Tuulen viemää-elokuva, Pekka ja Jussi tai kouluhippojen maalatut pimut.

Myös Jumala, atomipommi ja Sibeliuksen hautajaiset puhuttivat nuoria.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

1950-luku - nuorisokulttuurin nousun vuosikymmen (oulu.ouka.fi)

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

2023

Urheilulukio – tulevaisuus pelissä – uusi sarja Yle Areenassa ja Yle TV2:ssa 28.8.

Aada, Davin, Eero ja Nellie ovat lukiolaisia, jotka tähtäävät urheilumaailman huipulle.

2020

Jonnet ei tiedä (tai muista), mutta...

"jonne" on stereotyyppinen yläasteelaispoika, joka...

Jonnet ei tiedä, mutta ennen oli Tanskan kuninkaan rintapastilleja. Tanskan kuninkaan muiden ruumiinosien pastilleja ei ollut.

Kommentteja 14

2019

Audrey Hepburn ja maailmassa olemisen taito

Audreya ei ihailla vaan rakastetaan, kirjoittaa Anna Möttölä

Audreya ei vain ihailla, häntä rakastetaan, kirjoittaa Anna Möttölä. "Hän on opettanut maailmassa olemisen taidon minulle ja lukemattomille nuorille naisille jo useassa sukupolvessa."

2013

Teinityttö lähtee mummomatkalle äidin pakottamana

Rakkaushuolien ja teini-iän kanssa painiskeleva Rebekka lähtee vastentahtoisesti mummomatkalle. Hän käy tervehtimässä kolmea mummoaan, joista kaksi asuu Virossa ja yksi Suomessa. Matkan aikana Rebekka käsittelee äidin eron aiheuttamia tunteita ja ruotii suhdettaan mummoihinsa.

Barn och unga i Lovisa sover för lite: ”Jag brukar vara helt i sömnen hela skoldagen”

Gemensamma hemkomsttider har föreslagits och ratats.

I Lovisa har man funderat på om det skulle behövas en gemensam hemkomsttid för stadens barn och unga, främst för att de sover för lite.

Kommentteja 3
Biskop emeritus Erik Vikström: ”Tungotal är mitt privata bönespråk”

Erik Vikström är inte främmande för andliga upplevelser. Han skriver ner sina viktigaste drömmar i en dagbok och talar i tungor när han antingen är för glad eller för sorgsen för att hitta ord.
Gymnasister får bestämma vilka skåp som ska stå var när renoveringen av Sibbo gymnasium är klar

Sibbo gymnasium har renoverats för dryga 3 miljoner euro.

Sibbo gymnasium är snart regionens modernaste efter att byggnaden totalrenoverats och studerandena fått flytta tillbaka in från Wessmanhuset i början på nästa år.
Svårast att komma in till gymnasiet i Grankulla: ”Jag har jobbat hårt, så det känns bra att uppnå det”

Liten skola med bra gemenskap lockade många sökande.

För att få studera vid Gymnasiet Grankulla samskola krävdes minst 8,67 i medeltal. Graniungdomar berättar hur det känns att ta emot den hett efterlängtade studieplatsen.

Kommentteja 7