Hyppää pääsisältöön

Aarno Raninen hankkiutui apeaksi säveltääkseen apeasti

Säveltäjä Aarno Raninen matkusti taksilla Lahteen ollakseen seuraavana aamuna tilassa, joka oli juuri oikea ankean syksyisen mollikansanlaulun synnyttämiseen.

Vanhassa koulukaupungissa otetut kännit ja aamun apeat tunnelmat tuottivat sävellyksen, johon biisin tilaaja Pertsa Reponen kirjoitti alakuloisen tekstin Tatti ja limanuljaska.

1960-luvulla esiin noussut säveltäjä ja kapellimestari Aarno Raninen on suomalaisen viihdemusiikin ja iskelmän tärkeä vaikuttaja. Sakari Warsellin haastattelussa Raninen puhuu mm. viihteen ja taiteen suhteesta, muusikon toimeentulosta, omasta nuottikustantamostaan, Soitinmenot-ohjelmasta sekä Euroviisuista.

Ranisen säveltämä Lapponia selvisi vuoden 1977 viisuissa kymmenennelle sijalle. Säveltäjä paljastaa haastattelussa, mikä oli Monica Aspelundin kappaleen keskellä kiekaiseman kolmiviivaisen g-äänen salaisuus: angiinainen laulaja selvitti haasteen yhdeksän Fernet-Brancan voimalla.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto