Hyppää pääsisältöön

Aila Meriluodon lipsahdus lyriikkaan

Sodanjälkeinen suuri kulttuurin nälkä toi julkisuuteen monia tuoreita runoilijoita. Yksi heistä oli Aila Meriluoto.

Tietolaatikko

Aila Meriluodon tuotanto:
Lasimaalaus : runoja. WSOY, 1946.
Sairas tyttö tanssii : runoja. WSOY, 1952.
Pommorommo. WSOY, 1956.
Pahat unet. WSOY, 1958.
Valikoima runoja. WSOY, 1958.
Portaat : runoja. WSOY, 1961.
Asumattomiin : runoja. WSOY, 1963.
Ateljee Katariina. WSOY, 1965.
Tuoddaris : runoja. WSOY, 1965.
Meidän linna. WSOY, 1968.
Silmämitta : Runoja, WSOY, 1969.
Peter - Peter : Erään rakkauden asiapaperit. WSOY, 1971.
Elämästä. WSOY, 1972.
Lauri Viita : legenda jo eläessään. WSOY, 1974.
Kootut runot . WSOY, 1976.
Kotimaa kuin mies. WSOY, 1977.
Varokaa putoilevia enkeleitä : runoja. WSOY, 1977.
Sisar vesi, veli tuli : jännitysromaani. WSOY, 1979.
Talvikaupunki : runoja. WSOY, 1980.
Vihreä tukka. WSOY, 1982.
Lasimaalauksen läpi : Lasimaalaus ja päiväkirja vuosilta 1944-47. WSOY, 1986.
Ruusujen sota. WSOY, 1988.
Vaarallista kokea : päiväkirja vuosilta 1953-1975. WSOY, 1996.
Mekko meni taululle. WSOY, 2001.
Kimeä metsä . WSOY, 2002.
Kootut runot . WSOY, 2004.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Aila Meriluoto (s. 1924) teki läpimurtonsa esikoiskokoelmallaan ”Lasimaalaus” vuonna 1946. Nuoret runotytön otti siipiensä suojiin kirjallinen jättiläinen V. A. Koskenniemi.

Ylistävä kritiikki aiheutti ujossa kirjailijassa rimakauhun. Seuraavan teoksen ilmestymiseen menikin kuusi vuotta.

Runotytöksi lokeroitu Meriluoto on kirjoittanut yhtä paljon proosaa kuin lyriikkaa ja pitää viimemainittua oikeastaan lipsahduksenaan.

Aila Meriluoto meni nuorena naimisiin runoilija Lauri Viidan kanssa. Hän on kirjoittanut monista miessuhteistaan avoimesti.

Vuonna 2010 Meriluodosta ilmestyi elämäkerta "Lasinkirkas, hullunrohkea", jonka tekijä Panu Rajala on hänkin kuulunut kirjailijan miesmuusiin.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto