Hyppää pääsisältöön

Albert Schweitzer, viidakon valkoinen tohtori

Toimittaja Martti Silvennoinen ja tohtori Albert Schweitzer Lambarénéssa Gabonissa (1959).

Selostaja Martti Silvennoinen vieraili Lambarénéssa vuonna 1959 tapaamassa maailmankuulua Albert Schweitzeria, joka viidakon kätkemässä sairaalassaan omistautui käytännölliselle työlle ihmisyyden hyväksi.

Albert Schweitzer (1875–1965) oli teologi, lääkäri ja Bachin urkumusiikin tutkija. Vuodesta 1913 lähtien hän vetäytyi nykyisen Gabonin alueella sijaitsevaan trooppiseen sairaalaansa ja omisti aikansa sairaiden parantamiseen.

Kaiken elämän kunnioituksen aate nosti Schweitzerin myös ydinasevarustelua vastaan. Vuonna 1952 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.

Silvennoisen palvovasta asennoitumisesta Schweitzeriin kertovat sellaiset luonnehdinnat kuin "työskentelevän jumaluuden ylevä persoonallisuus". Hän piti selostusmatkaa uransa tähtihetkenä, ja sen tuloksena syntynyt reportaasi onkin Silvennoisen radiotöiden parhaita.

Elokuvallisesti käytetyn musiikin, dokumentaarisen aineiston ja sanallisen kuvailun avulla reportteri johdattaa kuulijat kosteankuumaan viidakkoon, jota halkovaa virtaa pitkin "hiestä märät tummat miehet" etenevät vaivalloisesti veto vedolta kohti tavoitetta.

Silvennoisen saapuessa Lambarénéen henkilökuntaan kuului 25 valkoista, joiden hoidossa oli 350 tavallista potilasta ja 150 spitaalipotilasta. Suomalaistoimittaja kutsutaan yhteiselle aterialle nauttimaan krokotiilia riisin kera.

Oli yleisesti tunnettua, ettei Schweitzer antanut haastatteluja, eikä hän nytkään tehnyt poikkeuksia. Silvennoinen sai kuitenkin nauhalle hänen urkujensoittoaan sekä muutaman hajalauseen kulttuurin tärkeydestä.

Lähtöaamuna Schweitzer luovutti lisäksi Suomen kansalle osoitetun kirjeen, jossa tähdensi, että vain kunnioitus inhimillistä elämää kohtaan voi tuoda maailmalle rauhan.

Schweitzerin kuoleman jälkeen vuonna 1967 tehdyssä Kouluradion ohjelmassa Silvennoinen muistelee matkaansa Afrikkaan viidakkotohtorin luo. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio, joka ikuisti Schweitzerin kasvot graniittiin Lambarénéssa, kuvailee Schweitzerin sanavalmiutta, Afrikan luontoa ja elämää.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto