Hyppää pääsisältöön

Alvar Aallon keskustasuunnitelma

Demokraattinen nyky-Suomi tarvitsi keskustan, joka sopeutuisi myös kasvaneen liikenteen vaatimuksiin.

Aallon suunnitelman lähtökohtana oli, että Helsinki oli 1900-luvun lopulla aivan toinen kuin vanhan empirekeskustan rakentamisen aikaan.

Uuden keskustan luonnollisin paikka oli siellä, missä pääliikenneväylät voitiin yhdistää: rautatieaseman, stadionin ja eduskuntatalon reunustama alue.

Uusi keskusta leviäisi Postitalon kohdalta kolmiomaisena torina Töölönlahtea kohti. Uusi pääliikenneväylä kulkisi rautatien päällä.

Kamppiin rakennetaan liikennekeskus, ja Töölönlahden rantaan sijoitetaan joukko julkisia rakennuksia - konserttitalo, kongressitalo, ooppera, kaupunginkirjasto ja museoita.

Keskustasuunnitelma kertoo myös Aallon sosiaalisesta ajattelusta. Töölönlahti oli jakanut kaupungin, hän toteaa, mutta kaupunki kuuluu kaikille. Uusi keskustasuunnitelma loisi kaupunkiin lisää harmoniaa myös yhteiskunnallisessa mielessä.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto