Jukka Lindfors
Yle
Demokraattinen nyky-Suomi tarvitsi keskustan, joka sopeutuisi myös kasvaneen liikenteen vaatimuksiin.Alvar Aalto esitteli suunnitelmaansa vuonna 1962.
Aallon suunnitelman lähtökohtana oli, että Helsinki oli 1900-luvun lopulla aivan toinen kuin vanhan empirekeskustan rakentamisen aikaan. Uuden keskustan luonnollisin paikka oli siellä, missä pääliikenneväylät voitiin yhdistää: rautatieaseman, stadionin ja eduskuntatalon reunustama alue.
Uusi keskusta leviäisi Postitalon kohdalta kolmiomaisena torina Töölönlahtea kohti. Uusi pääliikenneväylä kulkisi rautatien päällä.
Kamppiin rakennetaan liikennekeskus, ja Töölönlahden rantaan sijoitetaan joukko julkisia rakennuksia - konserttitalo, kongressitalo, ooppera, kaupunginkirjasto ja museoita. Keskustasuunnitelma kertoo myös Aallon sosiaalisesta ajattelusta. Töölönlahti oli jakanut kaupungin, hän toteaa, mutta kaupunki kuuluu kaikille. Uusi keskustasuunnitelma loisi kaupunkiin lisää harmoniaa myös yhteiskunnallisessa mielessä.
