Hyppää pääsisältöön

Alvar Aalto halusi talojen sijasta piirtää taajamia

Arkkitehti Alvar Aalto istumassa rennossa asussa kädellään elehtien 1960-luvulla. Mustavalkoinen.
Alvar Aalto 1960-luvulla. Arkkitehti Alvar Aalto istumassa rennossa asussa kädellään elehtien 1960-luvulla. Mustavalkoinen. Kuva: CC BY 4.0 / Svenska litteratursällskapet i Finland Alvar Aalto,arkkitehtuuri,Göran Schildt,1960-luku

Alvar Aalto (1898–1976) oli yksi modernin arkkitehtuurin huomattavimmista kehittäjistä. Kokonainen keskusta tai yhdyskunta inspiroi häntä enemmän kuin yksittäiset rakennukset.

Aikalainen - Alvar Aalto -ohjelmassa (1977) rouva Elissa Aalto ja Aallon kanssa arkkitehtitoimistossa työskennellyt arkistonhoitaja Irja Tuominen kertoivat suunnittelijasta ja hänen
työtavoistaan.

Hän tuli siinä puoleltapäivin toimistoon. Jos oli joku projekti alkamassa, hän oli jo sen fundeerannut valmiiks.― Irja Tuominen

Aalto siirtyi klassismista selkeän funktionalismin linjalle jo 1920-luvun lopulla, jolloin saivat hahmonsa hänen eräinä merkkitöinään pidetyt Paimion parantola ja Viipurin kirjasto. Hän suunnitteli myös asema- ja seutukaavoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ne tarjosivat enemmän mahdollisuuksia luoda puitteita ja sisältöä inhimilliselle elämälle.

Arkkitehdin toimensa ohella Aalto ennätti harjoittaa myös huonekalusuunnittelua ja muotoilua.

Tietolaatikko

Alvar Aalto syntyi 3.2.1898 Kuortaneella ja kuoli 11.5.1976 Helsingissä. Kouluaikansa hän vietti Jyväskylässä, jonne hän myös perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa vuonna 1923.