Hyppää pääsisältöön

Argentiina yrittää Falklandinsaarien valtaamista

Argentiinan itäpuolella sijaitsevalla Falklandisaarilla asui 1980-luvulla muutama tuhat asukasta ja suurin osa oli brittiläistä syntyperää. Falklandinsaaret olivat ennen keskeinen merenkulun tukikohta ja valaanpyynnin keskus. Saarten merkitys oli vähentynyt, ja Britannia oli vetänyt sotilaitaan saarelta pois. Argentiinan sotilasjuntta käytti hyväkseen sotilaallista tyhjiötä, ja se yritti ottaa saaret haltuunsa 1982.

Saarelaisten pääelinkeinona oli ollut jo 150 vuoden ajan lampaiden kasvatus. Emämaan Ison-Britannian tarjous itsenäisyydestä oli torjuttu ja valtioyhteys Argentiinan kanssa on ollut kauhistus. Argentiinan hallitukset olivat kuitenkin uhanneet saarten asemaa ja siksi Englanti järjesti lähivesillä laivastoharjoituksia ja toimitti saarille lisäjoukkoja. Se riitti pitämään argentiinalaiset loitolla.

Argentiinan vaatimukset kävivät vuonna 1982 entistä äänekkäimmiksi, ja Falklandin saarilta lähetettiin avunpyyntö emämaahan, joka ei kuitenkaan ottanut sitä kuuleviin korviinsa. Argentiina käytti tilaisuutta hyväkseen. Kevään 1982 aikana kriisiä yritettiin ratkoa neuvotteluteitse, mutta ratkaisua ei syntynyt. Argentiina lähetti Malvinassaariksi kutsumilleen saarille noin 5 000 sotilasta, ja Britannian alle sadan merivoimien miehen joukko joutui antautumaan.

Huhtikuussa Britannia päätti pääministeri Margaret Thatcherin johdolla lähettää 13 000 kilometrin päässä sijaitsevaan siirtomaahansa 36 sotalaivaa ja 5 000 miestä.

Lue lisää:

Britannian armeija voittoisa

Britannian armeija aloitti ensimmäiset ilmahyökkäyksensa Falklandinsaarille vappuna 1982. Kuudessa viikossa britit ottivat saaret takaisin haltuunsa.

Lue lisää:

Falklandin sota kaatoi Argentiinan sotilasjuntan

Argentiinan taloustilanne oli koko ajan huonontunut sotilasjuntan hallituskauden aikana. Tappio Falklandin sodassa oli viimeinen isku juntan politiikalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto