Hyppää pääsisältöön

Armi viihtyi Filippiineillä, vaikka maa kuohui ja järisi

Toimittaja Unto Miettinen keskusteli Hilarioiden kanssa mm. opiskelijalevottomuuksista, maareformista, maanjäristyksistä, tasa-arvosta, rotusyrjinnästä, rauhasta ja lastenkasvatuksesta.

Filippiinien arkipäivä oli täynnä yhteiskunnallista vääryyttä ja turvattomuutta, toimittaja Unto Miettinen luonnehtii maata reportaasissaan.

Lähes 300-vuotinen espanjalaishallinto jätti perinnökseen maaseudun alipalkatun päivätyöläisjärjestelmän, puolivuosisatainen amerikkalaisvalta puolestaan poliittisen korruption.

Viisi keskenään läheisissä tekemisissä olevaa perhettä hallitsi lähes koko liike-elämää ja politiikkaa. Opiskelijat osoittivat mieltään sekä sivistysdemokratian että maareformin ja maatalousköyhälistön puolesta. Yhteiskunnallisissa levottomuuksissa oli jo vuotanut verta.

Entinen Miss Universum Armi Kuusela oli muuttanut Filippiineille vuonna 1953 aviopuolisonsa, liikemies Virgilio "Gil" Hilarion perässä.

Armi sanoo opiskelijoiden puolustavan aktiivisesti nälkäpalkalla elävien maatyöläisten oikeuksia. Miehensä Gilin tavoin hän pitää kuilua köyhien ja rikkaiden välillä aivan liian suurena. Tarvittaisiin lisää keskiluokkaa, hän sanoo.

Sukupuolten välinen tasa-arvo oli Filippiineillä sen sijaan toteutunut hyvin. Naiset olivat aktiivisesti mukana yhteiskuntaelämässä, ja Armi itsekin osallistui kunnallispolitiikkaan. Gil kieltää kuitenkin uskovansa tasa-arvoon – hän näet piti naisia monin tavoin miehiä parempina.

Filippiineillä oli levotonta muuallakin kuin politiikassa. Maanjäristykset toistuivat usein, ja kerran oli pariskunnan talokin tärissyt niin, että herra Hilario oli pudonnut sängystä.

Veljeyttä ja maailmanrauhaa

Suomessa Hilarioita oli kuulemma pidetty esimerkkinä siitä, miten rotujen välinen avioliitto voi onnistua. Lastenkaan kannalta siinä ei ollut ongelmia, Armi vakuuttaa. Lapsia kiinnosti kaikki suomalainen, ja he pitivät vanhempien erilaista taustaa aivan luonnollisena.

Filippiiniläisten etninen koostumus oli yleensäkin kirjava, eikä maassa Armin mukaan esiintynyt lainkaan rotuennakkoluuloja eikä syrjintää. Gil sanoo pitävänsä säälittävinä kaikenlaisen syrjinnän kannattajia, kohdistuipa se uskontoon, kieleen tai kampaustyyliin.

Toimittaja on kuitenkin kuullut väitettävän, että kahden eri rodun liitosta syntyneet lapset olisivat muita etevämpiä. Armi tunnustaa olevana asiassa jäävi, mutta hänestä omat lapset olivat kyllä nokkelia.

Koska Vietnamin sota oli parhaillaan ajankohtainen, molemmilta Hilarioilta kysytään myös ajatuksia maailmanrauhasta. Molemmista on vahinko, etteivät ihmiset ole oppineet elämään sovussa, ja Gil ehdottaa erimielisyyksien ratkaisemista urheilun avulla. Hänestä Suomi–Ruotsi-maaottelut olivat oiva malli kansakuntien keskinäiselle mittelölle.

Armin ja Gilin yhteiskunnalliset näkemykset jäävät lopulta varsin yleiselle tasolle, vaikka toimittaja Unto Miettinen ohjelman lopussa kehuukin kauniiksi heidän ajatuksiaan rauhasta, yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja ihmisten välisestä veljeydestä.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.